Browsing by discipline "Animal Science (Animal Breeding)"

Genetic parameters and relationships were estimated for production, herd life, and udder traits for Finnish Ayrshire and Holstein cows. Data consisted of 25,521 Ayrshire cows and 7703 Holstein cows, born from 1994 to 2005. The estimated production traits were first lactation milk yield and lifetime milk yield, estimated herd life traits were total days in milk and number of lactations. The estimated udder traits were fore attachment, fore teat placement, median suspensory, total udder, rear attachment width, rear attachment length, rear teat placement, balance, teat length, teat thickness, and udder depth. Heritabilities and genetic correlations between traits were calculated by REML using the DMU software. Heritabilities for lifetime milk and herd life traits were near zero. Heritability for first lactation milk was 0.25 for Ayrshire and 0.19 for Holstein. The estimates of heritabilities for udder traits were mainly low to moderate ranging from 0.15 to 0.32. Teat length (Ayrshire 0.32; Holstein 0.29) and udder depth (Ayrshire 0.30; Holstein 0.31) had the highest heritabilities. The genetic correlations between first lactation milk and lifetime milk were moderate (Ayrshire 0.37; Holstein 0.47). Teat length and thickness had a negative genetic correlation to lifetime milk and both herd life traits. The highest positive genetic correlations were between udder depth and herd life traits and between total udder and herd life traits in Ayrshire, ranging from 0.35 to 0.37. Direct selection on lifetime and herd life traits would not be effective because of the low heritabilities and, because longer generation intervals are associated with these traits. Alternatively, progress can be made in herd life traits by putting selection emphasis on udder depth and avoiding thick and long teats.

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tärkein Suomessa viljeltävä ruokakalalaji, jonka taloudellisen merkityksen vuoksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ylläpitävät kirjolohen valintajalostusohjelmaa (JALO-valintaohjelma). Kirjolohen jalostusarvostelussa on mukana kasvua, sukukypsyysikää, lihanväriä ja ulkomuotoa kuvaavia ominaisuuksia. Lisäksi valintaohjelmassa tarkkaillaan muotovirheiden yleisyyttä sekä kaihin esiintymistä jalostuspopulaatiossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löytyykö kirjolohelta kvantitatiivisen ominaisuuden lokuksia (QTL:ia) fileen väri - ja kalan koko-ominaisuuksille. Tutkimuksessa käytetty F2-polven aineisto koostui neljästä risteytysperheestä, joissa P-polven isät olivat amerikkalaista kantaa ja emät JALO-kantaa. QTL-kartoitusta käyttämällä pyrittiin selvittämään löytyykö kirjolohen ruumiinkoko- ja fileen väriominaisuuksista suurivaikutteisia lokuksia, joihin kytkeytyneiden DNA-merkkien avulla kalamateriaalia pystyttäisiin tulevaisuudessa parantamaan merkkiavusteisella valinnalla. Geneettisinä merkkeinä käytettiin useilta eri lohilajeilta löydettyjä mikrosatelliitteja. F2-polven yksilöiden tutkimuksessa käytetyt ominaisuudet mitattiin kolmannen kasvukauden jälkeen Tervossa syksyllä 2006. Tutkimukseen valittiin kuusi ominaisuutta, jotka voitiin jaotella kalan kokoon ja fileen väriin liittyviin ominaisuuksiin. Koko-ominaisuuksia olivat kalan pituus (mm), paino (g) ja filepaino (kahden fileen paino grammoina) ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia roche, valoisuutta kuvaava lave ja värikylläisyys eli cave. Roche-arvo kuvaa visuaalisesti roche-värikortilla määritettyä fileen väriä. Fileenvärin valoisuus ja värikylläisyys mitattiin kolmesti fileen kyljestä spektrofotometrillä ja lopullinen arvo muodostui kolmen mittauksen keskiarvosta. Mittaustuloksista poistettiin ennen QTL-analyysia sukupuolen, sukukypsyyden ja kaihin vaikutus. Tilastolliseen testaukseen käytettiin varianssianalyysia, jolla analysoitiin onko tutkittavissa ominaisuuksissa tietyn DNA-merkin eri genotyyppien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Jokaisessa tutkittavassa ominaisuudessa löydettiin useita suurivaikutteisia lokuksia, jotka alittivat tutkimuskohtaisesti valitun riskitason. Kalan kokoon vaikuttavia QTL-alueita, jotka vaikuttivat sekä pituuteen, painoon että filepainoon löydettiin yhdeksästä eri kytkentäryhmästä. Yhtään pelkästään pituuteen liittyvää suurivaikutteista lokusta ei havaittu, kuten ei myöskään pituuteen ja painoon tai pituuteen ja filepainoon liittyvää QTL:sta. Painoon ja filepainoon liittyviä QTL-alueita löydettiin kymmenestä kytkentäryhmästä. Filepaino oli kalan koko-ominaisuuksista ainoa, jolle löytyi pelkästään kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavat QTL:t kahdesta kytkentäryhmästä. Fileen väriin vaikuttavia QTL-alueita löytyi useita. Viidestä kytkentäryhmästä löydettiin QTL, joka vaikutti sekä rocheen, fileen valoisuuteen että värikylläisyyteen. Rocheen ja valoisuuteen vaikuttavia QTL-alueita löydettiin kahdesta kytkentäryhmästä. Valoisuuteen ja värikylläisyyteen vaikuttava suurivaikutteinen lokus löydettiin yhdestä kytkentäryhmästä. Jokaiselle fileen värin muuttujista löydettiin vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttava QTL. Rochelle ja valoisuudelle löydettiin kummallekin yksi QTL ja värikylläisyydelle kaksi vain kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavaa QTL:sta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella merkkiavusteisella valinnalla on mahdollista parantaa tutkimuksessa mukana olleita kalan kokoon – ja fileen väriin liittyviä ominaisuuksia, sillä näihin ominaisuuksiin kytkeytyneitä DNA-merkkejä voitaisiin käyttää yhtenä valintakriteerinä parhaiden jalostusyksilöiden valinnassa.

The objective of this study was to estimate genetic parameters of minks Aleutian Disease (AD) infections and investigate the genetic relationships between Aleutian Disease infection and fertility traits. The research data was obtained from the Finnish Fur Breeders Association. The data had information from one mink farm in years 2006-2010. The data contained 27 753 one year old female minks. Only those females who had more than three kits were tested. There were 18 478 tested minks of which 9.2 % had AD. The pedigree data had 41 573 animals. In this study AD infection, pregnancy and felicity were binary traits. AD inf. 1 = sick, 2 = healthy. If female had kit(s) or aborted or lost her kit(s) after birth, pregnancy (PREG) = 2, otherwise = 1. If female lost her kits after birth, felicity (FEL) = 1. If litter size were at least one, FEL = 2. The heritability estimates and variance components (REML) were calculated using multi trait animal model and DMU-software. Heritability estimates for the studied traits were low: 0.07 for AD infection, 0.07 for PREG, 0.04 for FEL and 0.08 for litter size. The heritability estimate for AD was smaller than the common litter variance for the trait. Genetic correlations between AD inf. and FEL, and AD inf. and litter size were positive. The genetic correlations between AD inf. and FEL were 0.447 ± 0.132 and between AD inf. and litter size 0.290 ± 0.108. The results suggest that resistance for AD inf. has genetic variation. Although the heritability estimate for the trait was low, it can be affected by selection. Genetic correlations between AD inf. and fertility traits were favourable. Selection for larger litter size could increase mink resistance for AD infection.

The main objective of this study was to estimate genetic parameters to aggression- and fear-related traits in Rottweiler-breed. We also determined which kind of variables could be useful in genetic studies. We used a questionnaire which was sent to Rottweiler owners. Genetic parameters were estimated from a data including responses from owners of 510 dogs. Analysis were carried out with Restricted Maximum Likelihood method for three different variables: owner impression, behaviour components and single behaviour guestions. Heritability estimates for different types of aggression and fear were low or moderate. Most common aggression was dog-directed aggression while owner-directer aggression was most rare. Aggressive behaviour was divided into three genetic complex: social unsureness, aggression in encounter situations and sharpness. The widest complex, social unsureness, had highest heritability estimate. Dog’s aggression in social situations was related to fear and unsureness. Owner impression –guestions and behaviour components could be useful when studying personality traits because they measure a wider complex than just a single behaviour. In this study social dogs had less aggressive and fearful behaviour. It could be possible to reduce aggression- and fear-related behaviour problems by raising dog’s sociality by breeding. This study showed that owner impressions could be used to measure dog’s sociality.

Suomessa poikii vuosittain n. 70 000 liharotuista lehmää ja hiehoa. Vaikeaksi luokiteltavia poikimisia on noin 1500 ja vasikoita menetetään satoja. Vaikea poikiminen tuottaa eläimelle kipua ja rasitusta sekä aiheuttaa kustannuksia karjanomistajalle. Yleisesti lihakarjan eläinvalinnan tavoitteena on tuottaa kohtuullisella syntymäpainolla hyvin kasvavia teuraseläimiä. Tässä tutkimuksessa oli suomalaisen charolais-lihakarjan havaintoaineistoa vuosien 2002–2012 väliltä. Mukana oli 27 271 syntymäpainohavaintoa, 7717 vuodenpainohavaintoa ja 2774 poikimavaikeushavaintoa, joista estimoitiin perinnölliset tunnusluvut. AI–REML-menetelmää käyttäen laskelmat toteutettiin monen ominaisuuden maternaalimallilla DMU-ohjelmalla. Kiinteinä tekijöinä olivat sukupuoli, vasikan sukupuoli, syntymäkausi, poikimaikäluokka ja karja–vuosi-tekijä. Tavoitteena oli saada geneettistet korrelaatiot kolmelle tutkimuksessa mukana olevalle ominaisuudelle, jolloin eläinvalintaa voitaisiin tehostaa poikimavaikeuksien vähentämiseksi. Charolais-rodusta otettiin mukaan ensimmäinen poikiminen, koska oletuksena oli, että silloin havainnoissa olisi vaihtelua. Tuloksista havaittiin, että syntymäpainon ja poikimavaikeuden välillä oli melko voimakas positiivinen geneeettinen korrelaatio. Vuodenpainon ja poikimavaikeuden välillä oli lievä positiivinen geneettinen korrelaatio. Tavoitteena ollutta kolmen ominaisuuden maternaalimallia tuotettuja perinnöllisiä tunnuslukuja ei saatu poikimavaikeuden osalta. Poikimavaikeuden maternaalinen periytymisaste oli lähellä nollaa, joten menetelmä ei tuottanut siitä tulosta. Tulokset vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten tuloksia, joten sillä perusteella niitä voidaan pitää luotettavina. Samalta ajanjaksolta estimoitiin geneettiset trendit kaikille kolmelle ominaisuudelle. Tulos osoitti, että syntymäpainon suunta oli lievästi nouseva, vuodenpaino oli kasvanut ja poikimavaikeudet vähentyneet. Geneettisten trendien perusteella eläinvalinnat olivat tuottaneet haluttua tulosta.