Browsing by master's degree program "Master's Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics)"
Now showing items 1-20 of 21
-
(2024)Suuri osa maidon hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannossa märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyvästä metaanista. Suomessa metaani muodostaa noin puolet maidontuotannon hiilijalanjäljestä. Alkutuotannon metaanipäästöjä voidaan vähentää tilatasolla muun muassa ruokinnallisin ja eläinten jalostukseen liittyvin keinoin. Jalostuksen kautta voidaan saavuttaa päästövähennyksiä, mutta jalostustyö on suhteellisen hidasta. Nopeampia päästövähennyskeinoja on etsitty lypsylehmien ruokinnan kautta, erityisesti rehun lisäaineista, kuten 3-nitroksipropanolista eli 3-NOPista. Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa, millaisia taloudellisia vaikutuksia 3-NOP-lisäaineen käyttöönotosta seuraa maitotilalla, ja arvioida, mikä on saavutettavien päästövähennysten suhde kustannuksiin. Lisäksi pohditaan lisäaineen käytön soveltuvuutta erilaisia ruokintajärjestelmiä käyttäville tiloille. Tutkielmassa määritetään 3-NOPin käytöllä saavutettavien metaanipäästövähennysten taloudellinen arvo päästökaupan hintojen perusteella ja 3-NOPia sisältävän dieetin vaikutus tilan kokonaishiilijalanjälkeen, ja pohditaan eri tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjien haluun sitoutua aineen käyttöön. Tehdyissä tutkimuksissa 3-NOPin metaaninvähennyspotentiaalin on todettu olevan suurempi seosrehuruokinnassa kuin erillisruokinnassa. Kun saavutettu päästövähennys arvotetaan ETS:n päästökaupan hintojen perusteella, lisäaineen käytön kustannuksen kattava päästövähennys on huomattavasti helpompi saavuttaa seosruokinnassa kuin erillisruokinnassa. Mikäli päästökaupan hiilidioksidin hinta nousee ennusteiden mukaan, seosrehuruokinnassa saavutetuilla päästövähennyksillä on suhteellisen helppoa päästä tilanteeseen, jossa vähennyksen arvo kattaa lisäaineen käytöstä syntyneet kustannukset. Erillisruokinnan tapauksessa vaaditaan kuitenkin Bovaerin markkinahinnan huomattava lasku, jotta päästään vastaavaan tilanteeseen. Nykytilanteessa Bovaerin, tai sitä vastaavan rehun lisäaineen, käytön yleistyminen kaikille maitotiloille voi olla haasteellista. Niille tiloille, joilla lisäaineen käyttöönotto kuitenkaan ei vaadi muutoksia käytössä oleviin tuotantojärjestelmiin, 3-NOPia sisältävä lisäaine soveltuu nyt jo yhdeksi päästövähennyskeinoksi, jolla maitotilan kokonaispäästöjä voidaan pienentää merkittävästi. Suurimman haasteen 3-NOP-lisäaineen ja muiden päästövähennyskeinojen käytölle luo niiden aiheuttamat kustannukset, jotka täytyy saada korvattua maatilayrityksille jonkin ansaintalogiikan tai kannustinjärjestelmän kautta.
-
(2024)Air pollution has many negative effects, for example on human health. It is important to reduce these effects with different policy measures. However, reduction measures can affect which groups of people suffer from pollution. Market-based methods, such as emission trading, are often cost-effective but raise concerns about environmental justice. When air pollutants are reduced from the cheapest places, there is a risk that pollutants will be unevenly distributed among socioeconomic groups. It is important to study whether such environmental injustice exists in Finland. Finland is an interesting research subject because it differs from other countries where similar studies have been conducted, for example, due to population density and relatively small income differences. In this thesis, it is analysed how air pollutants are distributed in Finland based on socioeconomic factors and whether the levels of air pollutants have developed evenly among different income groups during the 2010s. The air pollutants that are in the scope of this thesis are carbon monoxide, sulfur dioxide, and nitrogen dioxide. The air pollution data is produced by NASA and is mainly collected by satellites. The socioeconomic factors that are used in the study include household income, low-income households, households with children, one-parent households with children, and highly educated individuals. Socioeconomic data is obtained from Statistics Finland's Paavo database. To analyse the data, bivariate and multivariate ordinary least squares regressions are done for the variables. The main finding of this thesis is that air quality is somewhat unevenly distributed among different income groups in Finland. High-income households are more exposed to pollution than low-income households. High-income households are more exposed to pollution because there are higher pollution levels in urban areas where households have higher incomes. Additionally, highly educated individuals and one-parent households are exposed to more pollution than others. Air quality has developed differently for different pollutants during the 2010s. Not all air pollution concentrations have decreased in the 2010s. Air quality has improved, especially for carbon monoxide among low-income households, and for sulfur dioxide and nitrogen dioxide among high-income and highly educated individuals. This study contributes to the research on the distribution of air pollutants and can help the development of more effective air pollution policies.
-
(2024)The LULUCF (land use, land use change, and forestry) sector has been a net emission source for the past few years, which underscores the pressing need for effective measures to mitigate emissions and combat deforestation. Among these measures, the introduction of a land use change fee stands out as a promising policy instrument. The land use change fee, by the polluter pays principle, would impose a cost on deforestation activities, thereby internalising the negative externalities associated with land use changes. The prior studies of the land use change fee have focused on the climate effects, acceptability and legal feasibility of the fee and concentrated more on deforestation due to agriculture. Furthermore, prior studies consistently highlight significant uncertainty surrounding the implications and estimates of the land use change fee. Consequently, there exists a significant gap in the literature regarding the assessment of deforestation arising from construction activities. Thus, this thesis aims to address this gap by conducting an empirical market analysis of the unbuilt and built single-family lot transactions in the presence of a land use change fee. Additionally, the thesis compares two options for designing the land use change fee: hectare-based and emission-based fees. Different levels of these fees are analysed to understand their effects on deforestation, emissions reduction, and economic consequences. The thesis relies on three primary datasets for its data analyses: CORINE land cover change 2006-2012 and 2012-2018, Forest use declarations (FUDs) 2004-2018, and the Purchase Price Registry 2000-2020. Initially, the Corine land cover change and Forest use declarations were integrated using QGIS to determine the land use changes from forestland to other land use categories across Finland, incorporated with the analysis of local detailed plan areas. Subsequently, the market analysis was conducted by integrating the Purchase Price Registry, with a specific focus on transactions intersecting with both FUDs and the combined FUD+Corine dataset. The combined data from the Purchase Price Registry were utilised for conducting the market-level analysis, differences-in-differences analysis, and lastly, an analysis on the land use change fees, all performed using Stata. The results imply that the implementation of a land use change fee demonstrates a notable decrease in deforestation, and a proportional relationship is observed wherein a larger fee level corresponds to a higher reduction in deforestation. Moreover, emissions exhibit a corresponding decline with the introduction of the land use change fee as deforestation decreases. To effectively address the negative climate impact of deforestation, it is recommended that the fee level align with the climate harm. A uniform fee across Finland may lead to regional disparities in construction, as the fee would incentivise abandoning construction in areas where land prices are low. The emission-based fee system would effectively guide reductions in emissions where it is most cost-effective, but administrative costs may become prohibitively high. The proposed land use change fee of 5,000 euros per hectare results in an 8.5 % decrease in deforestation, as indicated by the market analysis, considering all zoning areas and lot sizes. This reduction is significantly lower than the estimate provided by the Ministry of Agriculture and Forestry, which projected a 20 % decrease, excluding local detailed plan areas and areas smaller than 0.5 hectares. Furthermore, the exclusion of local detailed plan areas and areas smaller than 0.5 hectares from the scope of the fee is discouraged based on the results, as this omission would negatively impact urban forests and biodiversity, as it would encourage deforestation activities in these areas. Further research could for instance focus on considering soil emissions and future carbon sequestration, focus on the construction of renewable energy sites and study the deforestation due to construction and agriculture simultaneously.
-
(2024)Luonnonmukaisen maatalouden merkitys on kasvanut viimeisimmällä Euroopan unionin maatalouspolitiikan ohjelmakaudella. Luonnonmukaisen maatalouden on tarkoitus vastata myös Suomen pellolta pöytään -strategian vihreän kehityksen tavoitteisiin, joihin sisältyy muun muassa kemiallisten torjunta-aineiden käytön sekä ravinnehävikin merkittävä vähentäminen tuotannosta sekä biodiversiteetin ylläpito ja rikastaminen. Suomen kansalliseen Luomu 2.0 -ohjelmaan on kuluvalle ohjelmakaudelle kirjattu useita luomuketjua kehittäviä tavoitteita, joilla pyritään vahvistamaan luonnonmukaisen maatalouden jalansijaa, niin tuotantomuotona kuin markkinoiden toimijana. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen kansallisen maatalouspolitiikan tavoitetta luonnonmukaisesti viljellyn peltopinta-alan kasvamisesta 25 %:in vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa kartoitetaan viime vuosien tilastoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin perustuen, onko Suomen mahdollista saavuttaa tavoite sekä mitkä ovat suurimmat esteet tavoitteen saavuttamisen tiellä. Kasvaneen peltopinta-alan myötä luonnonmukainen maatalous pystyy jossain määrin vastaamaan sille asetettuihin ympäristö- sekä biodiversiteettitavoitteisiin, mutta viime vuosien luomusta poistuneiden tilojen määrän kasvu ja peltopinta-alan viestii lasku viestivät tarpeesta selvittää mistä muutos johtuu. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena asiantuntijahaastatteluin sekä tutkimuksessa hyödynnettiin kuluneen 10 vuoden ajalta tilastoja tilamäärien sekä peltopinta-alan kehityksestä Suomessa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme maatalouspolitiikan taustoja sekä luonnonmukaisen maatalouden osaa siinä, sekä pyrimme selvittämään miksi luonnonmukainen maatalous on merkityksellisessä osassa uusinta ohjelmakautta. Analysoinnissa hyödynnettiin niin sisällönanalyysiä kuin backcasting-menetelmää, jotta pystymme saamaan kokonaisvaltaisen kuvan siitä, millainen tilanne on nyt ja minkälaisia tekijöitä vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen nyt ja tulevaisuudessa, sekä ymmärtämään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulokset osoittivat 25 % peltopinta-alan tavoitteen saavuttamisen tiellä olevan useita esteitä. Luonnonmukainen maatalous on viljelijöille kiinnostava ja ajankohtainen tuotantotapa, mutta maatalouspolitiikan kuluvan ohjelmakauden muuttuneet tukiehdot sekä tarkastusmaksut vaikuttivat tilojen halukkuuteen jatkaa luonnonmukaisessa tuotannossa. Myös markkinoiden kasvun hidastuminen sekä viennin pieni volyymi olivat asiantuntijoiden mukaan suuria tekijöitä alan kehittymisen hidasteena. Luomuketjun toimijoiden välinen yhteistyö vaatisivat kehittämistä. Asiantuntijoiden mielestä viljelijät ovat joustavia kokeilemaan uusia mahdollisuuksia, mutta markkina sekä kuluttajien valinnat ohjaavat päätöksentekoa ja suuria linjoja tilatasolla
-
(2024)Maataloussektori on aikaisemmin ollut ainoastaan energian kuluttaja, mutta nykyään se on myös energian tuottaja. Viljelijät ovat viime aikoina investoineet energian tuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Auringon tuottamaa energiaa olisi mahdollista hyödyntää Suomessa lämmön ja sähkön tuotannossa paljon nykyistä enemmän ja sillä voitaisiin täydentää monia energiatarpeita koko maatalous- ja elintarvikeketjussa. Vuoden 2021 jälkeen sähkön kokonaishinnan vaihtelu on ollut suurta, joten investointi aurinkopaneeleihin voi olla kiinnostava vaihtoehto uusiutuvana energian lähteenä maatiloilla. Tämän tutkielman tavoitteena oli arvioida tapaustutkimuksena aurinkopaneeli-investoinnin kannattavuutta eteläpohjalaisella kalkkunatilalla. Kannattavuuden arviointiin käytettiin nykyaikaisia investointimenetelmiä, minkä lisäksi kartoitettiin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä herkkyysanalyysin avulla. Erityisesti tutkielmassa pyrittiin selvittämään, onko investointi kannattava, mitkä ovat investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät, sekä miten investointituen määrä vaikuttaa investoinnin kannattavuuteen. Tutkielman tuloksissa investoinnin nettonykyarvoksi muodostui 12 240 €, sisäiseksi korkokannaksi 18,96 %, pääoman tuottoasteeksi 18,98 % ja takaisinmaksuajaksi 5,27 vuotta. Investointilaskelmien tuloksiin vaikutti positiivisesti investoinnin arvioitu pitkä käyttöikä. Aurinkopaneelijärjestelmällä pystyttäisiin tuottamaan osa tilan käyttösähköstä itse ja tuotettua sähköenergiaa päätyisi myös myyntiin ajoittain, kun sähkön tuotanto tilalla on suurempaa kuin tilan kulutus. Investoinnin kannattavuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi tutkielmassa muodostuivat investointituen määrä, ostosähkön hinta ja aurinkopaneelijärjestelmän energiantuottomäärä. Investointituen määrällä oli tutkielmassa suuri vaikutus investoinnin kannattavuuteen. Investointituki kasvatti investoinnin nettonykyarvoa, sisäistä korkokantaa sekä pääomantuottoastetta ja lyhensi investoinnin takaisinmaksuaikaa merkittävästi. Tutkielman investointilaskelmien sekä herkkyysanalyysien mukaan investointia aurinkopaneelijärjestelmään voidaan pitää tilalle kannattavana. Investointi mahdollistaa energiaomavaraisuuden lisäämisen ja sähkön käytöstä aiheutuvien kustannuksien alenemisen.
-
(2024)Lake ice is vital for functioning of the lake ecosystems and provides multiple key ecosystem services to the Arctic societies. Climate change changes lake ice conditions which affects these ecosystems and ecosystem services provided by the lake ice. To assess changes of the lake ice in the Northern hemisphere, a climate service providing information on the lake ice extent (LIE) has been set up. The LIE service generates also other types of benefits to for example sector of hydroelectricity and recreation. Potential of climate services has not been fully realised by stakeholders and decision-makers. Economic evaluation may support communicating their value especially in times when objectives of public economy are preferred. Moreover, impacts of small climate services can be difficult to perceive, and certain types of benefits can be challenging to observe. These benefits include avoided costs using climate services. In this thesis avoided costs of the LIE service are estimated both quantitatively and qualitatively using avoided-cost assessment. Used data includes interview results, statistical data, and previous literature. Avoided costs the service generates comprise mainly of avoided in-situ lake ice monitoring trips and travel expenses, avoided flood and infrastructure damages, and potentially avoided injuries and mortality through improved safety. Although quantitatively assessed avoided costs are quite low, level of avoided costs using the LIE service are considerable when quantitatively and qualitatively assessed avoided costs are combined. Moreover, the benefit-cost ratio (BCR) of the avoided costs is reasonable. Findings underline the importance of understanding benefits of climate services that are difficult to quantify. Understanding these benefits also supports justifying financing of climate services. Nonetheless, results are highly uncertain and prospective assessments are required.
-
(2024)The depletion of natural resources, and the continuous increase in waste volumes, and consumption have increased environmental concerns strongly in recent years. To solve these environmental challenges, the interest in circular economy and resource efficiency in companies' business operations has increased, and the EU has also set targets to accelerate the circular economy. One of the first steps in promoting a circular economy is to understand the drivers and barriers associated with circular economy business models. This thesis aims to investigate the barriers and drivers of implementing five key circular economy business models. The business models studied are 1) resource recovery, 2) sharing platforms, 3) product as a service, 4) product life extension, and 5) Circular supply, which refers to circulating raw materials and resources. The thesis was carried out by interviewing five different Finnish companies from different industries whose business operations corresponded to the studied business models. The case companies have already implemented circular economy business models and can be assumed to have a good understanding of the drivers and barriers. With the help of case studies, the study aims to identify the key barriers and drivers that touch each business model and to identify differences between business models in terms of barriers and drivers. The study provides up-to-date perspectives on circular economy business, business models, and impacts on the development of sustainable business. Based on the results, circular economy related barriers that affect almost every business model can be seen as regulatory uncertainty, high investment costs, and product development more specifically, the development of new materials and products. Drivers shared by business models were related to increasing market demand for sustainability, regulation, innovation, stakeholder pressure, and organizational culture towards sustainability. The identified barriers and drivers also varied depending on whether the company was either manufacturer-oriented or technology-driven. Manufacture-oriented companies faced barriers related to market competition, material development, and the supply chain, while technology driven companies faced barriers related to user acquisition and financing. The drivers, on the other hand, were related to low carbon footprint in manufacturing-oriented companies and technological development in technology-driven companies. The results show that regulation will play a key role in the future tackling the current circular economy related barriers in business models. The regulation must be as predictable as possible, securing long-term investments and product development. It's highly important that legislation encourages sustainable practices by offering financial incentives to companies and promoting cooperation and innovation.
-
Challenges in Implementing Climate Smart Agricultural practices in Zambia to enhance food security (2024)This thesis delves into the challenges impeding the implementation of climate smart agricultural practices in Zambia, with a specific focus on enhancing food security amidst the escalating impacts of climate change on agriculture. Employing qualitative research design methodology and utilizing SWOT Analysis as an analytical tool, the study investigates the current best practices within the sector and formulates a strategic approach for future endeavours. Interviews with key stakeholders in the agricultural sector explore their experiences and perspectives, centring on identifying obstacles to the adoption of climate smart agricultural practices among Zambian smallholder farmers. The findings underscore several challenges, including limited access to essential inputs, high initial costs, and socio-economic factors influencing farmers' decision-making processes. The research reveals the intricate relationship between climatic changes and shifts in agricultural practices, emphasizing the need for tailored strategies and policies. Implications extend to policy formulation and enhancement, with recommendations emphasizing technology integration, community engagement, and policy improvements to overcome identified challenges. Finally, this research provides valuable insights into the complexities of implementing climate smart agriculture in Zambia, contributing to the foundation for future studies and guiding practical interventions to enhance food security in the face of climate change. The identified challenges and recommended strategies offer a comprehensive perspective for policymakers, researchers, and practitioners seeking sustainable solutions for agricultural development in Zambia.
-
(2024)The European Union aims to be climate-neutral by 2050, and Finland targets to be carbon-neutral by 2030. There is progress towards the goal, but the current measures are inadequate. Therefore, a new technology is the need of the hour. Biochar has been considered one of the most affordable negative emission technologies. Biochar has a considerable potential to mitigate climate change by adding carbon to the soil. Additionally, it is a beneficial soil amendment that improves soil properties and controls nutrient runoff from agricultural land. Therefore, biochar is a promising carbon farming tool for achieving climate goals. Although the climate benefits of biochar are pretty well known, economic studies on biochar amendments in agriculture are lacking. The thesis aims to investigate the economic profitability of investing in biochar for private farmers. Additionally, this study focuses on determining whether biochar benefits society. The objective is to provide farmers with a cost-effective solution to earn a private profit from biochar, which benefits society when net greenhouse gas emissions and nutrient runoff are accounted for. This thesis performs a cost-benefit analysis as a method. Analytical and numerical models are developed to calculate the net present values of farmers' private profit and social welfare. Mathematica is used for simulations. As a case study, the thesis focuses on Finnish boreal agricultural soil cultivated with barley, with a 5 t/ha biochar application rate. The thesis finds that the net present value of profit with biochar becomes positive in ten years but never exceeds that of without biochar. However, the net present value of social welfare with biochar becomes positive and surpasses that of without biochar within 4 to 6 years. As biochar application is beneficial for society but not profitable for farmers, two policy instruments are studied: a fertilizer tax to lower the privately optimal fertilization to the socially optimal level and an investment subsidy to make biochar use profitable. Simulation shows that with 100% investment subsidies, both policies make the investment in biochar profitable for the farmers within 0 to 1 year. A 90% investment subsidy makes biochar profitable within 3 to 6 years, whereas an 80% investment subsidy generates profit with biochar within 6 to 11 years. There is minimal economic research on biochar. As the European Council is giving importance to carbon farming, carbon storage and carbon addition, there is an immense opportunity in future to work on this topic.
-
(2024)Food waste is a global problem which has economic, environmental, and social impacts. More than 30% of food intended for human consumption is lost or wasted annually which amounts to a billion tons of food and $ 940 billion in economic losses every year. Traditional "best before" dates and "use by" dates cause confusion among the consumers. The static nature of traditional best before dates and use by dates and absence of any digital label cause enormous amount of food waste. Insufficient consumer knowledge about several types of labeling dates causes rejections of expired food products which are still safe for human consumption. The aim of this research is to understand how consumers would select and evaluate food products that are close to the best-before day and when the food is expired but the sensors would say it is still good. In this research, a survey is conducted to see if the dynamic best before label sensor creates any additional value to the consumers related to the expiry date. Choice-based conjoint (CBC) analysis is used to determine how consumers value the dynamic best before label. The result of the study shows that consumers are more likely to buy a product if dynamic label is used in the packaging. The results of initial research are quite promising, but future researchers can study further by increasing samples sizes to get more data and by calculating willingness to pay (WTP). Finnish food companies can also investigate further to see how the introduction of dynamic labelling system works in practice in Finland and contribute to fight against food waste.
-
(2024)This study investigates the economic implications of integrating catch crops into agricultural production systems in Finnish clay soils, focusing on their impact on farmer profitability and societal welfare over a 20-year horizon. Data from Salo et al. (2023) on soil organic carbon yield increase from catch crops is used to determine how catch crops influence private profits and social welfare. Accounting for externalities, yield effects, and additional costs associated with catch crop cultivation, the study assesses the economic profitability of catch crop adoption by examining whether the additional revenue covers the costs. The research also examines the social benefits from emission and nutrient loading reductions. Utilizing simulations conducted in Mathematica and grounded in theoretical frameworks using data from literature and statistics, the study aims to identify the mechanisms influencing private profits for individual farmers and the broader implications for social welfare. Economic instruments, including subsidies and taxes, are investigated to identify optimal policies that make catch crop farming economically viable for farmers and beneficial for society. The findings suggest that both farmers and society benefit from the adoption of catch crops within a 20-year period as the benefits are greater than the costs. Based on these results, policymakers could consider implementing targeted financial incentives to promote catch crop adoption among farmers with shorter time frames. This research contributes to understanding the economic and environmental aspects of sustainable agricultural practices, offering insights for policymakers and experts seeking to enhance agricultural sustainability and welfare outcomes.
-
(2024)The study investigated whether energy poverty exists in Finland, and if so, under what conditions. The aim was also to investigate the reasons behind geographical differences. In addition to the geographical analysis, the study focused on the differences in electricity consumption between socio-economic groups. The aim was to investigate the differences in electricity consumption for different variables and how to tackle the globally growing energy poverty in Finland. The study aimed to find out whether energy poverty is associated with inequality in Finland. The research method was statistical analysis of household electricity consumption. The research style was descriptive statistical analysis. The study combined three different datasets and mainly used Excel to process and analyse the data. All Finnish households were used as the observation unit in the analysis of the results. The energy poverty threshold used in the study is 10% of electricity costs as a share of household disposable income. The results highlighted the importance of the type of dwelling when adjusting household electricity costs. The study found a strong correlation between electricity costs and energy poverty. This was also evident when examining regional differences, with low density residential areas emerging significantly as an area at risk of energy poverty. Geographically, these areas were located in Northern and Eastern Finland. Another significant finding from the results was the concentration of energy poverty in the lowest income bracket. However, the other income groups were very evenly distributed, as shown, for example, by the fact that energy poverty was also found in the highest income group. A key finding of the study was that the causes of energy poverty in Finland and around the world are different. In Finland, unlike in other countries, the impact of the type of housing on energy poverty was particularly pronounced. The results of the study suggest that energy poverty will have a multiplier effect on inequality, which will be more pronounced in areas with low population density. Further research on this topic would be important to explore the link between inequality and energy poverty in more detail.
-
(2024)Climate change poses a significant threat to agricultural production worldwide (FAO, 2017; IPCC, 2021), and Uganda is particularly vulnerable to these changes. This research aims to study preferences (crops and practices) and transition costs for adopting more climate resilient agriculture methodologies in Uganda's West Nile Region. To ensure the reliability and validity of the results, a triangulation approach was implemented, employing a mix of methodologies and data sources. An extensive literature review, survey, focus group discussions and key informant interviews were adopted. Key findings underline cassava as the most cultivated food crop, potatoes as one of the most cultivated cash crops, and crop rotation and agroforestry as the most climate-resilient practices adopted. High investment costs and lack of labour represented critical barriers to the adoption of innovative practices, in particular apiculture and plant nurseries. Farmers recognised the important role of including different crops and different strategies to implement climate resilience and improve yields. Further studies are necessary to assess the long-term efficiency of these strategies, including their impacts on pest and disease management and soil fertility. Overall, this research provides valuable insights for further development of an ongoing climate-resilient project in the region.
-
(2024)Biokaasun tuotanto on osa Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteita. Biokaasun tuotannon avulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita tie- ja meriliikenteessä sekä vähentää kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Suomen Lantakaasu Oy:n (SLK) suunnittelemat teollisen mittakaavan biokaasulaitoshankkeet tukevat Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää SLK:n osoittaman kahden Pohjanmaan seudulla sijaitsevan alueen sopivuutta seuraavan laitoskokonaisuuden sijaintipaikkana. Tavoitteena on kerätä kohdealueilta tietoa syötepotentiaalista ja maatalousyrittäjien kiinnostuksesta hanketta kohtaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida muita hankkeeseen liittyviä taloudellisia kannattavuustekijöitä SLK:n näkökulmasta. Alueita tarkasteltiin tilastollisen aineiston sekä maatalousyrityksille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Kummallakin vertailtavalla alueella oli tilastollisen aineiston perusteella biokaasutuotantoon riittävä syöte- ja energiapotentiaali. Toinen vertailtavista alueista nousi kuitenkin ensisijaiseksi potentiaaliseksi investointikohteeksi, sillä alueella oli suurempi lantapotentiaali. Kyselyaineiston tulosten mukaan kummallakaan vertailtavista alueista ei ilmennyt biokaasun tuotantoa estäviä tekijöitä. Maatalousyrittäjät molemmilla alueella olivat kiinnostuneita SLK:n toimintaan osallistumisesta syötetoimittajina sekä investoimaan yhteisomisteisiin biokaasulaitoksiin. Kyselyllä ei kuitenkaan tavoitettu vertailtavilta alueilta tarpeeksi suurta syötepotentiaalia tuotannon käynnistämiseksi. Kyselyyn vastasi noin 4 % alueen maatalousyrityksistä, joista 65 % oli kiinnostuneita osallistumaan SLK:n toimintaan. Lisätutkimuksella voitaisiin saavuttaa parempi käsitys esimerkiksi aleilla saavutettavissa olevista syötteistä ja kilpailutilanteesta. Tutkimuksella saavutettiin asetetut tavoitteet ja saatiin toimeksiantajalle tärkeää tietoa alueiden biokaasutuotannosta kiinnostuneista maatalousyrityksistä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin tutkimustarpeita, joita tarvitaan hankkeen edistämiseksi.
-
(2024)Monilla maatiloilla on hallinnassaan heikko tuottoisia lohkoja, joita pidetään kesannoilla tai muuten laajaperäisessä viljelyssä maataloustukien vuoksi. Vaihtoehto pellon maatalouskäytölle voisi olla metsityksessä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pellon metsityksen taloudellista kannattavuutta. Pellon metsitystä verrataan luonnonhoitonurmeen, vuokraukseen ja myyntiin. Laskelmissa huomioidaan pellon metsitystuki, jonka mallina käytetään vuonna 2023 käytöstä poistunutta joutoalueiden metsitystukea. Luonnonhoitonurmelle laskettiin katetuotto, jossa huomioitiin saatavat maataloustuet, vuokrauksessa käytettiin saatavaa vuosituottoa, myynnillä ja metsitykselle laskettiin nettonykyarvot 70 vuoden kiertoajalla. Tuottovaatimuksena käytettiin kolmea ja neljää prosenttia. Laskelmat toteutettiin Uudellemaalle sekä Varsinais-Suomeen. Tutkimuksen aineistona käytettiin julkisia tilastoja. Metsitys on kolme prosentin korolla kannattavin pellon käyttömuoto. Neljän prosentin korolla metsitys ei ollut kannattavaa. Neljän prosentin korolla metsityksen nettonykyarvot jäivät negatiivisiksi. Kun laskelmiin lisättiin metsitystuki, metsitys oli selvästi kannattavin pellon käyttömuoto myös neljän prosentin korolla. Pellon metsityksen kannattavuuteen vaikuttavat metsityksen perustamiskustannukset, puun hinta, hakkuukertymät sekä saatava puutavaralaji. Metsitystuki parantaa pellon metsityksen kannattavuutta. Asetetulla tuottovaatimuksella on merkittävä vaikutus taloudellisesti kannattavimpaan pellon käyttömuotoon. Pellon käyttöön kohdistuvaan päätöksentekoon vaikuttavat taloudellisen kannattavuuden lisäksi muun muassa viljelijän ikä, ammattiylpeys, ympäristöarvot sekä maatilan koko ja toiminnan intensiteetti. Jatkossa voitaisiin tutkia tarkemmin pellon metsityksen vaikutusta koko maatilan kannattavuuteen. Myös pellon metsitykseen todellisuudessa soveltuvien lohkojen määrää sekä viljelijöiden metsityshalukkuutta voitaisiin kartoittaa.
-
(2024)Tässä tutkielmassa selvitetään, miten kuolinpesämuotoiset ja yhtymämuotoiset perhemaatilat eroavat toisistaan jatkamisen ja tulevaisuudensuunnitelmien suhteen. Ordinaalisen logistisen regression avulla saatiin 234 yhtymä- ja kuolinpesämuotoista perhetilan taustamuuttujista ja arvotekijöistä eri vetosuhteita arvoväittämälle siirtää tila seuraavalle sukupolvelle. Teoreettisena taustana toimii perheen sisäisen harmonian ja perheyrityksen jatkuvuuteen perustuva nelikenttä, jossa perheyritys voidaan jaotella ominaisuuksien mukaan neljään eri luokkaan: yksilöityminen, yhteisyritys, romahtaminen ja määräytynyt yritystoiminta. Teorian mukaan maatalousyhtymät sijoittuvat yhteisyrityksen luokkaan, joka on vahvan perheharmonian ja vahvan yrityksen jatkuvuuden luokka. Kuolinpesät puolestaan liikkuvat ryhmästä toiseen aloittaen määräytyneestä yritystoiminnasta ja mahdollisesti liikkuen eri luokkiin. Ordinaalisen regression tuloksena saatiin, että yritysmuodolla ei ollut merkitsevää vetosuhdetta arvolle siirtää tilaa seuraavalle sukupolvelle. Sen sijaan merkitseviä vetosuhteita saatiin tilan iälle, sekä arvovastauksille henkinen tyytyväisyys ja kannattavuus. Näillä vetosuhde vaikutti arvoon siirtää tila seuraavalle sukupolvelle kasvattavasti. Myös hankkimistavoista ”muu” sai merkitsevän vetosuhteen, mutta sen vaikutus vähensi vetoa pitää yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle tärkeänä arvona. Mann-Whitney U-testillä tehdyt ryhmien väliset vertailut antoivat ainoan merkitsevän tuloksen kysymyksestä tilojen nykyisestä tilanteesta. Maatalousyhtymät olivat useammin joko tehneet sukupolvenvaihdoksen tai muuten kasvuvaiheessa, kuolinpesät puolestaan supistamassa toimintaansa. Tulevaisuuden suunnitelmissa ei puolestaan ollut eroja.
-
(2024)Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on saada tietoa maitotilayrittäjän näkemyksistä yrityksen taloudellista suorituskykyä ja sen riittävyyttä kohtaan investointitilanteessa. Seuraamalla investoinnintekoprosessia voidaan myös nostaa aiheita esiin, joilla on ollut merkittävä vaikutus investoinnin onnistumisen kannalta ja sen myötä määrittää jatkotutkimustarpeita. Maitotilayrityksien investointien onnistumiset vaikuttavat olennaisesti pitkän aikavälin kannattavuuden kehittymiseen ja sen vuoksi tätä aihetta tulee tutkia nimenomaisesti talouden näkökulmasta yrittäjälähtöisesti. Tutkimuksen teoreettisena lähestymistapana käytetään päätöksenteon teorioita sekä investointianalyysiä. Käytännön näkökulmaksi on tarkoitus asettaa ne tavoitteet, joita yrittäjillä oli investointia suunniteltaessa sekä selvittää miten tavoitteet toteutuivat. Lisäksi tuomaan erilaista lähestymiskulmaa investointitilanteessa olevan yrittäjän päätöksenteosta on tutkimuksessa tarkoitus toteuttaa teemahaastattelu laajan kokemuspohjan omaavalle sidosryhmän edustajalle, jotta voidaan luoda näkemys myös ulkopuolelta tulevaan informaatioon, jota yrittäjä kohtaa investoinnin suunnitteluvaiheessa. Maatalouden rakennemuutos on ollut nopeaa 2000-luvulla. Tämän myötä isojen investointien tekeminen sekä tilakoon kasvu on ollut väistämätöntä. Taloudellisesti mittavien investointien tekeminen vaatii tarkkaan harkittua suunnitelmallisuutta sekä laajan kokonaisuuden hallintaa, jotta maatilayrityksen kassa sekä tuotannon kannattavuus kestää siitä syntyvät rasitteet. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan lypsykarjatalous on tuotantohaarana ollut aktiivisimpia investointien tekemisen näkökulmasta ja tälle tuotantohaaralle oli myönnetty eniten investointiavustuksia. Maitotilayritysten toimintaympäristö on myös muuttunut tahdiltaan nopeammaksi, jonka vuoksi maitotilayrittäjien resilienssi eli muutoskyvykkyys yhdessä reagointinopeuden kanssa ovat kasvattaneet merkitystään, koska markkinalähtöinen liikehdintä on voimistunut. Maitotilayrityksen päätöksentekoon investointivaiheessa vaikuttavat olennaisesti ulkopuoliset toimijat, kuten pankki, neuvonta, konemyyjät ja -rakennuttajat. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kokonaisuuden kannalta on nähtävissä, että investointiavustukset kannustavat kehittämään maatilayritystä, avustusten ehdot ohjaavat taloudellisen sekä strategisen suunnitelman laatimiseen ja sidosryhmiä tarvitaan maatilayrityksen rinnalle, jotta tuotantotoimintaa voidaan ylläpitää menestyksekkäästi pitkällä aikavälillä. Tärkeänä huomiona, että asiantuntijan kuuluu olla tilan mentori ja sparraaja, mutta yrittäjän on tehtävät päätöksensä itse. Menestyksekkään investoinnin suunnittelu ja toteuttaminen nojautuu hyvin vahvasti taloudelliseen osaamiseen sekä yrittäjien ominaisuuksiin hahmottaa kokonaisuuksia sekä riskejä.
-
(2024)Technological advancements are crucial in enhancing efficiency within the food production sector, particularly in quality management. However, there remains a necessity for additional tools to mitigate the use of environmentally harmful inputs, especially in primary production. Precision farming represents a strategic approach aimed at addressing this challenge by optimizing input resource utilization, thereby minimizing the release of detrimental substances into the environment. This study examines the impact of precision farming data on both contribution margin and carbon footprint assessments in the context of grain production. The investigation specifically contrasts the contribution margin and carbon footprint calculations derived from conventional cultivation plans versus those based on precision farming data. The study draws upon data collected from Luke's research farm in Jokioinen, utilizing information from a field’s cultivation plan alongside precision farming data spanning 2021 and 2022. Separate analyses were conducted for contribution margin and carbon footprint calculations, aiming to answer key research questions: how do margin yield and carbon footprint calculations differ between precision farming data and cultivation plan values, which specific elements of precision farming data are pertinent, and what financial considerations are associated with adopting this new technology? Carbon footprint calculations were executed using plant production model developed by the Natural Resources Institute Finland for SimaPro program, a tool designed for assessing the carbon footprints of individual products. The findings demonstrate that contribution margins calculated with precision farming data offer more precise results compared to those derived solely from cultivation plans. Notably, the discrepancy in total contribution margin between cultivation plans and precision farming data reached several hundred euros at the field level. Sensitivity analyses further substantiated these findings, although variations between different calculation methods were slightly diminished. This pattern was mirrored in carbon footprint assessments, revealing significant within-field disparities in the carbon footprint per kilogram of grain produced.
-
(2024)The late 1900s and the beginning of the 2000s saw a rise in global value chains. Foreign direct investments grew faster than international trade and CO2 emissions grew at unprecedented speeds. These two phenomena spurred a lot of research into carbon leakage trying to assess its magnitude and the reasons behind the reallocation of manufacturing. Developing countries have generally higher carbon intensity compared to developed countries and thus the reallocation of manufacturing has raised concerns over its climate impacts. EU is im- plementing a Carbon Border Adjustment Mechanism to prevent carbon leakage and to incentivize decarbonization globally. Carbon leakage has also been used to argue against stricter environmental regulation in developed countries. Therefore it is important to know what are the drivers behind the reallocation of manufacturing from low to high carbon intensity countries? Andreas Malm proposed the Fossil Capital Hypothesis to explain why the globalization of man- ufacturing results inevitably in higher emissions. In its simplest form, the hypothesis states that globally mobile companies face two opposing forces when deciding where to manufacture goods: cheap labor and the cost of infrastructure. As companies venture to less developed countries in search of cheap labor the cost of setting up adequate infrastructure increases. In the cross-draught of these two forces, companies end up setting up shop in low-middle income countries which are coincidentally the countries with the highest carbon intensities. This thesis assesses the empirical foundation of the Fossil Capital Hypothesis by analyzing three questions using panel regression: (1) whether high carbon intensity and low labor costs are corre- lated, (2) whether foreign direct investments flow to countries with relatively high carbon intensity and (3) whether labor costs are the main driver of foreign direct investments. The analysis shows that foreign direct investments flow to countries with high carbon intensity and that low wages are correlated with high carbon intensity. However, the analysis doesn’t find a correlation between low labor costs and a high influx of foreign direct investments. Therefore the analysis finds limited support for the Fossil Capital Hypothesis.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena on vertailla viiden osakeyhtiömuotoisen lypsykarjatilan käyttökatetta ja nettotulosta tilinpäätösaineistosta. Tilinpäätökset on poimittu Suomen Asiakastiedosta vuosilta 2018–2022. Tarkoituksena on tutkia tuloslaskelman tunnuslukujen vertailukelpoisuutta samankaltaiset tuotantokapasiteetin omaavien maitotilayritysten välillä. Samalla pohditaan tunnuslukujen informaatioarvo, jonka ne tuottavat maatalousyrittäjän ja sidosryhmien päätöksentekoon. Tilinpäätösaineistojen vertailuun on myös poimittu Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä Taloustohtori -palvelusta vastaavien vuosien keskimääräiset taloustulokset. Samalla tarkastellaan yleisen liiketaloustieteen ja maatalouden tuloslaskelman yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Käyttökatteen osalta suurin yksittäinen vaikuttava tekijä oli poistojen määrä euroina. Tämä sillä olettamalla, että käyttökatetta lähdetään laskemaan liikevoitosta taaksepäin, jolloin liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset yhteensä. Tarkasteltaessa poistojen määrän vaikutusta käyttökatteeseen tulee myös huomioida, että alhaiset poistot voivat olla seurausta siitä, että tilalla käytetään enemmän ostopalveluja. Tämän seurauksena myös poistoja kertyy vähemmän, koska tilinpäätöksessä poistettavia koneita ja kalustoa ei ole. Nettotulokseen vaikuttaa yleisesti ottaen koko tuotto- että kustannuspuoli. Suurin käyttökatteen jälkeen nettotulokseen vaikuttava tekijä tilinpäätöksissä oli suunnitelman mukaisten poistojen määrä suhteessa liikevaihtoon. Toinen yksittäinen vaikuttava tekijä oli korko- ja rahoituskulut. Maatalous on tunnettu varsin pääomavaltaisena alana, joten myös vieraan pääoman määrä voi olla varsin suuri. Suuret investoinnit suoritetaan pääsääntöisesti pankkilainalla, joten niistä koituvat korkokulut kirjautuvat korko- ja rahoituskuluihin. Yleisen liiketaloustieteen ja Luken maatalouden tuloslaskelman väliset erot tässä tutkielmassa löytyivät käyttökatteen laskentatavassa. Tuloslaskelmassa käytetty tilakäyttö on maatalouden laskennassa mielestäni olennainen osa ja sen suuruus oli huomattava liikevaihtoon/kokonaistuottoon nähden. Tilakäyttöä ei konkreettisesti oteta huomioon yleisen liiketaloustieteen tilinpäätöksessä. Yksi suurimmista eroista on myös omalle työlle laskettu kustannus. Luken maatalouden tuloslaskelmassa oman työn käytöstä kertyvät työtunnit kerrotaan ennalta asetetulla tuntikohtaisella palkkavaatimuksella. Yleisessä liiketaloustieteessä ei käytetä ennalta määritettyä tuntihintaa vaan tilinpäätökseen merkitään todellinen yhtiöstä nostettu palkkamäärä. Kokonaisuudessa yleisen liiketaloustieteen pohjalta toteutettu tilinpäätös on kattava ja sen pohjalta eri yrityksiä voidaan vertailla keskenään. Maatalousyrityksien vertailussa olisi kuitenkin aiheellista ottaa esimerkiksi huomioon alan pääomavaltaisuus ja tämä vaikutus tilinpäätökseen ja sen tulkintaan. Maatalouden tuloslaskelma on selkeästi muotoiltu maatalouden tunnuslukujen mukaiseksi, joten se ottaa paremmin kantaa yksittäisiin eriin, jotka taas osaltaan vaikuttavat laskennalliseen kokonaiskuvaan.
Now showing items 1-20 of 21