Browsing by Subject "1-vuotiaan ruokavalio"

Johdanto: Lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ruokavalio muuttuu vähitellen pelkästä äidinmaidosta tai korvikkeesta vastaamaan muun perheen ruokavaliota. Lapsen ruokavalio on yhteydessä terveyteen sekä ruokailutottumuksiin aikuisena. Ruokavaliota sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä on tutkittu vähän 1-vuotiailla. Aiemmin on havaittu, että 1-vuotiaista suomalaislapsista imetetyt kuluttivat vähemmän lihaa, maitotuotteita sekä enemmän kasviksia. Ei ole kuitenkaan tutkittu, onko imetys yhteydessä ravintoaineiden saantiin tai ravintoaineisiin perustuvaan ruokavalion laatuun. Tavoite: Tutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako ruokavalion laatu imetettyjen ja ei-imetettyjen 1-vuotiaiden lasten välillä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, eroavatko äidin taustatekijät, kuten koulutusaste tai elämäntavat, imetyksen suhteen sekä ovatko äidin taustatekijät yhteydessä 1-vuotiaiden lasten ruokavalion laatuun. Aineisto ja menetelmät: Tutkielman aineisto on osa Lasten D-vitamiinitutkimusta (VIDI), joka toteutettiin vuosina 2013–2016. Tutkimukseen rekrytoitiin 987 perhettä, joiden 1-vuotiaiden lasten ruoankäyttöä tutkittiin kolmen päivän ruokapäiväkirjoilla. Tämän tutkielman aineisto koostuu 409 ruokapäiväkirjasta, joiden avulla määritettiin tutkittavien ruokavalion laatu. Pisteet ruokavalion laadulle laskettiin vertaamalla aineistosta saatuja ravintoainetiheyksiä suositeltuihin ravintoainetiheyksiin. Suositeltu ravintoainetiheys laskettiin proteiinille, tyydyttyneille ja monityydyttymättömille rasvahapoille, kuidulle, sakkaroosille, folaatille, D-vitamiinille, raudalle sekä sinkille ravitsemussuositusten avulla. Ruokavalio käsitti tässä tutkimuksessa ainoastaan lisäruoan eli ruokavaliolle laskettu ravintoainetiheys ei sisältänyt äidinmaidosta saatua energiaa ja ravintoaineita. Äidin taustatekijöiden yhteyttä imetykseen ja ruokavalion laatuun tutkittiin t-testillä, Mann-Whitneyn U-testillä, Pearsonin khiin neliö-testillä ja varianssianalyysillä. Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin, miten imetys tai muut taustatekijät selittävät ruokavalion laatua. Tulokset: Lapsista 143 (35 %) imetettiin. Imetettyjen lasten äidit olivat keskimäärin vanhempia (p=0.001), heillä oli useammin korkea-asteen koulutus (p=0.002), harvempi heistä tupakoi ennen raskautta (p=0.024) ja harvempi oli ensisynnyttäjä (p=0.016). Synnytysten lukumäärä oli yhteydessä 1-vuotiaan ruokavalion laatuun. Ei-imetetyillä lapsilla proteiinin (p=0.034), tyydyttyneiden rasvahappojen (p<0.001), D-vitamiinin (p<0.001) sekä sinkin (p<0.001) tiheys ruokavaliossa oli suurempi ja sakkaroosin (p<0.001) ja kuidun (p<0.001) pienempi verrattuna imetettyihin. Imetys oli käänteisessä yhteydessä ruokavalion laatuun (p=0.038), mutta synnytysten lukumäärällä vakioinnin jälkeen, yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0.078). Johtopäätökset: Tässä tutkimuksessa ei-imetettyjen 1-vuotiaiden lasten ruokavalion laatu ei eronnut imetettyjen lasten ruokavalion laadusta, kun synnytysten lukumäärä huomioitiin. Yleisesti hyvä ruokavalion laatu 1-vuotiailla voi selittää osan tuloksesta. Tulevaisuudessa olisi kiinnostava tutkia, onko 1-vuotiaan imetyksellä pidempikestoisia vaikutuksia lapsen ruokavalion laatuun.