Browsing by Subject "Avohakkuut"

Suomen metsiin kohdistuu paljon erilaisia tarpeita ja tavoitteita, joita meidän on yritettävä sovittaa yhteen. Metsätalous ja metsäteollisuus tarjoavat työtä ja toimeentuloa, ja metsät ovat tärkeä uusiutuvan raaka-aineen lähde. Suomalaisille metsät ovat tärkeitä paikkoja, ja niitä käytetään monipuoliseen virkistäytymiseen, jolloin myös metsien maisemalliset arvot korostuvat. Samaan aikaan luontomme monimuotoisuus on kuitenkin uhattuna. Erityisesti avohakkuista puhuttaessa nämä keskenään usein ristiriitaiset arvot ja tavoitteet nousevat esiin. Jaksollinen kasvatus avohakkuineen on ainakin toistaiseksi vallitseva menetelmä metsätaloudessamme, vaikka suomalaiset suhtautuvatkin avohakkuisiin hyvin kielteisesti. Erilaisten metsäsuhteiden ja metsiin liittyvien näkemyksien ymmärtäminen auttavat edistämään vuorovaikutusta ja erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Metsäalan hyväksyttävyyden edistämiseksi tarvitsemmekin syvällisempää ymmärrystä siitä, miksi suomalaiset vastustavat avohakkuita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ihmisten näkemyksiä avohakkuista kirjallisen muistitiedon avulla. Muistitieto tarjoaa aiheeseen omanlaisensa näkökulman. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankeen kanssa. Tutkimuksessa aineistosta etsittiin tärkeimmät aiheet, joista vastaajat kirjoittavat avohakkuisiin liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten avohakkuisiin vastauksissa suhtaudutaan ja miten omia näkemyksiä mahdollisesti perustellaan. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeen sekä Suomen Metsämuseo Luston vuonna 2020 järjestämän Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksia. Metsämiesten Säätiö on ollut mukana rahoittamassa keruuta. Keruun tarkoituksena oli tavoittaa ja tallentaa suomalaisten metsäsuhteiden nykykirjoa. Vastauksia kertyi kaikkiaan 309 kappaletta, joista tämän tutkimuksen analyysiin otettiin mukaan 277. Kyse on nimenomaan vastausten eikä vastaajien määrästä, joka ei ole tiedossa. Keskenään vastaukset ovat hyvin erilasia. Kirjoituskeruulla kerätyssä kirjallisessa muistitiedossa ihmiset saivat apukysymysten avulla kertoa vapaasti omalla tyylillään suhteestaan metsään. Luonteeltaan tutkimus on laadullista tutkimusta, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin aluksi aineistosta etsittiin kohdat, joissa kirjoittajat käsittelevät avohakkuita. Laajaa aineistoa järjesteltiin ja pelkistettiin koodaamalla sitä Atlas.ti -ohjelmiston avulla johtopäätösten tekoa varten. Analyysissä aineistosta havaittiin erottuvan neljä selkeää teemaa, joita tässä tutkimuksessa tarkasteltiin. Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosassa niitä vastauksia, joissa avohakkuut mainitaan, suhtautuminen niihin on pääosin negatiivinen. Avohakkuut saavat vastauksissa kuitenkin myös selvää kannatusta. Tutkimuksessa aineistosta erottui neljä isoa teemaa, joista vastaajat kirjoittavat paljon: avohakkuiden herättämät tunnereaktiot, hakkuiden vaikutukset maisemaan ja metsien virkistyskäyttöön, avohakkuut osana metsätaloutta sekä hakkuiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Kaikissa teemoissa voitiin havaita esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisen metsäsuhteen vaikuttavan taustalla. Tässä tutkimuksessa ihmisten suhtautumista avohakkuisiin lähestyttiin metsätieteissä harvoin käytetyn muistitiedon avulla. Menetelmän etuna on erityisesti se, että se antoi ihmisille mahdollisuuden kertoa näkemyksistään ja kokemuksistaan vapaasti omalla tyylillään. Muistitieto rikastuttaakin muuta tutkimusta tavalla, jota muuten on vaikeaa saavuttaa. Tässä tutkimuksessa vastaajia ei erikseen pyydetty kirjoittamaan avohakkuista, mutta monet nostivat aiheen esiin siitä huolimatta. Tutkimuksessa korostui erityisesti tunteiden rooli, joka metsäalalla jää usein sivuun. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat hyvin samanlaisia aikaisemman tutkimustiedon kanssa ja täydentävät sitä monipuolisesti.