Browsing by Subject "Carbon storage"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Rakennusteollisuuden suuret päästöt, alati nouseva ympäristötietoisuus ja tavoitteet kohti hiilineutraaliutta yhdessä väestönkasvun kanssa ajavat rakennusteollisuutta vääjäämättä keskelle muutosta. Puukerrostalojen on nähty toimivan yhtenä ratkaisuna tämän muutoksen edesauttamiseksi. Puukerrostalohankkeiden ekosysteemiin liittyvillä toimijoilla onkin täten mahdollisuus yhdessä toimien löytää uusia rakennusalan innovaatioita, joilla vastata koko alan kohtaamiin ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin, jotka osaltaan luovat painetta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys liiketoimintaekosysteemikonseptin soveltuvuudesta puukerrostalohankkeisiin ja miten hanketoiminta tukee ekosysteemin toimintaa. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastauksia yhteistyöstä ja viestinnästä. Toinen tutkimuskysymys käsitteli puukerrostalohankkeissa mukana olleiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tutkimus toteutettiin tekemällä 10 teemahaastattelua, jotka liittyivät kolmeen eri puukerrostalokohteeseen, jotka sijaitsivat Suomessa eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että näiden kolmen puukerrostalohankkeen liiketoimintaekosysteemit muodostavat useiden eri toimijoiden verkostoja, jotka toimivat ekosysteemin eri tasoilla yhteisenä päämääränään tuottaa laadukasta ja ympäristöystävällistä rakentamista, joka osaltaan lisää maamme hiilivarastojen määrää. Tätä edellyttää toimijoiden välinen yhteistyö, jossa viestintä koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi. Toisaalta haasteita oli havaittavissa keskinäisessä kommunikoinnissa ja toimintatapojen yhteensovittamisessa, johtuen työskentelystä uuden asian äärellä. Aikataulutus, tutut toimijat sekä materiaalitoimittaja vaikuttivat positiivisesti hankkeen lopputulokseen. Hiilijalanjälki ja -kädenjälki laskelmiin toivottiin yhteneväisiä laskentatapoja, jotta vertailtavuus lisääntyisi. Hankkeissa tunnistettiin rakennusten potentiaali hiilivarastona ja puukerrostalohankkeiden ympäristömerkitys nähtiin suurena. Hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat, että tarvittaisiin asennemuutosta niin kuluttajien kuin rakennusteollisuuden osalta, jotta puukerrostalohankkeiden määrää saataisiin nostettua. Nähtävissä oli haastateltujen taholta pohdintaa siitä, ovatko yritykset tarpeeksi laajasti omaksuneet ympäristöajattelun ja tullaanko asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin pääsemään niin yrityksissä kuin laajemmalti rakennusteollisuuden puolelta. Tästä huolimatta puukerrostalorakentaminen nähtiin positiivisena asiana, jonka myötä on mahdollisuus ottaa askel kohti nykyrakentamista kestävämpää tilaa ja siten olla osana suurempaa, yhteistä muutosta, johon pääseminen edellyttää toimialat ylittävän yhteistyön laajentumista. Tämä kuitenkin vaatisi rakennuskäytäntöjen muuttamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla sekä avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden keskuudessa.
-
(2020)We study the compensation required to increase carbon sequestration in privately owned forests as a part of effective climate policy. We develop a theoretically correct understanding of compensating additional carbon sequestration in a voluntary stand-level carbon offset scheme by creating incentives for extending the rotation from the privately optimal length. We examine the cost of extending the length of the rotation to a socially desired level. The resulting costs and the increase in carbon sequestration determine the level of compensation required to make the private forest owner indifferent between joining the compensation scheme and resuming privately optimal forest management. A correctly defined subsidy scheme is required as forests are expected to play a major role in meeting national climate change mitigation targets, and so far, the existing schemes have failed to attract voluntary participants. The well-established univariate optimal rotation model (Faustmann 1894, Samuelson 1976) with a net carbon subsidy (van Kooten et al. 1995) is used to evaluate the compensation structure in the California Forest Offset Protocol and the New Zealand Emissions Trading Scheme, and to present a theoretically sound framework for subsidizing additional carbon sequestration in forests. An empirically more realistic size-structured forestry model with carbon storage (Assmuth et al. 2018) is used to verify the understanding of a correctly defined subsidy scheme when thinnings and multiple carbon pools are included. The results of the theoretical modelling are compared to practical applications in California Cap-and-Trade and the New Zealand Emissions Trading Scheme. These practical applications have faced various problems and have been subject to numerous revisions, due to issues with baseline establishment, over-crediting, questionable additionality, and leakage. We show that if the compensation scheme follows the Californian structure, a significantly high compensation is required to create sufficient incentives for private forest owners to participate in the sequestration program. The exclusion of carbon stored in harvested wood products may have decreased voluntary participation of post-1989 forests in the New Zealand Emissions Trading Scheme. These schemes serve as an example for the rest of the world of constructing a carbon sequestration compensation scheme. Thus, it is paramount to evaluate the choices in policy design, by comparing the compensation structure to a theoretically sound way of incentivizing additional carbon sequestration.
Now showing items 1-2 of 2