Browsing by Subject "NEET"

Tausta: Eurooppalaisista nuorista lähes joka viides on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Näiden nuorten ajatellaan olevan syrjäytymisvaarassa, ja heistä käytetään termiä NEET (Not in Education, Employment or Training). Vaikka NEET-vuodet ovat nuorilla yleisiä, niiden on havaittu lisäävän riskiä myöhempiin toimeentulo- ja hyvinvointiongelmiin. Alempi sosioekonominen asema on yhdistetty muun muassa lyhyempään eliniänodotteeseen, terveydelle epäedullisiin elintapoihin sekä heikompaan arvioon omasta terveydestä. NEET-nuorten elintavoista on vain vähän tutkimustietoa. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten syömistottumuksista ja koetusta terveydestä sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko tavoitteellisen toiminnan ryhmämallilla mahdollista vaikuttaa nuorten syömistottumuksiin tai koettuun terveyteen. Aineisto ja menetelmät: Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hankkeeseen osallistui vuosina 2016-2018 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia 1531-vuotiaita nuoria (N=92). Nämä NEET-nuoret täyttivät Hyvä päivä -toiminnan aikana kolmesti kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin ateriarytmiä, käytettyjä elintarvikeryhmiä sekä koettua syömisen terveellisyyttä ja terveyttä. Aineistoa tulkittiin kuvailevasti ja regressioanalyysien avulla tutkittiin sosiodemografisten sekä elintapataustamuuttujien yhteyttä ateriarytmin säännöllisyyteen, elintarvikesummamuuttujiin, koettuun syömisen terveellisyyteen sekä koettuun terveyteen. Ajallisia muutoksia tutkittiin ei-parametrisillä menetelmillä (n=24). Tulokset: Osallistujista 60 %:lla oli säännöllinen ateriarytmi. Ateriarytmi oli todennäköisemmin säännöllinen vanhempien kanssa asuvilla ja toisen asteen koulutuksen käyneillä. Terveellisinä pidettyjä elintarvikkeita käytettiin useammin kuin epäterveellisinä pidettyjä. Vanhempien kanssa asuvat, säännöllisesti liikkuvat, raittiit ja naiset käyttivät useammin terveellisiä elintarvikkeita. Epäterveellisiä elintarvikkeita käyttivät useammin kuntoliikuntaa harrastamattomat ja harvemmin naiset sekä lukion käyneet. Osallistujista 34 % koki ruokavalionsa terveelliseksi ja 39 % terveytensä hyväksi. Vanhempien kanssa asuvat kokivat terveytensä paremmaksi ja syömisensä terveellisemmäksi, puolison ja kämppäkaverin kanssa asuvat kokivat syömisensä epäterveellisemmäksi. Koettu syömisen terveellisyys ja terveys paranivat toiminnan myötä. Ateriarytmin säännöllisyys ja terveellisten tai epäterveellisten elintarvikkeiden käyttötiheys ei muuttunut toiminnan myötä. Johtopäätökset: NEET-nuoret kokivat terveytensä vertailuaineistojen opiskelevia nuoria huonommaksi. Erityisesti yksin asuvien ja vain peruskoulun käyneiden NEET-nuorten elintapoihin tulisi kiinnittää huomiota. Terveellisemmät elintarvikevalinnat näyttivät yhdistyvän muihinkin terveellisiin elintapoihin ja naissukupuoleen. Hyvä päivä -toiminnan myötä koettu terveys ja koettu syömisen terveellisyys paranivat, mikä tukee ajatusta toimintamallin toimivuudesta nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.