Browsing by Subject "Saccharina latissima"

Saccharina latissima on ruskolevä, jolla on monipuolinen hiilihydraattikoostumus. Levän rakennepolysakkarideja ovat polysakkaridit selluloosa, alginaatti ja fukoidaani ja varastohiilihydraatteja polysakkaridi laminariini sekä sokerialkoholi mannitoli. Hiilihydraattikoostumuksen analysoimisessa polysakkaridit pilkotaan rakenneosikseen, minkä jälkeen ne analysoidaan kromatografisin menetelmin. Levän erityyppisten polysakkaridien takia sopivan analyysimenetelmän valinta on tärkeää. Kiteinen selluloosa vaatii pilkkoutuakseen voimakkaan käsittelyn kuten rikkihappohydrolyysin, mutta voimakas käsittely voi vaikuttaa muiden yhdisteiden saantoon negatiivisesti tuhoamalla niitä. Tutkielmassa vertailtiin kahta analyysimenetelmää: hapanta metanolyysiä kaasukromatografialla ja rikkihappohydrolyysiä anioninvaihtokromatografialla. Tutkielman tavoite oli löytää sopiva menetelmä polysakkaridien pilkkomiseen levän hiilihydraateille. Lisäksi määritettiin eri tavoin bioprosessoitujen levänäytteiden hiilihydraattikoostumus ja tavoite oli saada selville, miten bioprosessoinnit ovat vaikuttaneet siihen. Tulosten perusteella levän polysakkaridien, paitsi selluloosan, pilkkomiseen hyvin soveltuvaksi menetelmäksi todettiin hapan metanolyysi, joka yhdistettynä kaasukromatografiseen analyysin soveltui hyvin levän monipuolisen hiilihydraattikoostumuksen analysoimiseen. Levässä oli eniten mannitolia (16 % levän kuivapainosta) ja alginaattia (15 %, guluroni- ja mannuronihapon summa). Glukoosia saatiin happamalla metanolyysillä 3 % (laminariinista) ja 7,5 % happohydrolyysillä, kun myös kiteinen selluloosa saatiin pilkottua. Lisäksi levässä oli myös muita monosakkarideja ja uronihappoa: fukoosia, glukuronihappoa, galaktoosia, ksyloosia, mannoosia ja ramnoosia, joita jokaista oli alle 2 % levän kuivapainosta. Tulokset vastasivat aiempia tutkimuksia. Merkittävimmät muutokset bioprosessoiduissa levissä olivat liukoisen glukoosin sekä alginaatin uronihappojen pitoisuuksien pieneminen.