Browsing by Subject "Venäjä"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2013)This Master’s Thesis studies the main barriers in exporting forest products from Finland to Russia. The barriers are studied on three levels: the home market in Finland, the host market in Russia, and the internal resources and organization of the firms. In addition, the perceptions of industry producers on Russia’s WTO membership are examined. The focus of the study is on the mechanical forest industry circumstances and on the perceptions of small and medium-size producers that are currently not exporting to Russia. The home and host markets are examined through analyses of previous findings with emphasis on the most influential aspects. In addition, a survey is conducted to study the perceptions of producers. The sample consists of 28 small and medium-size producers within the mechanical forest industry in Finland. The survey was conducted between January and February 2013. The main barriers on the home market were in connection to economic circumstances. The production costs and the challenging competitive circumstances in particular were highlighted. In the host market, challenges were more complex and emerged from a web of factors. Nevertheless, emphasis was given to bureaucracy, corruption, and legal aspects. The surveyed industry producers stressed barriers emerging from the host market. Smaller firms were particularly concerned with cultural and language aspects. The WTO membership was perceived to have only a neutral effect in terms of instigating export activities. The results of this study thus indicate that potential exporters in Finland face a number of export barriers, and Russia’s WTO membership alone does not result in greater inclination towards exporting.
-
(2014)The Master’s thesis provides a multiregional equilibrium analysis on the Russian sawmill market. The main objective of the thesis is to establish a partial equilibrium model on the Russian sawmill market and define the amount by which production, consumption, imports, exports, prices for roundwood and sawnwood may change over a period of time as a response to the following external factors: economic growth, changes in tariffs for roundwood after Russia’s accession to WTO, exchange rates, increased supply of the Russian sawlog, increased consumer preference for sawnwood in Russian and EU. The model includes 20 Russian regions and 5 export regions. The base year of the model is 2009. The partial equilibrium model has been constructed using GAMS software. After establishing an equilibrium model of supply and demand, 9 scenario variations have been run to answer the research questions. The results suggest that increased demand in CIS and China has a positive impact on the Russian sawnwood production. Increased supply of sawlogs in Russia could reduce prices for raw material on the local market and stimulate production of sawnwood in Russia. Changed consumer preference towards sawnwood could also stipulate the development of the sawmill sector, which highlights the importance of national programs to promote wood in construction. However, it was discovered that introduction of export tariffs for sawlogs does not stipulate production of sawnwood in Russia substantially, but reduces prices for sawnwood on the domestic market and decreases harvest of sawlogs. Increased dollar rate against ruble improves the profitability of the sawmill industry. However, devaluation of ruble may also lead to lower incomes of the Russian population in comparison to the EU and the US.
-
Poliittisten riskien hallinta Suomen elintarviketeollisuudessa : case: Venäjän vastapakotteet 2014 (2015)Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella poliittisten riskien hallintaa Suomen elintarviketeollisuudessa. Tutkielma suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin konkreettisen poliittisen riskin kautta. Tarkasteltavaksi tapaukseksi valittiin Venäjän vuonna 2014 asettamat vastapakotteet, joiden myötä suurin osa Suomen elintarvikeviennistä Venäjälle pysähtyi. Tutkielmassa pyrittiin myös selvittämään, kuinka Suomen elintarviketeollisuudessa oli varauduttu tapaukseen ja kuinka tapaus vaikuttaa poliittisten riskien hallintaan jatkossa. Tutkimuksen kulkua ohjasi tutkimukselle muodostettu teoreettinen viitekehys, joka rakentui poliittisten riskien ja riskienhallinnan pohjalle. Näkökulmaa perustelee tapauksen konteksti, joka voidaan nähdä hyvin poliittisena ja läheisesti Suomen elintarviketeollisuuteen liittyvänä. Riskienhallinnan viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnettiin ISO 31000:2009 -standardia. Tutkimuksessa suoritettiin 10 teemahaastattelua, joissa tavoitettiin seitsemän eri yritystä ja kolme asiantuntijaa. Yritykset olivat Suomen elintarviketeollisuudessa toimivia sekä suuria että pk-sektorin yrityksiä, jotka olivat harjoittaneet tai harjoittivat edelleen elintarvikevientiä Venäjälle. Asiantuntijat olivat puolestaan Suomen elintarviketeollisuuden ja Venäjän-liiketoiminnan tuntevia henkilöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että poliittisten riskien vaikutusalue koetaan hyvin laajaksi, jolloin ne kietoutuvat liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun, eikä niinkään riskienhallintaan. Liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa poliittisia riskejä pyrittiin ensisijaisesti välttämään ennakoivalla toiminnalla ja riskiä hajauttamalla. Poliittisen riskin toteutuessa tilanteen katsottiin edellyttävän yksinkertaisesti tilanteeseen sopeutumista, jolloin tavoitteeksi muodostui liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Varsinainen poliittisten riskien hallinta suomalaisten elintarviketeollisuusyritysten keskuudessa ei kuitenkaan osoittautunut kovin systemaattiseksi, sillä se muodostui pääosin tiedon keräämisestä eri lähteistä ja sen perusteella henkilökohtaisen tulkinnan muodostamisesta. Ongelmiksi yritysten keskuudessa nousivat konkreettisten teoreettisten mallien puuttuminen poliittisten riskien hallintaan sekä tiedonlähteiden rajaton määrä arvioitaessa poliittisia riskejä. Tutkimustulosten perusteella Venäjän vastapakotteet koettiin Suomen elintarviketeollisuudessa mittakaavaltaan yllättävänä. Venäjän-liiketoimintaan liittyviin riskeihin oli yleisesti varauduttu, mutta vastapakotteiden kaltaiseen riskiin varautuminen koettiin käytännössä mahdottomana. Venäjän vastapakotteilla on havaittavissa useita vaikutuksia Suomen elintarviketeollisuuteen, mutta tämän tutkimuksen kannalta relevantein havainto oli tapauksen aiheuttama muutos poliittisiin riskeihin suhtautumisessa. Kuusi seitsemästä tutkimukseen osallistuneesta yrityksestä mainitsi huomioivansa tapauksen johdosta poliittiset riskit jatkossa paremmin.
-
(2013)Venäjä on edelleen suomalaisten elintarvikeyritysten kannalta houkutteleva vientimarkkina ja Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä on merkittävä. Markkina ei ole kuitenkaan helppo ja elintarvikeyritykset kohtaavat monenlaisia haasteita pyrkiessään Venäjän markkinoille ja viedessään tuotteitaan Venäjälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia haasteita suomalaiset elintarvikeyritykset kohtaavat harjoittaessaan vientiä Venäjälle. Tutkimuksessa pyritään vertailemaan sitä miten suurten elintarvikeyritysten kohtaamat haasteet eroavat pk-yritysten kohtaamista haasteista sekä sitä miten asiantuntijoiden näkemykset haasteista eroavat elintarvikeyritysten kokemuksista. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen haastattelututkimus ja se on toteutettu teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä henkilöä, joista seitsemän oli Venäjän-vientiä harjoittavien suomalaisten elintarvikeyritysten edustajia ja kolme asiantuntijaa, jotka työskentelevät elintarvikkeiden Venäjän-viennin parissa. Elintarvikeyrityksistä kolme oli suuria ja neljä oli pk-yrityksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten elintarvikeyritysten kohtaamat Venäjän-viennin haasteet ovat suurelta osin linjassa aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleiden kansainvälistymisen ja viennin haasteiden kanssa. Suurimmat haasteet liittyvät yhteistyökumppanien löytämisen vaikeuteen, liian vähäiseen tietoon, ongelmallisiin prosesseihin viennin aloittamisen vaiheessa, kuluttajan tuntemiseen sekä yllätyksellisiin muutoksiin toimintakentässä ja arvaamattomuuteen viranomaisten toiminnassa. Haasteista osa on niin sanotusti yrityksen sisäisiä ja osa toimintaympäristöön liittyviä ulkoisia tekijöitä. Pk-yritysten keskuudessa suurimmiksi haasteiksi nousivat hyvän yhteistyökumppanin löytäminen toiminnan alkuun saamiseksi sekä Venäjän viranomaisten vaatima vientiin oikeuttava tuotantolaitoshyväksyntäprosessi, jossa pk-yritykset kokivat erityisesti Suomen viranomaisten hitaan toiminnan ongelmia aiheuttavaksi. Suurten elintarvikeyritysten haasteet taas liittyvät enemmän kuluttajan tuntemiseen ja oikeanlaisten tuotteiden kehitykseen sekä toisaalta myös Venäjän viranomaisten toisinaan yllätykselliseen toimintaan. Verrattaessa elintarvikeyritysten näkemyksiä asiantuntijoiden näkemyksiin merkittävin ero oli se, että asiantuntijat kokevat yhdeksi haasteeksi pk-yritysten liian vähäisen tiedon ja epärealistisen suunnitelmat. Koska tutkimukseen on haastateltu vain sellaisten elintarvikeyritysten edustajia, jotka edelleen haastatteluhetkellä harjoittivat vientiä Venäjälle, on huomioitava, että tutkimuksessa ei ole välttämättä tullut esiin sellaisia haasteita, jotka johtavat viennin lopettamispäätökseen.
-
(2017)The aim of this thesis was to discover the similarities and differences between the Finnish and northwest Russian timber industry. The second goal was to find characteristics from the operational environment of the closely situated countries, in order to, increase cultural understanding when comparing the timber industry of these countries. Data collection was conducted via theme interviews by using two separate frameworks, which were Pestel and Core Competence. The Pestel framework focuses on the macro level of the operational environment, and the Core Competence framework on the micro level of the particular company. Research was also conducted on how the companies differentiate from each other, when the raw material is the same for the whole industry. How to produce added value and at the same time develop long-term and lasting customer relationships? The theme interviews were supplemented by using secondary sources and the Pestel framework. This approach was adopted to bring depth to the results, in order to increase the reliability of the data. According to the results, the main differences had to do with the culture, and what action is taken in specific situations. Furthermore, the conditions of the forest and timber industry in the two countries are completely different. For example, in Finland private forest owners own most of the forests, whereas, in Russia the government owns all the forests. This affects in multiple ways in how the forests are renewed, and the future quality of the timber. Differences regarding, for example, technology and corruption were discovered in the interviews and the secondary sources of data.
Now showing items 1-5 of 5