Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yersinia enterocolitica"

Sort by: Order: Results:

  • Eklund, Kirsi-Maria (2015)
    Yersinia enterocolitica is an important zoonotic food-borne pathogen which in Finland is reported to be the cause of hundreds of gastroenteritis cases a year. The species is very heterogenic and comprises of both highly virulent and harmless apathogenic strains. The sources of Y. enterocolitica infection and the reservoirs of pathogenic strains are not yet well-known. In this work, 91 Y. enterocolitica isolates from 39 domestic sheep were characterized using different phenotypic and genotypic methods. Three different biotypes were identified: usually harmless environmental biotype 1A, a common enteropathogenic biotype 2 and a rare pathogenic biotype 5. All biotype 2 and 5 strains carried chromosomal ail, inv, myfA and ystA genes, and plasmid borne virulence genes yadA and virF. Biotype 1A isolates carried several chromosomal virulence genes, Notably also the ail which has a strong correlation with Y. enterocolitica pathogenicity. In pathogenic biotypes, only natural resistance to antimicrobials was detected. In PFGE-analysis, biotype 1A had several genotypes, whereas strains belonging to biotypes 2 or 5 showed only a limited amount of variation. ail and gyrB genes were partially sequenced from a selection of strains, both of which revealed variation between different biotypes. This study indicates that sheep are a reservoir for pathogenic Y. enterocolitica in Finland. Without further analysis the link between sheep and human illness cannot yet be established.
  • Seittenranta-Vekkeli, Sofia (2016)
    Patogeeninen Yersinia enterocolitica aiheuttaa yersinioosiksi kutsuttua suolistoinfektiota ja se voi aiheuttaa myös pitkäaikaisia jälkitauteja. Yersinia on kolmanneksi yleisin elintarvikevälitteinen bakteerizoonoosi Euroopassa kampylobakteerin ja salmonellan jälkeen. Suomessa yersiniatartuntoja raportoidaan vuosittain 500–700 ja esiintyvyys on Euroopan tasolla väkilukuun suhteutetuna korkea. Tartunnat ovat yleensä yksittäisiä, epidemioita esiintyy harvoin. Y. enterocolitica on gramnegatiivinen fakultatiivisesti anaerobi kokkoidi sauvabakteeri. Se on psykrotrofinen eli kykenee lisääntymään myös jääkaappilämpötilassa. Yersinian tärkeimpänä tartuntalähteenä pidetään yleisesti raakaa tai huonosti kypsennettyä sianlihaa, johon se päätyy taudinaiheuttajamikrobia kantavista oireettomista sioista teurastusprosessin aikana. Jopa kahdella kolmasosalla sioista patogeeninen Y. enterocolitica -bakteeri on saatu eristettyä teurastamolla otetuista nielurisanäytteistä. Bakteeria on havaittu erittyvän sian ulosteeseen noin joka kymmenellä sialla vaihtelevasti riippuen ainakin sian kasvuvaiheesta. Pääosa sioista eristetyistä patogeenisistä Y. enterocolitica kannoista kuuluu Suomessa biotyyppiin 4 ja serotyyppiin O:3. Tutkimuksessa tutkittiin 38 eri tilalta yhteensä 394 sikaa, jotka jakautuivat 10 teuraskuljetukseen. Sioista kerättiin ulostenäytteet ennen kuljetusta tiloilla, välittömästi kuljetuksen jälkeen ja teurastamolla lepoajan jälkeen ennen teurastusta. Yhteensä kerättiin 1139 näytettä, joista 206 näytteestä eristettiin Y. enterocolitica 4/O:3 kanta. Kantojen genotyypit määritettiin MLVA (multiple-locus variable-number tandem-repeat analysis) menetelmällä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri tiloilta tulevien sikojen yersiniakannat eroavat toisistaan niiden MLVA-profiilien perusteella ja menetelmää on pidetty soveltuvana myös Yersinia enterocolitica epidemioiden tutkimiseen. Tutkimuksessa havaittiin muutoksia yksittäisten sikojen yersinian erityksessä. Kuljetuksen jälkeen havaittiin yersinian tilastollisesti merkitsevä korkeampi esiintyvyys sian ulosteessa verrattuna tiloilla ja teurastamolla lepoajan jälkeen otettuihin näytteisiin. Samoin kuljetuksen jälkeen havaittiin enemmän erilaisia MLVA-profiileiltaan eroavia yersinia-kantoja, joita ei tavattu tiloilla otetuissa näytteissä. Teurastamolla lepoajan jälkeen havaittiin muutoksia yksittäisten sikojen erittämissä yersiniakannoissa ja myös täysin uusia kantoja, joita ei havaittu tiloilla eikä kuljetuksen jälkeen otetuissa näytteissä. Kokonaisuudessaan havaittiin yhteensä 64 ainakin yhden toistojakson erolla yhdessä lokuksessa toisistaan eroavaa MLVA-profiilia. Joidenkin muutosten havaittiin liittyvän samassa kuljetuksissa olleisiin toisten tilojen sikoihin. Tulosten perusteella yersinian tarttumista teuraskuljetusten aikana toisten saman kuljetuksen tilojen sioista toisiin voidaan pitää mahdollisena. Tartunta voi olla myös peräisin esimerkiksi yersinialla saastuneesta ympäristöstä kuljetusautossa tai teurastamon navetassa. Tutkimuksessa ei havaittu merkitystä kuljetuksen pituudella yersinian erittymisessä ulosteeseen. Lepoajan pituuden vaikutuksessa yersinian esiintymiseen ilmeni tarve tarkemmalle tutkimukselle. Menetelmän osalta on esitetty, että MLVA-profiililtaan yhden kopioluvun ero yhdessä tai tai kahdessa lokuksessa voidaan tulkita kantojen olevan samaa alkuperää. Jatkotutkimuksen tarve paitsi menetelmän tulkintarajojen kehittämiseksi myös havaintojen vahvistamiseksi ja selittämiseksi nousi esille.