Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yhdysvallat"

Sort by: Order: Results:

  • Harjula, Minttu (2011)
    Tutkimus käsittelee maissin tuotantoon ja markkinoihin vaikuttavia tekijöitä Yhdysvalloissa 2000-luvulla. Yhdysvallat on maailman merkittävin maissin tuottaja. Aikaisemmin maissia on tuotettu suoraan tai välillisesti eläinten rehuna ihmisten ruuantuotannon tarpeisiin. 2000-luvulla maissin käyttö liikenteen polttoaineena käytettävän etanolin raaka-aineena on merkittävästi lisääntynyt. Samaan aikaan maissin hinta on noussut ennätyskorkeaksi. Tässä tutkimuksessa maissimarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin ajankohtaisen viranomaistiedon, aiheeseen liittyvän aikaisemman tutkimuksen ja empiirisen ekonometrisen estimoinnin perusteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kysyntä- ja tarjontateoriaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa on kerrottu Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan lähihistoriasta ja tarkemmin tällä hetkellä rehuviljan tuotantoon vaikuttavasta maatalouspolitiikasta. Tutkimuksessa estimoitiin maissin tuottajien viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä käyttäen pienimmän neliösumman menetelmää. Viljelypäätöstä kuvaavaksi selitettäväksi muuttujaksi valittiin maissin viljelypinta-ala. Aineiston saatavuus rajasi tutkimuksen vuosiin 1987 – 2010. Viljelypinta-alaa selittäviä muuttujia valittiin 12. Muuttujien valinta perustui maissin tuotantoon liittyviin tekijöihin, joita on käytetty muissa alan tutkimuksissa ja joiden käyttöä voidaan perustella talousteorialla. Vähitellen kokeilemalla mallista karsittiin turhat muuttujat pois ja viljelypinta-alaa selittämään jäi maissin ja soijan viivästetty hintasuhde, viivästetty typpilannoitteen hinta, maissifutuurien ostomäärät sekä viivästetty etanolin tuotanto ja maissin muu teollinen käyttö. Paras ja luotettavin lineaarisella mallilla saatu tulos sai selitysasteeksi 0,85. Tässä mallissa molemmat kysyntää kuvaavat muuttujat olivat alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä. Alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä olivat myös maissin ja soijan hintasuhde samoin kuin futuuriostot. Samoilla muuttujilla testattu log-lineaarinen malli antoi tutkimuksen korkeimman selitysasteen 0,87. Selittävistä muuttujista etanolin tuotanto oli edelleen alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan maissin muun teollisen käytön merkitsevyys heikkeni, ollen kuitenkin alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Lannoitteen hinnan p-arvo laski, joten lannoitteen hinta oli nyt alle 5 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä samoin kuin futuuriostot. Log-lineaarinen malli paransi myös maissin ja soijan hintasuhteen merkitsevyyttä. Tutkimustulokset ovat loogisia ja vastaavat teoriaa ja muita tutkimuksia siltä osin, että maissin korkeampi hinta, maissin lisääntynyt kysyntä ja futuuriostot lisäävät maissin viljelypinta-alaa. Tulosten perusteella voi todeta maissin tuotantokustannusten nousun ja soijan hinnan nousun laskevan maissin viljelypinta-alaa. Tutkimuksen tuloksena saadut joustokertoimet ovat pieniä, mikä kertoo maissin viljelypinta-alan vaihtelujen olevan melko joustamattomia markkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden. Tästä voisi päätellä viljelijöiden tuotantopäätösten olevan melko riippumattomia markkinoiden muutoksista. Tämä voi selittyä maatalouspolitiikan luomalla vahvalla turvaverkolla, rajoitteilla ja kannustimilla.
  • Suojala, Maria (2021)
    Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani, mutta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin on vähäistä. Yrityksiä kannustetaan kansainvälistymään ja Yhdysvaltain markkinat tarjoavat suuren kokonsa puolesta paljon potentiaalia kasvuun. Kohdemarkkinana Yhdysvalloilla on erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon viennissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten yritysten Yhdysvaltoihin suuntautuvaan elintarvikevientiin ja miten vientiä voi kasvattaa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena käyttäen haastattelumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Yhdysvaltain vientiin perehtynyttä henkilöä, joista kolme edustivat yrityksiä ja kaksi olivat Yhdysvaltain viennin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Haastateltavat yritykset edustivat eri kokoluokkaa ja eri elintarvikealoja. Haastattelujen tavoitteena oli tuoda esiin erilaisten toimijoiden näkemykset keskeisimmistä elintarvikevientiin vaikuttavista tekijöistä. On huomioitava, että kaikki tutkimusta varten haastatellut yritykset toimivat edelleen Yhdysvaltain markkinoilla, joten sellaiset tekijät, jotka olisivat estäneet yrityksen markkinoilla toimimisen eivät tulleet esiin. Tutkimuksessa esille nousseet keskeisimmät teemat olivat läsnäolo kohdemarkkinoilla, kohdemarkkinan selvittäminen, brändin rakentaminen, sääntely, kansainvälinen politiikka ja EU sekä jakelukanavat ja rahtikulut. Osa vientiin vaikuttavista tekijöistä oli yrityksen sisäisiä ja osa ulkoisia. Haastateltavat nostivat esille etenkin sellaisia tekijöitä, joihin he pystyvät itse vaikuttamaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi valikoituivat kohdemarkkinan selvittäminen vientiä aloitettaessa sekä brändin rakentaminen. Myös läsnäolo kohdemarkkinoilla ja oikeiden kumppanien löytäminen nähtiin keskeisiksi markkinoilla menestymisen kannalta. Sääntelyn sekä kansainvälisen politiikan ja EU:n todettiin vaikuttavan, mutta niitä pidettiin annettuina tekijöinä, joiden kanssa tulee pystyä toimimaan markkinoilla. Lisäksi jakelukanavien ja rahtikulujen merkitys nousivat esille. Suurimmat haasteet Yhdysvaltain markkinoilla menestymiseen liittyivät suomalaisten yritysten vähäisiin resursseihin. Etenkin tuotteiden markkinointiin sekä brändin rakentamiseen Yhdysvalloissa tarvitaan suuria taloudellisia panostuksia. Lisäksi kuluttajien erilaiset preferenssit ja heterogeenisuus Euroopan markkinoihin verrattuna vaativat resursseja kuluttajasegmentoinnissa ja markkina-analyysin teossa. Myös viennin kasvattamisen osalta painottui nykyiseltään liian pienet budjetit. Mikäli vientivolyymeja Yhdysvaltoihin halutaan kasvattaa, tarvitsee viennin edistämiseen panostaa taloudellisesti nykyistä enemmän. Tämä koskee sekä yrityksiä että valtion vienninedistämisohjelmia. Pääsääntöisesti haastateltavien vastaukset olivat keskenään linjassa, vaikka joidenkin tekijöiden merkitys painottui eri tavoin haastateltavien kesken. Myös eriäviä näkemyksiä ilmeni yritysten ja asiantuntijoiden välillä. Vientiin vaikuttavien tekijöiden merkitys korostuu etenkin markkinoille pääsemisessä sekä viennin alkuvaiheessa, jolloin yritysten asema markkinoilla on vielä epävarma. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Pienen otannan takia tutkimuksen tulosten yleistettävyys on heikko, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Vientiin vaikuttavien tekijöiden selvittäminen yritysten osalta on tärkeää, jotta viennin edistämisessä ja yritysten neuvonnassa voidaan keskittyä olennaisiin asioihin. Tutkimuksen tulokset antavat kvalitatiivisessa ominaisuudessaan käytännönläheistä sekä ajankohtaista tietoa suomalaisten yritysten elintarvikeviennistä Yhdysvaltoihin sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.