Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ympäristömerkit"

Sort by: Order: Results:

  • Ruskela, Leevi (2024)
    Kalatalous tuottaa elinkeinoa ja ravitsemusta merkittävälle osalle maailman väestöstä. Sen suuri mittasuhde tuo myös suuret kestävyyden haasteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajan käsityksiä kalatuotteiden kestävyydestä. Tutkielmassa erityisesti kiinnitetään huomiota käsitysten ja asenteiden vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen. Tämän lisäksi tutkielmassa haluttiin selvittää, miten kuluttaja muodostaa käsityksensä kalatuotteen kestävyydestä. Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään mitä arvoja ja asenteita haastateltavat liittävät kestävään kalatuotteeseen. Tämän lisäksi haastatteluilla selvitettiin kalatuotteen kestävyyden vaikutusta omaan käyttäytymiseen ja haastateltavan tiedon määrää kalatuotteiden kestävyydestä. Tutkielmassa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, joista puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Teemahaastattelurunko muodostui aikaisemman kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman teoreettinen osuus rakentui kestävästä kuluttajakäyttäytymisestä, kestävän elintarvikkeen valintaan liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkielman tulosten perusteella kotimaisuus tai lähellä tuotettu kala nousi kestävyyden kannalta tärkeimmäksi tuotteen ominaisuudeksi. Kestävyyden sosiaalinen tai taloudellinen ulottuvuus kalatuotteissa koettiin vaikeasti ymmärrettäviksi. Kuitenkin reilu korvaus tuottajalle koettiin tärkeänä kestävyyden kannalta. Kalatuotteiden kestävyysviestintä koettiin heikoksi ja ympäristömerkkien vaikutus ostokäyttäytymiseen oli vaihtelevaa. Skeptisyys ympäristömerkkejä kohtaan nousi tutkielmassa yllättävästi esille. Kalatuotteen osto koettiin usein rutiininomaiseksi, joka vähensi tuotteen kestävyyden arviointia. Tutkielman perusteella kestävyyden viestintää tulisi kalatuotteiden kohdalla parantaa, jotta kuluttaja käsittäisi kykynsä arvioida kalatuotteen kestävyyttä paremmin.
  • Kajas, Julia (2022)
    Tiedekunta: Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Elintarviketalous Tekijä: Julia Kajas Työn nimi: Ympäristömerkkien kuluttajille tuoma arvo elintarviketuotteissa: Tapaustutkimus ympäristömerkillä varustettujen salaattien arvoketjun toimijoiden näkemyksistä Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: 09/2022 Sivumäärä: 89 Avainsanat: Ympäristömerkit, sertifikaatit, elintarvikkeet, kuluttaja, arvoketju Ohjaaja tai ohjaajat: Pasi Heikkurinen Säilytyspaikka: E-thesis Muita tietoja: - Tiivistelmä: Kasvava ympäristömerkintöjen määrä luo hämmennystä kuluttajalle, ja voi aiheuttaa skeptisyyttä ympäristövastuumarkkinointia kohtaan elintarvikealalla. Tiedon lisääminen ympäristömerkeistä, ja siitä miten ne tuovat tuotteeseen arvoa on oleellista kestävän kulutuksen edistämisen kannalta, sillä tiedon ja läpinäkyvyyden puute ruokavalintojen vaikutuksista ympäristöön haastaa kestävää kuluttamista. Ratkaisuksi on ehdotettu usein kolmannen osapuolen sertifiointia ympäristömerkintöjen selkeyttämiseksi, mutta niidenkin määrä kasvaa ja kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä eroja niiden välillä tai sitä, mikä merkki on sertifioitu. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin kahden Suomessa toimivan sertifioidun ympäristömerkin arvoketjun toimijoita. Tutkimus rajattiin IP Sigill -sertifioidun salaatin, sekä luomusertifioidun salaatin arvoketjujen toimijoihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten ympäristömerkin taustalla toimivassa arvoketjussa ymmärretään ympäristömerkin tuotteeseen tuoma arvo kuluttajalle. Analyysissa tarkasteltiin arvoketjun toimijoiden näkemyksiä suhteessa ympäristömerkin tuomaan arvoon, arvoketjun yhteistyöhön ja tiedon kulkuun kuluttajalle sekä ympäristömerkkiin arvoa tuovien osien taustalla oleviin prosesseihin; standardeihin, valvontaan sekä ympäristövaikutuksiin.Ympäristömerkin taustalla toimivassa arvoketjussa ympäristömerkin tuoma arvo kuluttajalle ymmärrettiin tulevan ensinäkin sillä, että ympäristömerkki vahvistaa tuotteen ympäristövastuullisuuden mielikuvaa. Ennen kaikkea arvoa nähtiin tulevan alkutuotannon ympäristöä huomioivilla toimilla, joita sertifikaatti edellyttää. Näitä olivat luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja kemiallisten torjunta-aineiden rajoittaminen. Merkit edellyttävät myös viljelykiertoa, joka parantaa maaperän hyvinvointia ja torjuu tuholaisia luonnollisesti. Myös keinolannoitteiden käytön rajoituksilla ja energian kulutuksen seuraamisella nähtiin tulevan tuotteeseen arvoa. Sertifikaattien arvoa tuovat ympäristötoimet vaikuttavat enemmän avomaatuotannossa, kuin kasvihuoneella. Arvoketjun toimijat näkevät paljon haasteita merkkien arvon viestimisessä kuluttajalle, ja ympäristömerkkien arvon avaamisessa kuluttajalle arvoketjusta käsin on kehitettävää.