Browsing by Subject "brändipääoma"

Tämä tutkimus pyrki selvittämään millaista brändipääomaa Suomen Punaisella Ristillä on 20-30-vuotiaiden arvion mukaan. Kirjallisuuskatsaus keskittyi tarkastelemaan niin nonprofit organisaation erityispiirteitä kuin brändiä ja tarkemmin brändipääomaa. Brändipääoman kannalta tutkimuksen keskiössä olivat erityisesti brändimielikuvat, -tietoisuus ja koettu laatu. Teoriaosassa syvennyttiin myös siihen miten nonprofit organisaatio rakentaa brändipääomaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oli selvää, että brändi on yhä enenevässä määrin merkittävä voimavara nonprofit organisaatiolle. Organisaation menestymisen kannalta erityisen tärkeää on, että brändi on selkeä, tiedostettu, ja kilpailijoista erottuva. Brändillä tulee olla positiivinen persoonallisuus, jonka arvoihin on helppo samaistua. Empiirinen tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena ryhmähaastatteluna, johon osallistui 8 vastaajaa. Tutkimuksen teemoihin pohjautuva ryhmähaastattelu mahdollisti rikkaamman keskustelun syntymisen yksilöhaastattelujen sijaan. Ryhmähaastattelussa käytettiin tukena Suomen Punaisesta Rististä kerättyä materiaalia, kuten kuvia, videoita ja internet-sivuja. Haastattelun lopuksi vastaajat osallistuivat myös syvemmälle mielikuviin paneutuvaan brand-as-a-person –tutkimukseen. Tutkimustulokset osoittivat, että Suomen Punaisen Ristin tietoisuus kohderyhmässä oli vahva. Organisaation koettu laatu ei kuitenkaan pärjännyt vertailussa muille toimialan organisaatioille. Mielikuvat organisaatiosta jakautuivat niin positiivisiin kuin negatiivisiin. SPR koettiin erittäin luotettavaksi ja hyväntahtoiseksi. Haasteeksi nousivat kuitenkin organisaation eri toimintojen ulkoinen epäjohdonmukaisuus, sanoman konkreettisuuden puute, samaistumisen ongelmat, ja toiminnan mukanaan tuoma liiallinen vastuu ja sitoutuminen. Brändin tuttuus oli myös heikkoa – haastateltavat eivät tunteneet SPR:n eri toiminnan haaroja. Tämän voidaankin nähdä olevan kohderyhmällä merkittävimpänä, yksittäisenä esteenä organisaation toimintaan osallistumiselle.

Alkoholijuomien noustua Suomen elintarvikkeiden vientikärjeksi vuonna 2015 on ajankohtaista tutkia alan kilpailukykyä ja alkuperämaan merkitystä alkoholiviennin maailmanmarkkinoilla. Tutkimus vastaa tutkimuskysymyksiin Suomesta alkoholituotteiden alkuperänä ja sen merkityksestä vientituotteen brändipääomaan sekä yrityksen vientistrategiaan. Tutkimuksen kohteena ovat Suomessa toimivat alkoholijuomia valmistavat yritykset, joiden joukosta on valikoitu yhdeksän (9) yrityksen näyte. Tutkittujen yritysten joukko vastaa lähes 10 % kaikista Suomen alkoholijuomien valmistajista. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Yritysten edustajien haastattelut on litteroitu ja aineisto on käsitelty hyödyntäen luokittelua ja teemoittelua sisällönanalyysin muotona. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia aiheesta ja vallalla olevaa käsitystä alkuperämaan merkityksestä. Osa tutkituista yrityksistä korostaa suomalaisuuden merkitystä koko arvoketjussa ja toteaa markkinoinnin totuudenmukaisuuden suomalaisesta tuotteesta toteutuvan vain, jos yritys, sen käyttämät raaka-aineet ja lopputuotteen valmistus ovat kaikki alkuperältään suomalaisia. Toisille yrityksille suomalaisuus liittyy ennen kaikkea yrityksen ja tuotteiden brändien alkuperään. Yhtä mieltä yritykset ovat alkuperämaan merkityksen tärkeästä asemasta osana vientituotteen brändipääomaa ja yrityksen vientistrategiaa. Yritysten kokemukset Suomesta alkuperämaana ovat lähes yksinomaan positiivisia ja Suomella koetaan olevan hyvä maine kansainvälisillä markkinoilla. Maahamme ja Suomessa valmistettuihin tuotteisiin liitettävät positiiviset mielikuvat muun muassa puhtaudesta, luonnosta ja laadukkuudesta kasvattavat vientituotteiden brändipääomaa ja ovat etu vientistrategian suunnittelussa. Suomen alkuperänä voidaan todeta vaikuttavan positiivisesti vientituotteen brändipääomaan ja yritysten vientistrategiaan. Alkuperämaan merkitys on vahvasti sidoksissa Suomeen liitettäviin mielikuviin ja Suomi alkoholijuomien alkuperämaana halutaan tutkituissa yrityksissä nähdä vientituotteiden suosion mahdollistajana tukemassa brändirakennusta ja vientistrategiaa. Kuitenkaan yrityksissä alkuperämaan ei toivota näyttäytyvän alkoholituotteiden valmistajana, ja menestyksen avaimet halutaan pitää valmistavan yrityksen ja brändin hallussa. Ylikorostuneen alkuperän näkyvyyden koetaan vaikuttavan negatiivisesti vientituotteen menestykseen. Tutkimuksen voidaan todeta vastaavan onnistuneesti tutkimuskysymyksiin ja tarjoavan myös liikkeenjohdolle käytännön työkaluja toimialasta riippumatta. Alkoholijuomateollisuuden tulisi tutkimuksen mukaan panostaa korkean laadun ja niukan saatavuuden vientituotteisiin, joiden markkinoinnissa hyödynnettäisiin jo olemassa olevia positiivisia mielikuvia Suomesta alkuperämaana.