Browsing by Subject "brändiuskollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)Tämä tutkimus juontuu kuluttajien ravintotietämyksen kasvusta ja nykypäivän fitnessbuumista, jotka ovat osaltaan johtaneet urheiluravinnemarkkinoiden tarjonnan kasvuun. Brändiuskollisuuden ollessa keskeinen kilpailukeino yrityksen menestymisessä, koettiin sen tutkiminen urheiluravinnemarkkinoilla mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi. Brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, brändiyhteisön, asiakassuositusten ja tuotteen hinta-laatusuhteen vaikutusta tulevaisuuden ostoaikeisiin ei ole aiemmin samassa mittakaavassa sovellettu Suomen urheiluravinnemarkkinoihin. Koska kuluttajien tulevaisuuden ostoaikeet ovat vahva merkki brändiuskollisuuden tasosta ja tärkeä tekijä yritysten tulevaisuutta ajatellen, haluttiin näiden asioiden yhteys selvittää. Tutkimuksen teoriaviitekehys muodostettiin näiden brändiuskollisuuden osatekijöiden pohjalta, ja niiden ennakko oletuksena oli, että ne johtavat lisääntyneisiin uudelleenostoihin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella Pakkotoisto.com voimailufoorumin kautta. Vastauksia saatiin 279 kappaletta kahdentoista päivän aikana. Aineisto analysoitiin SPSS tietojenkäsittelyohjelmistolla käyttäen graafeja, frekvenssitaulukoita, ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatioajoja. Lisäksi aineiston avoimista kysymyksistä tehtiin kvalitatiivista analyysiä. Tulosten valossa kaikki brändiuskollisuuden osatekijät korreloivat vahvasti keskenään. Korrelointi oli vahvaa myös tulevaisuuden ostoaikeiden kanssa, joten teoriaviitehyksen olettamus pitää siltä osin paikkansa. Brändiuskollisuuden yleinen taso ei näyttäisi olevan kovin kestävällä pohjalla, sillä uskollisuutta rakennetaan parhaiten hinnoittelun avulla. Tämä luo pohjan alan kovalle hintakilpailulle. Itse brändin merkitus valtaosalle kuluttajista on melko vähäinen, hinta-laatusuhteen ollessa ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Brändiyhteisön kautta brändiuskollisuutta pystytään luomaan, mikäli brändin takana on suosittu ja sosiaalisessa mediassa aktiivinen sponsoriurheilija. Kuluttajat suosivat ostoksissaan nettikauppaa sen helppouden, valikoimien ja hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Päivittäistavarakauppojen valikoimia pidetään suppeina ja kalliina, mutta positiisena asiana pidettiin sitä, että lähes jokaisesta päivittäistavarakaupasta löytyy jonkin verran urheiluravinteita. Vertailevassa bränditutkimuksessa Fitnesstukku pisteytyi parhaiten useimpien brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, uudistuskyvyn ja tulevaisuuden ostoaikeiden osalta. Fast pisteytyi korkeimmalle brändiyhteisön sekä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Kokonaisuudessaan Suomen urheiluravinnemarkkinoita pidetään kattavina ja niiden kilpailun määrää terveenä. Kotimaisten yritysten tuotekehittelyn tuloksena syntyneiden uutuustuotteiden ja nettikaupan puolella hintaan ja valikoimiin panostavien yritysten johdosta kokonaistarjonta tyydyttää suurilta osin kuluttajien tarpeet.
-
(2016)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitä vanhempien ikäluokkien brändiuskollisuuden taustalla on. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan ymmärrystä brändin merkityksestä ikääntyneelle, iän vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen ja elintarvikebrändeihin suhtautumiseen. Lisäksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena oli saada käsitys tunneperäisen käyttäytymisen roolista ikääntyneiden brändiuskollisuudessa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää 56–64 -vuotiasta ja seitsemää 71–86 -vuotiasta kuluttajaa Etelä- ja Länsi-Suomesta. Toinen ikäryhmä kuvasi nuoria ikääntyneitä ja toinen vanhoja ikääntyneitä. Tutkimuksen viitekehys rakentui brändikiintymysprosessin ympärille. Lisäksi tämän tukena käsiteltiin brändiuskollisuuden muodostumista ja ikääntymisen vaikutuksia käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Tutkimuksen perusteella ikääntyneet pitävät elintarvikebrändiä usein merkittävänä tekijänä ostopäätöksessä, merkityksen vaihdellessa tuoteryhmien välillä. Harva ikääntynyt pitää itseään kovinkaan brändiuskollisena, vaikka tiettyä brändiä ostettaisiinkin toistuvasti. Uskollisuus ei näytäkään johtuvan aina brändistä itsestään tai sen luonteesta vaan myös totutuista tavoista ja muodostuneista ostotottumuksista. Muodostuneiden tapojen taustalla on luottamus brändiin. Ikääntyneet pitävät uskollisuutensa syinä totuttuja tapoja, tuotteen tuttuutta ja turvallisuuden tunnetta siitä mitä syö. Ikääntyneiden tunneperäinen ostokäyttäytyminen ja brändeihin suhtautuminen tuli esiin, mutta ei voimakkaasti. Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli esille vain kahvibrändeissä. Muissa elitarvikekategorioissa tunneperäistä suhdetta brändiin ei juuri tunnistettu vaikka tuotemerkille oltaisiinkin uskollisia. Toisaalta ikääntyneiden kohdalla totuttujen tapojen taustalla voidaan nähdä aiemman tutkimuksen esiin tuomat iän myötä tapahtuvat muutokset emotionaalisessa käyttäytymisessä sekä motivaatioissa ja päämäärissä. Muutokset saattavat luoda tai voimistaa ostotottumuksia. Ikääntyneet kaipaavatkin brändiltä varmuuden ja turvallisuuden tunteita, jotka toteutuessaan voivat olla voimakas linkki kuluttajan ja brändin välillä.
Now showing items 1-2 of 2