Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "eettinen kuluttaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Torniainen, Meri (2009)
    The purpose of the thesis is to portray the attitude of a Finnish consumer towards ethical consumption. Ethical consumption is studied by dividing it into three different sectors. Ethical consumption is studied through consumers' attitudes, action and the information available from ethical products and companies. Data for the empirical part of the thesis was collected with an internet survey. A link for the survey was on the Finnish Consumers' Associations front webpage. Link was also posted on two different discussion forums in internet. The survey was also sent to my acquaintances. Target for this survey was hence hard to forecast in advance. As a result I got 247 respondents. The concept of ethical consumption is hard to define. Everyone's moral defines what is ethical and what is not. Ethical action aims for the well being of an individual and humankind. A consumer who acts ethically takes care of others wellbeing and does not concentrate on himself only. In this study ethical consumption takes into account the environmental problems and the social problems. Social problems are ethical problems which consider the wellbeing and rights of animals, human and nature. Ethical problems are for example animal testing, poor working and employment conditions, child labour and the environmental pollution. According to my findings people think really positively about ethical consumption. They are interested on ethical aspects but on the other hand they do not want to make any extra effort, for example finding information. Consumers are easily ready to abandon ethical aspects in their action. According to the research consumers think that their choices do matter in companies' action. Consumers are ready to boycott companies but they are also ready to buy ethically acting companies' products, even with a premium price. Consumers suffer from a lack of information and they do not trust on the information that companies deliver. On the other hand there is quite a lot of information available which might confuse some consumers. To consume ethically is complicated but it also gives pleasure for many consumers.
  • Kokkonen, Hanne (2010)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisten elintarvikkeiden ostamisen satunnaisuutta. Tavoitteena oli selvittää syitä, miksi kuluttajat välillä tekevät eettisiä ostopäätöksiä, mutta välillä valitsevatkin tavanomaisia tuotteita käydessään ruokaostoksilla. Tutkimuksessa selvitettiin luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeisiin kohdistuvan eettisen ostopäätösprosessin eri vaiheita ja niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkasteltiin ensin eettisen kuluttamisen ilmiötä ylipäänsä ja tämänhetkisiä eettisten elintarvikkeiden markkinoita. Toisessa luvussa selvitettiin eettisen kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä sekä eettistä ostopäätösprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisistä elintarvikkeista vain luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeiden valintaa. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta, joista kolme oli esihaastatteluja, ja ne suoritettiin lokakuussa 2010. Haastattelujen tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin haastattelussa esiin nousseiden teemojen kautta ja ne muodostavat pohjan tutkimuksen päätelmille ja pohdinnalle. Haastatteluista saadun aineiston perusteella tärkeimmät syyt ostaa luomutuotteita oli niihin liitetty mielikuva niiden puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kollektiivisen hyödyn tuottamisesta haastatelluille koituva hyvä mieli. Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähinnä hyvän mielen takia. Suurimmat esteet ostamiselle olivat eettisten tuotteiden korkeampi hinta, heikko saatavuus ja epätasainen laatu. Syiden taustalla vaikuttivat erityisesti heikko luottamustaso eettisiin järjestelmiin, sitoutumisaste eettisyyteen valintakriteerinä sekä vanhat tottumukset, jotka vaikuttivat myös eettisten elintarvikevalintojen säännöllisyyteen.
  • Hautanen, Katri (2011)
    Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida eettisen ruoan kuluttamisen käsitettä luomu – ja Reilun kaupan kuluttajien näkökulmasta. Mielenkiintona oli selvittää, mitä eettisessä ruoan kuluttamisessa koetaan merkitykselliseksi ja mitä ovat eettiset ruokavalinnat. Lisäksi haluttiin selvittää, millä tapaa eettisinä juuri luomu – ja Reilun kaupan tuotteet näyttyivät. Aihetta lähestyttiin tutkielman kirjallisuusosiossa etiikan teorioiden kautta sekä luomalla katsaus eettisen kuluttamisen eri osa-alueisiin eli eettisiin ulottuvuuksiin. Tämä jälkeen keskityttiin eettiseen ruoan kuluttamiseen ja luomu ja Reilun kaupan tuotteiden eettisyyteen vertailevasta näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella hahmoteltiin teoreettinen viitekehys, jossa kuvattiin eettisen ruoan kuluttamisen sisältöä ja merkitystä, sekä niiden yhteyttä ruokavalintoihin. Empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2010 teemahaastatteluina, joissa haastateltiin 12 luomu- ja Reilun kaupan kuluttajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin ja luokiteltiin fenomenografisella menetelmällä. Tutkimuksen tulokset, käsitykset eettisestä ruoan kuluttamisesta esitettiin kuvauskategoriasysteeminä. Eettinen ruoan kuluttaminen näyttäytyi, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa, altruistisena välittämisenä niin muista ihmisistä, eläimistä kuin ympäristöstä, mutta voimakkaasti myös kuluttajan ja tämän perheen terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisena. Näistä käsityksistä seuranneet ruokavalinnat olivat lähiruoka, luomu – ja Reilun kaupan tuotteet sekä kasvis- tai kasvispainotteinen ruoka. Näistä korostuneimman eettisenä koettiin lähiruoka. Luomutuotteet puolestaan koettiin pääasiallisesti eettisenä terveyden kannalta ja Reilun kaupan tuotteet muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Edellä kuvattujen käsitysten ohella merkittäväksi tulokseksi nousi käsitys eettisestä ruoan kuluttamisesta vapaaehtoisena yksinkertaistamisena, tai ainakin pyrkimyksenä siihen. Yksinkertaistaminen näyttäytyi eriasteisena oman ruoan kulutuksen kohtuullistamisena ja jopa luopumisena omasta mielihyvästä eettisten periaatteiden takia.
  • Snellman, Ebba (2024)
    Aikaisemman tutkimuksen mukaan suomalaisella ruoantuotannolla on merkittävä hiilijalanjälki ja kuluttajat voivat vaikuttaa erityisesti ruoan tuotannon päästöihin. Ruokailutottumusten ilmastovaikutusten pienentämiseksi kuluttajien siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon tulisi edistää. Kuluttajien on raportoitu olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta kestämättömät kulutuskäytännöt eivät vielä ole muuttuneet. Tutkimuksessa halutaan ymmärtää aakkosteoreettista viitekehystä hyödyntäen käyttäytymismuutoksen saavuttamista ja tutkitaan sitä, miten nuoret naiset kokevat ilmastokeskustelun vaikuttaneen heidän ruokavalintoihinsa ja millaisten tekijöiden he kokevat edistävän tai estävän ilmastokestäviä ruokavalintoja. Tutkielman aineisto on kerätty osana Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2020 julkaistua ruokakyselyä. Aineisto rajattiin 20–29-vuotiaisiin naisiin, jotka noudattivat joko vegaanista tai sekaruokavaliota. Tutkielmassa analysoitiin heidän vastauksiaan avokysymykseen siitä, kuinka ilmastokeskustelu on vaikuttanut heidän syömiseensä. Ikäryhmän vastaukset rajattiin satunnaisotannalla 450 kappaleeseen. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan vegaaneilla oli pääosin myönteiset käsitykset ilmastokeskustelusta, sekasyöjillä puolestaan vaihtelevat. Tuloksista voi päätellä, että kuluttajien asenteet määrittelevät sen, miten ilmastokeskusteluun ja -valintojen tekemiseen suhtauduttiin. Sekasyöjät keskittyivät ilmastokestävää syömistä rajoittaviin tekijöihin, kun taas vegaanit kertoivat sitä edistävistä tekijöistä. Kertomusten perusteella kattava valikoima, edulliset hinnat ja valintojen helppous edistivät ilmastokestäviä valintoja. Kasvispohjaista ruokailua auttaa myös sosiaalisen kontekstin muuttuminen sitä suosivaksi, ja tämä muutos on aiheuttanut joillekin sekasyöjille häpeää ja painetta muuttaa ruokavaliotaan. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta ja niitä voidaan hyödyntää ilmastokestävän ruokailun kehittämisessä ottaen huomioon erilaisia ruokavalioita noudattavien kuluttajien erilaiset näkökulmat ruokaan ja ilmastoasioihin.