Browsing by Subject "faktorianalyysi"

Background: Obesity is increasing rapidly all over the world. Obesity is becoming more common even in very young children. It has been estimated that globally approximately twenty percent of children have problems with their weight. Studies that have examined the association between obesity and nutrition have typically been focused to single nutrients or food groups. The knowledge from dietary pattern analysis considers also the synergistic effect between different components in foods, thus giving more information about food behaviour and the effect of the whole diet. Childhood and youth are critical time in shaping food choices and food habits learned at a young age often follow to adulthood. It is important to recognize differences in food consumption between obese and normal weight children and adolescents. Analysing dietary patterns gives information about the whole diet and makes it possible to identify harmful eating habits. Goals: The purpose of this study was to identify differences in the diets of normal weight and obese Finnish adolescents. The main goal was to determine if the dietary patterns between obese and normal weight adolescents differ and to determine if the dietary patterns are related to obesity. The research also studied the correlation of lifestyle and socioeconomic factors to obesity and to dietary patterns. Subjects and methods: The subjects consist of two different groups; patients, who had been diagnosed with severe obesity before the age of seven (n=68) and controls whose weight had been normal in childhood (n=73). Subjects were 15- to 25-year old in the time of the study. The study design is a comparative study in a cross-sectional design. Subjects filled a research form that asked information about socioeconomic and lifestyle factors from subjects and their parents. A food frequency questionnaire was used to assess food consumption from the previous month. Principal component analysis was used to define major dietary patterns. Logistic regression and Spearman´s rank correlation (rs) was used to determine associations between dietary patterns and obesity. Associations between lifestyle and socioeconomic factors and obesity were assessed with Spearman´s rank correlation. Obesity was determined by using BMI classification, waist circumference and body fat percentage. Results: Two major dietary patterns were identified; health conscious pattern and snacking pattern. The dietary patterns between patients and controls differed in women, where controls more often followed the health conscious pattern (p=0,008). After adjusting for confounding factors, the health conscious pattern was inversely associated to overweight. Subjects who represented the highest tertile of the health conscious pattern had lower risk of overweight (OR=0,21, 95 % CI 0,06 - 0,76) and high body fat percentage (OR=0,16, 95 % CI 0,03 - 0,89) compared to subjects who represented the lowest tertile. The analysis was also done separately for men and women, but no association was found after adjusting for all confounding factors. A positive correlation was found between snacking pattern and BMI (rs=0,36, p=0,05) and waist circumference (rs=0,43, p=0,02) in men patients and a negative correlation was found between health conscious pattern and BMI in women patients (rs=-0,43, p=0,018). A positive correlation was found between patient BMI and mother´s BMI (rs=0,42, p=0,001) and waist circumference (rs=0,47, p<0,0001) and a negative correlation between patients BMI and mother´s education (rs=-0,34, p=0,02). Conclusions: The association between obesity and nutrition might be more complex in adolescents than in adults. A diet that includes fresh and cooked vegetables, fruits, berries, seeds, beans, fish, dairy products and whole grain products may be inversely associated to overweight and higher body fat percentage. A diet that includes lots of snacking products may be associated to obesity in men. In researches that study obesity in children or adolescents, results should be examined, if possible, separately for both sexes.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tärkeimmät traktorin valintaan vaikuttavat tekijät Suomessa. Traktorin valinta vaikuttaa tutkimusten mukaan olennaisesti maatilan talouteen ja onkin yksi tärkeimpiä tilan talouteen vaikuttavia päätöksiä. Aihetta on tutkittu vähän erityisesti Suomessa ja viimeiset tutkimukset on tehty 1990-luvun alussa. Teknologi-sen kehityksen ja traktorimarkkinan voimakkaan muutoksen vuoksi aikaisemmat tutkimus-tulokset eivät ole enää ajantasaisia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja datankäsittelymenetelmänä eksplo-ratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka toteutettiin yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kirjeitse haettiin vastaajia, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana hankkineet uuden traktorin. Lisäksi vastaajiksi haettiin avoimella ilmoituksella Koneviesti-lehdessä ja Koneviestin verkkosivuilla olleella uutisella henkilöitä, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana ostaneet uuden tai käytetyn traktorin tai har-kitsivat uuden tai käytetyn traktorin hankkimista tulevan kahden vuoden aikana. Tutki-muksessa tutkittiin neljän kohderyhmän traktorin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Nämä ryhmät olivat kuluneen kahden vuoden sisällä uuden traktorin ostaneet henkilöt, kuluneen kahden vuoden sisällä käytetyn traktorin ostaneet henkilöt, tulevan kahden vuoden aikana uuden traktorin ostoa harkitsevat henkilöt sekä tulevan kahden vuoden aikana käytetyn traktorin ostoa harkitsevat henkilöt. Tärkeimmiksi tekijöiksi traktorin valinnassa osoittautuivat kaikissa ryhmissä ominaisuu-det ja varusteet, huolto sekä hinta. Seuraavaksi eniten traktorin valintaan vaikuttivat am-mattilehdet, traktorin merkki ja traktorin takuu. Tuloksista voidaan päätellä, että suomalai-set traktorinostajat valitsevat traktorinsa ensisijaisesti järkisyihin, kuten ominaisuuksiin ja kustannuksiin vedoten. Traktorin ominaisuudet ja varusteet vaikuttavat olennaisesti trakto-rin päivittäiseen käyttöön ja muun muassa työhyvinvointiin. Huoltopalvelut taas vaikutta-vat olennaisesti traktorin käyttövarmuuteen ja siihen, että traktori saadaan vian sattuessa takaisin työkuntoon.

Suomalaiset viljelijät tekevät tyypillisesti viljalajista riippuen noin 10–30 prosentille sadosta hintakiinnityksiä. Viljelysopimukset ovat keino viljakaupan toimijoille hankkia raaka-ainetta ja käydä kauppaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämä tutkimus keskittyy viljelysopimuspäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin, joita oletetaan olevan enemmän kuin yleisesti oletettu pelkkä hinta. Tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla tutkijan luomasta kyselystä dataa faktorianalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Lisäksi tuloksia tukee jonkin verran kyselyn avoimista kysymyksistä saadut vastaukset. Tutkimuskyselyyn vastasi 263 viljelijää eri puolilta Suomea. Datasta ajettiin samankaltaisuutta maksivoiva faktorianalyysi ja pääkomponenttianalyysi ja valittiin empiirisin perustein toinen, jolla tehtiin vielä rajatusti vain viljelysopimuksia tekevistä viljelijöistä faktorianalyysi. Tuloksien perusteella viljelijät jakautuvat neljälle eri faktorille, jotka ovat ”hintariski” tai ”hinnanhallinta”, ”sopimusasiat”, ”tilan talous” ja ”tuotannollinen riski”. Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa kaikkien viljelijöiden ja vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden kanssa. Erot tulivat lähinnä suuremmasta määrästä faktorien sisältämissä tekijöissä, joita oli enemmän faktoria kohti vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden otannassa. Ristiintaulukoinnilla saatiin osoitettua varastokapasiteetilla olevan merkitystä viljelysopimuspäätöksiin. Etäisyys ostajan varastolta osoittautui merkityksettömäksi tekijäksi. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viljelijät tekevät hintakiinnitettyjä viljelysopimuksia muidenkin syiden kuin hinnan perusteella. Viljelijät saattavat hyödyntää viljelysopimuksia talouden suunnittelussa. Tulokset antavat aihetta pohtia sopimusmallien kehittämistä Suomessa. Tutkimustuloksia joudutaan pitämään suuntaa antavina, koska faktorianalyysin luotettavuus kärsi alhaisista merkitsevyysasteista. Tutkimus kuitenkin antaa suuntaa viljelysopimuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimus tuotti myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kohteena oleva alue, Etelä-Pohjanmaa ja tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä käsiteltiin yrittäjyyden teoriaa. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi maitotilayrittäjien toimintaympäristöä ja resursseja. Empiirisen osan kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, minkä lisäksi otosta täydennettiin satunnaisotannalla. Lopullisessa aineistossa vuonna 2003 oli 191 tilaa ja 258 tilaa vuonna 2009. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ensi sijassa faktori- ja ryhmittelyanalyysiä. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkasteltiin maitotilayrittäjien työhön liittyvien arvojen, maatilaa kos-kevan tavoitteellisuuden ja yrittäjyysmotivaation avulla. Tarkastelu tehtiin faktorianalyysin avulla. Merkittävimmiksi faktoreiksi osoittautuivat Kasvu, Osaaminen, Vapaa-aika, Tuotannon jatkuvuus, Sosiaalinen arvostus, Karjan kehittäminen ja Haasteellisuus. Suuria muutoksia yrittäjyydessä vuo-sien 2003 ja 2009 välillä ei kuitenkaan löytynyt. Resurssien osalta tutkimuksen tulokset osoittavat keskimääräisen viljelmä- ja karjakoon kasva-neen tarkastelujaksolla. Lisäksi lehmien keskituotos oli noussut. Suurissa karjakokoluokissa maidon keskituotos oli pieniä karjakokoluokkia suurempi. Myös nuorten yrittäjien osuus viljelijöistä oli hie-man kasvanut ja sen mukana yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taso. Maitotiloilla oli investoitu aktiivisesti, sillä 95 % kyselyyn vuonna 2009 vastanneista tiloista oli investoinut viimeisen viiden vuoden aikana. Tiloilla oli investoitu erityisesti koneisiin, rakennuksiin ja peltoon. Näihin investointikohteisiin aiotaan myös lähitulevaisuudessa panostaa eniten. Laajenta-mista eniten rajoittaviksi tekijöiksi yrittäjät nimesivät pellon saatavuuden, vallitsevan maatalouspoli-tiikan, ajan riittävyyden ja riskin suuruuden. Yrittäjätoimintaa tutkittiin ryhmittelyanalyysillä. Ryhmittelyanalyysin muuttujina käytettiin yrittä-jyyden kuvaamisessa faktorianalyysissä saatuja faktoripisteitä sekä yrittäjiä että resurssia kuvaavia muuttujia. Vuoden 2009 aineistosta saatu ryhmittelyanalyysin tulos poikkeaa vuoden 2003 tulokses-ta, koska vuoden 2009 ryhmissä resurssit ja yrittäjyys kuvasivat yrittäjätoimintaa selkeämmin kuin aikaisempana tarkasteluajankohtana. Lisäksi vuoden 2009 ryhmissä kävi ilmi yrittäjien elinkaaren vaikutus tuloksiin siten, että yrittäjät voitiin nimetä Jatkajiin, Kehittäjiin, Nykytuotannolla jatkaviin ja Jäähdyttelijöihin.