Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "fytaatti"

Sort by: Order: Results:

  • Entsymaattisten käsittelyjen vaikutus palkokasvipohjaisten välipalatuotteiden aiheuttamiin vatsaoireisiin herkkävatsaisilla 
    Simpura, Lyyra (2021)
    Background: Functional gastrointestinal disorders (FGIDs) are common diseases characterized by disturbing gastrointestinal (GI) symptoms in the absence of structural or biochemical changes in GI tract. Well identified group of compounds responsible for GI symptoms are FODMAPs (fermentable oligo-, di- and monosaccharides and polyols). Legumes contain α-galacto-oligosaccharides (α-GOS), unabsorbed, osmotically active and rapidly fermented fibres, known for colonic gas formation. The role of phytic acid (PA) and its effects on GI symptoms as complex-forming agent is not fully understood. These antinutrients can be removed by enzymatic treatments. However, usefulness of these treatments on reducing GI symptoms is not known. Aims: The aim of this research was to investigate whether two different enzymatic treatments of pea-based products have an impact on experienced GI symptoms. α-GOS and PA content was reduced in the test products. Material and methods: This was a 3–week randomized, double-blinded, placebo-controlled cross-over-designed study. Participants (n=26) were healthy males and females aged 21–70 who claimed to experience GI symptoms after consuming legumes. Each participant received weekly two portions of either α-galactosidase-treated, double-enzyme-treated or control, spoonable pea-based product. They reported severity of nine GI symptoms within 72–hour time period via web-based survey using visual analog scale (VAS). Maximum values, the time for experiencing the maximum values, maximum values in 8 time points and symptom sum scores were analyzed. To study differencies in GI symptoms caused by the study products, data was analyzed statistically using mainly non-parametric Friedman’s test. Dependence of baseline symptoms and symptom scores were examined using crosstabulation and analyzed statistically with Fisher’s exact test. Results: Participants’ median symptom scores were rather low throughout the intervention, indicating that the participants were after all not very sensitive for legume GOS. Maximum pain score was significantly higher with the double-enzyme-treated product compared to the control product (p=0,038). At time point 5 bloating score was significantly higher with the α-galactosidase-treated product than with the double-enzyme-treated product (p=0,051), and flatulence score was significantly higher with the α-galactosidase-treated product than with the control product (p=0,021). There were no statistically significant differencies in any other examined variables between the study products. Although there was a slight trend towards more severe symptoms with the enzyme-treated products compared to the control product. Conclusions: The enzyme-treated pea-based products were not better tolerated than the control product, but that may be due to the fact that the experienced GI symptoms were rather mild in general. There are some evidence on the use of α-galactosidase supplement to alleviate GOS-induced GI symptoms. In future, the products should be tested in specifically α-GOS- and/or PA sensitive population.
  • Mosambikilaisten tyttöjen sinkin ja fytaatin lähteet sekä ruokavalion yhteys seerumin sinkkipitoisuuteen 
    Virtanen, Eeva (2016)
    Sinkin puutos on yksi yleisimmistä ravintoaineiden puutoksista ja sen esiintyvyys on korkeaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sinkki on tärkeä hivenaine normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Sinkin puutos johtuu sen riittämättömästä saannista tai huonosta hyödynnettävyydestä. Yksipuolinen kasviperäinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän eläinkunnan tuotteita on yhdistetty sinkin puutokseen. Fytaatti on sinkin imeytymistä vähentävistä tekijöistä merkittävin. Ravinnon fytaatin ja sinkin suhdetta kutsutaan fytaatti-sinkkisuhteeksi, joka on sinkin hyödynnettävyyttä kuvaava indikaattori. Sinkin puutoksen riskiryhmään kuuluvat lapset ja nuoret, raskaana olevat naiset ja yksipuolista ravintoa syövät henkilöt. Mosambik on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhimmistä maista, joissa väestö on nuorta. Mosambikissa raskaudet nuorella iällä ovat yleisiä ja tekevät nuorista naisista sinkin puutokselle alttiin ryhmän. Tutkielman tavoitteena oli tutkia Mosambikilaisten nuorten tyttöjen ruokavalion sinkin ja fytaatin lähteitä sekä ruokavalion yhteyttä tyttöjen seerumin sinkkipitoisuuteen. Muita tavoitteita oli kuvailla ja vertailla eri alueiden sinkin ja fytaatin saantia, seerumin sinkkipitoisuutta ja sinkin puutoksen esiintyvyyttä nälkä- ja satokauden aikana kolmella eri tutkimusalueella. Tutkielmassa käytettiin vuonna 2010 kerättyä ZANE-tutkimuksen aineistoa. ZANE-tutkimus on Helsingin yliopiston toteuttama poikkileikkaustutkimus, jossa kerättiin tietoa 14-19-vuotiaiden tyttöjen ravintoaineiden saannista ja ruoankäytöstä. Aineisto on kerätty Mosambikista, Zambézian maakunnasta Quelimanen, Maganja da Costan ja Morrumbalan alueilta. ZANE-tutkimuksessa ruoankäyttötietoja kerättiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla ja ruoankäyttökyselylomakkeella. Seerumin sinkkipitoisuus on analysoitu verinäytteestä. Tässä tutkielmassa ruokavalio pisteytettiin sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, ja sen yhteyttä seerumin sinkkipitoisuuteen tutkittiin regressioanalyysillä. Tutkimusalueilla sinkin saanti oli vähäistä ja fytaatin saanti runsasta sekä fytaatti-sinkkisuhde oli korkea (15-23). Suurimmat sinkin lähteet olivat kasviperäisiä, ja eläinperäisiä ruokia käytettiin vain vähän. Sinkin ja fytaatin lähteet vaihtelivat alueittain ja fytaattia saatiin samoista lähteistä kuin sinkkiäkin. Sinkin puutos oli yleistä tutkittavilla alueilla. Satokaudella ruokavalio, pisteytettynä sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, oli negatiivisesti yhteydessä seerumin sinkkipitoisuuteen. Koska sinkin saanti jäi tutkimusalueilla suositusten alapuolelle ja fytaatti-sinkkisuhde oli korkea, tutkimusalueiden ruokavalio määritetään WHO:n suositusten mukaisesti ryhmään, jossa ravinnon sinkistä imeytyy vain n. 15 %. Mahdollisesti ruokavalio, jossa käytetään runsaasti eläinperäisiä ruokia, on yhteydessä ruokakäyttäytymiseen tai ruokien käyttöön, jotka vähentävät sinkin hyödynnettävyyttä. Tutkimusalueilla on tarve ravitsemusinterventioille, jotka kohdistuvat nuorten tyttöjen ravitsemukseen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO