Browsing by Subject "geneettinen korrelaatio"

Genetic and phenotypic parameters and relationships for fertility traits, body type traits and production were estimated. The data analyzed included 21,450 Ayrshires. Animals were reared in 2,647 herds, born from 1994 to 2005 and were progeny of 1652 sires. Analyzed fertility traits were days from first service to last insemination and number of inseminations to conception for heifers, and days from calving to first insemination for first parity cows. Production traits were first lactation milk and lifetime milk and body type traits were stature, body depth, chest width, angularity, top line, rump width and rump angle. Variance components and the heritability estimates were calculated by restricted maximum likelihood (REML) method using the DMU software. The heritability estimates of first lactation milk yield and lifetime milk yield were 0.28 and 0.08, re-spectively. The heritabilities for fertility traits in virgin heifers and first lactation cows were low (0.02 – 0.03). Heritability estimates for the type traits varied from 0.10 to 0.43. The largest heritability was found for stature (0.43) and rump width (0.27). The highest positive genetic correlations were angularity with first lactation milk (0.41) and lifetime milk (0.45), and the highest negative genetic correlation was between top line and first lactation milk (-0.33). Chest width and rump angle had a positive genetic correlation to days from calving to first insemination. The significant genetic correlations were heifer fertility with body depth, rump width and rump angle. Estimated correlations between heifer fertility traits and lifetime milk yield were positive and moderate. First parity cow fertility was not related to production traits. Fertility traits and lifetime milk have a low heritability. Progress can be made relatively fast in body traits and first lactation milk by breeding, because of the moderate heritabilities. Selection for some body type traits may cause improvement in production but deterioration in fertility. Declined heifer fertility is associated with high lifetime production. However is not reasonable to put emphasis on poor heifer fertility in selection.

Sorkkaterveys on tärkeä lypsylehmän ominaisuus ja se vaikuttaakin lehmän kestävyyteen ja hyvinvointiin. Sairaat sorkat vaikeuttavat lehmän liikkumista sekä aiheuttavat kipua ja stressiä. Sen seurauksena lehmän energiansaanti vähenee ja maitotuotos laskee. Aiemmissa tutkimuksissa sorkkasairauksien on todettu olevan vain heikosti periytyvä ominaisuus ja siitä syystä pyrittiinkin löytämään toisenlainen lähestymistapa sorkkaterveyden jalostamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laskea geneettiset ja fenotyyppiset yhteydet sorkkasairauksien esiintymisen sekä jalkarakenneominaisuuksien ja elopainon välille, sekä laskea periytymisasteet sorkkasairausominaisuudelle. Aineisto saatiin Faba Jalostukselta. Käytössä olivat eläinten sorkkasairaus-, jalkarakennearvostelu- ja elopainotiedot sekä eläinten sukulaisuustiedot. Aineisto käsitti 17 614 ayrshire-rotuista ja 7 858 holstein-friisiläis –rotuista lypsylehmää. Eri sorkkasairauksia ei käsitelty erillisinä ominaisuuksina vaan sorkkasairausominaisuutta käsiteltiin kaksiluokkaisena terve/ sairas-ominaisuutena, koska oltiin nimenomaan kiinnostuneita sorkkasairauksien sekä jalkarakenneominaisuuksien ja elopainon yhteyksistä yleisellä tasolla. Jalkarakenneominaisuuksina olivat kinner-, vuohis- ja sorkkakulma, takajalkojen asento takaa katsottuna ja luuston laatu. Aineiston esikäsittelyyn ja alustaviin analyyseihin käytettiin WSYS-L ja XWSYS-ohjelmistoa. Perinnöllisten tunnuslukujen arviointiin tarvittavat varianssikomponentit laskettiin Restricted Maximum Likelihood (REML) –menetelmällä käyttäen VCE6 –ohjelmistoa. Tässä tutkimuksessa lasketut arviot olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa saadut arvot. Käytetty malli oli isämalli, missä tyttärillä oli useita sorkkasairaushavaintoja. Sorkkasairauksien esiintymisen periytymisasteen arvioksi saatiin ayrshirelle 0,09 (±0,75E-02) ja holstein-friisiläiselle 0,04 (±0,26E-02). Binomiaalikorjattuina periytymisasteen arviot olivat hieman korkeampia kuin korjaamattomat. Korjatuiksi periytymisasteen arvioiksi saatiin ayrshirelle 0,14 ja holstein-friisiläiselle 0,06. Sorkkasairauksien ja jalkarakenneominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot olivat pieniä ja vain osa geneettisistä korrelaatioista poikkesi selvästi nollasta. Ayrshirellä löytyi selvästi negatiivinen geneettinen korrelaatio sorkkasairauden ja sorkkakulman välille (rg = -0,59(±0,14)). Suurin positiivinen geneettinen korrelaatio saatiin ayrshirelle sorkkasairauden ja takajalkojen asennon takaa katsottuna välille (rg = 0,44(±0,16)). Holstein-friisiläisellä sitä vastoin huomattavin geneettinen korrelaatio oli sorkkasairauden ja kinnerkulman välillä ja tämäkin geneettinen korrelaatio oli ainoastaan 0,18 (±0,13). Sorkkasairauksien ja elopainon väliset geneettiset korrelaatiot molemmilla roduilla olivat lähes nollia. Myös fenotyyppiset korrelaatiot molemmilla roduilla olivat käytännössä nollia. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sorkkasairaudet ovat vain heikosti periytyvä ominaisuus. Geneettiset korrelaatiot sorkkasairauksien sekä jalkarakenneominaisuuksien ja elopainon välillä eivät olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kovin huomattavia. Sorkkaterveyden jalostaminen on tärkeää ja sorkkaterveysindeksi on hyvä lisä nykyiseen jalostusohjelmaan. Arvosteluvarmuutta voitaisiin kuitenkin parantaa laskemalla yhdistetty jalka- ja sorkkaindeksi.

Tutkielman kohteena olivat minkin taloudellisesti tärkeimmät ominaisuudet: paino, eläimen koko, turkin laatu ja massakkuus sekä pentuekoko. Aineisto saatiin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:ltä ja se sisälsi tietoja vuosilta 2013-2017. Koska tarhojen välillä ei ole eläinten sukulaisuuksia, aineistosta poimittiin tarha, jolla oli laadullisesti ja määrällisesti eniten havaintoja. Yhteensä fenotyyppi- ja sukupuutietoja oli 12 521 minkiltä. Aineistosta laskettiin viiden ominaisuuden eläinmallilla ominaisuuksien perinnöllinen vaihtelu, geneettiset korrelaatiot ja geneettinen edistyminen. Laskennassa käytettiin REML-menetelmään perustuvaa DMU-ohjelmaa. Tutkituista ominaisuuksista eniten havaintoja oli eläimen koosta. Eläimen koko on yksi tärkeimmistä nahan hintaan vaikuttavista tekijöistä. Suurin periytymisaste saatiin eläimen koolle (0,34) ja painolle (0,30). Korkeimmat geneettiset korrelaatiot todettiin koon ja painon (0,99) sekä turkin laadun ja massakkuuden välille (0,89). Minkin paino ja koko ovat viime vuosina nousseet tasaisesti. Sen sijaan pentuekoko on laskenut viime vuosina. Kaikissa ominaisuuksissa havaittiin vaihtelua, joten niihin voidaan jalostamalla vaikuttaa. Minkin nahan koolle saatiin suurin geneettisen vaihtelun vaihtelukerroin (23 %) eli valinnalla pystyttäisiin siihen vaikuttamaan eniten. Pentuekoko on tärkeä ominaisuus, sillä se määrää pitkälti kuinka paljon nahkottavia eläimiä saadaan tarhassa pidetyistä emoista. Liian suuren koon ja elopainon tuomat hyvinvointiongelmat ovat nähtävissä turkisketuilla. Sen takia koko ja paino eivät saisi olla minkin ainoita jalostuksella tavoiteltavia ominaisuuksia. Tuottaakseen laadukkaan turkin minkin on voitava kokonaisvaltaisesti hyvin: se ei saa olla sairas tai stressaantunut eikä kärsiä stereotyyppisestä käyttämisestä. Vain hyvinvoiva minkki voi olla tuottoisa turkiseläin. Minkkien valtakunnallinen identifiointijärjestelmä helpottaisi siitoseläinten vaihtoa tarhojen välillä ja lisäisi geneettistä monimuotoisuutta ja jalostusmahdollisuuksia. Keinosiemennys nopeuttaisi perinnöllistä edistymistä minkkien tuotanto- ja hyvinvointiominaisuuksissa. Minkkien keinosiemennyksen kehittämiselle ei ole fysiologista estettä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Opaskoirakoulun pentutestissä mitattavien ominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut sekä niihin vaikuttavat tekijät. Aineisto koostui Opaskoirakoululla vuosina 1988–2008 pentutestin suorittaneista koirista (900 kpl). Suomen Kennelliito ry:stä saatiin sukulaisuusaineisto, johon täydennettiin rekisteriin kuulumattomat koirat. Tutkittavia ominaisuuksia oli 11 kappaletta: käyttäytyminen sylissä, luoksetulo, kontakti, taistelu, alistus, palautuminen, ääniherkkyys, käyttäytyminen pöydällä, seuraaminen, toimintakyky ja hermorakenne. Kaikki ominaisuudet arvostellaan pentutestissä valmiiden käyttäytymismallien mukaisesti. Aineiston esikäsittelyyn ja alustaviin analyyseihin käytettiin Microsoft Office Excel 2003-ohjelmaa sekä WSYS-L ja XWSYS-ohjelmistoja. Kiinteiden tekijöiden luokitteluun ja merkitsevyyden testaamiseen käytettiin WSYS-L ja XWSYS-ohjelmistoa. Varianssikomponentit sekä periytymisasteet laskettiin Restricted Maximum Likelihood (REML)-menetelmällä käyttäen VCE6-ohjelmistoa Tutkittujen ominaisuuksien periytymisasteiden arviot olivat alhaisia tai keskinkertaisia (h2= 0,07-0,39). Korkeimmat periytymisasteiden arviot olivat ominaisuuksilla alistus (0,39), toimintakyky (0,32) ja kontakti (0,31). Ominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot olivat pääosin positiivisia. Poikkeuksen muodosti ominaisuus alistus, joka oli negatiivisesti korreloitunut palautumisen (-0,47) ja seuraamisen (-0,64) kanssa. Osa ominaisuuksista oli erittäin voimakkaasti korreloituneita (r > 0,8). Fenotyyppiset korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,11–0,73 ja olivat geneettisiä korrelaatioita matalampia. Tämän tutkimuksen perusteella ominaisuuksissa käyttäytyminen sylissä, luoksetulo, kontakti, taistelu, alistus, ääniherkkyys, käyttäytyminen pöydällä ja toimintakyky on geneettistä vaihtelua ja sen perusteella niitä on mahdollista muuttaa haluttuun suuntaan jalostuksen avulla.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suomenhevosten askel- ja hyppyominaisuuksien periytymisasteita sekä ominaisuuksien välisiä geneettisiä- ja fenotyyppisiä korrelaatioita. Vastaavaa tutkimusta ei ole suomenhevosten osalta tehty aiemmin, vaan tutkimukset olivat käsitelleet puoliveristen ratsuhevosten suorituskykyominaisuuksien periytymistä. Tutkimuksessa käytetty suomenhevosten sukupuu sekä tulokset suomenhevosten laatuarvostelutapahtumista saatiin Suomen Hippos ry:ltä. Sukupuuaineisto sisälsi kaikki rekisteröidyt suomenhevoset, yhteensä 81 403 hevosta vuosilta 1864–2014. Laatuarvosteluaineisto rajattiin koskemaan 3-vuotiaiden karsintatuloksia; se sisälsi 656 hevosen tulokset vuosilta 2007–2014. Tutkittavat askelominaisuudet olivat käynti, ravi ja laukka ja hyppyominaisuudet olivat hyppykyky, hyppytekniikka sekä luonne ja yhteistyöhalukkuus. Varianssikomponenttien arvioitiin käytettiin DMU-ohjelmaa ja restricted maximum likelihood (REML) -menetelmää. Periytymisasteiden arvioiksi saatiin askelominaisuuksille 0,09–0,24 ja esteominaisuuksille 0,11–0,13. Periytymisasteiden arvioiden keskivirheet olivat melko korkeita aineiston pienen koon vuoksi. Suurimmat geneettiset korrelaatiot saatiin ravin ja käynnin välille (0,99) sekä tekniikan ja hyppykyvyn välille (0,99). Pienin geneettinen korrelaatio oli käynnin ja hyppykyvyn välillä (0,02.) Suomenhevosten askel- ja hyppyominaisuuksien periytymisasteet ovat tämän tutkimuksen perusteella melko matalia, ja sen vuoksi näiden ominaisuuksien jalostaminen on hankalaa. Eräiden ominaisuuksien välisistä korkeista geneettisistä korrelaatioista voidaan päätellä, että näiden ominaisuuksien kohdalla on saatettu todellisuudessa arvioida samaa ominaisuutta tai niihin vaikuttavat samat geenit. Askel- ja hyppyominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet ovat laukkaa lukuun ottamatta matalia. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suomenhevosten askel- ja hyppy-ominaisuuksien laatuarvostelukäytäntöjen parantamisessa sekä mahdollisen kansallinen BLUP-pohjaisen jalostusarvostelun kehittämisessä.

Since 2004 the Finnish Ayrshire Breeders' Society has offered a Canadian conformation classification system to its members via the cooperation with Ayrshire-Canada. The Canadian classification system differs from the Nordic system and has e.g. udder texture as a new trait describing udder softness and elasticity. The research objective was to estimate the genetic variation of udder texture and its correlation to production traits and somatic cell count and udder conformation traits in the Finnish Ayrshire cows. The data from the Finnish Ayrshire Breeders contained phenotypic records on the 1st lactation cows in 2011–2017. Finnish Animal Breeding Association (Faba osk) provided pedigree, herd, yield, insemination and calving information for the cows. The final data set for statistical analyses contained records on 3303 cows. The fixed effects of the traits were investigated by analysis of variance (R program lm). The variance and covariance components of the traits were analysed with Bayesian methodology resorting to the R program MCMCglmm. The heritabilities for the first lactation traits were 0,34 for milk yield, 0,26 for protein yield and 0,26 for fat yield and 0,10 for logarithmic somatic cell count (SCS). The heritability of udder conformation traits were from 0,13 for fore udder up to 0,47 for teat length. The heritability of udder texture was 0,15. The genetic correlation of udder texture with production traits were all negative: -0,36 – -0,34, and zero with SCS. The genetic correlations of udder texture with other udder conformations traits were positive with the highest being with mammary system (0,52), median suspensory (0,51) and udder depth (0,45). The data was representative and sufficiently large, as the heritabilities for production traits were similar to those found earlier and the accuracy of estimates was satisfactory. The longevity can be measured by the total number of lactations. The variation in this number was mainly explained by the milk yield and SCS of the first lactation records. Among the respective udder conformation traits, also the median suspensor and udder depth were significant. Because the udder texture is correlated with the latter ones, its contribution to the variation was not significant. Udder texture has a reasonable amount of genetic variation and is positively genetically correlated with other udder conformation traits, in particular with mammary system, median suspensory and udder depth. The use of the udder texture as an indicator trait for longevity would require a larger data volume. People who use the Finnish Ayrshire Breeder's AF-class-system should have all their cows assessed so the research and selection would have access to records covering a representative variation range.