Browsing by Subject "haihtuvat rasvahapot (VFA)"

Märehtijät erittävät metaania ruoansulatuskanavassa, lähinnä pötsi-verkkomahassa, tapahtuvien mikrobikäymisreaktioiden lopputuotteena. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja metaanin tuotanto aiheuttaa eläimelle energian hukkaa. Pötsin mikrobikoostumus vaikuttaa pötsissä tapahtuviin käymisreaktioihin ja siten syntyvän metaanin määrään. Isäntäeläimen vaikutusta pötsin mikrobikoostumukseen voidaan tutkia pötsin sisällön vaihdolla. Tutkielman tavoitteena oli vertailla porojen ja nautojen välisiä eroja rehun sulavuudessa, pötsifermentaatiossa ja metaanin tuotannossa. Koe suoritettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT nykyinen Luonnonvarakeskus LUKE) koe-eläintallissa Jokioisilla. Kokeen kokonaiskesto oli 3.5 kuukautta sisältäen kaksi erillistä koejaksoa. Koe-eläiminä oli viisi ummessa olevaa lypsylehmää sekä viisi naarasporoa eli vaadinta. Kaikki eläimet saivat samaa säilö- ja väkirehua, ja niitä pidettiin samoissa olosuhteissa. Kokeen käsittelynä oli pötsin sisällön vaihto naudoilta poroille toisella koejaksolla. Ravintoaineiden sulavuuden määrittämiseksi tehtiin sonnan kokonaiskeruu. Pötsifermentaation tutkimiseksi eläimiltä otettiin näytteitä pötsinesteestä. Metaanipäästöt määritettiin SF6-merkkiainemenetelmällä suoraan eläinten pötsistä. Kokeen loputtua eläimet teurastettiin ja niiltä otettiin ruokasulanäytteet ruoansulatuskanavan eri osista. Poroilla typen sulavuus oli pienempi kuin naudoilla. Porojen VFA-profiilissa etikka-hapon osuus oli suurempi ja propioni- ja voihapon osuudet pienemmät kuin naudoilla. Pötsin pH:ssa, kokonais-VFA- ja ammoniumtyppipitoisuudessa ei havaittu eroa lajien välillä. Porojen metaanipäästöt olivat pienemmät kuin nautojen suhteutettuna syötyyn kuiva-aineeseen, orgaaniseen aineeseen ja sulavaan orgaaniseen aineeseen. Lajien väliset erot pötsin VFA-profiilissa ja metaanipäästöissä johtuivat mitä todennäköisimmin eroista pötsimikrobiston koostumuksessa. Erot muun muassa rehujen laadussa ja saatavuudessa ovat muokanneet evolutiivisesti porojen ja nautojen ruoansulatuskanavien olosuhteita toisistaan poikkeaviksi, mikä vaikuttaa niiden pötsin mikrobikoostumukseen ja sitä kautta rehun sulatuksen tehokkuuteen sekä lopulta syntyviin metaanipäästöihin. Ympäristötekijöiden lisäksi eläimen perimä saattaa vaikuttaa ruoansulatuskanavan mikrobikoostumukseen.