Browsing by Subject "hankintalaki"

Julkisilla ateriahankinnoilla on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkisessa ruokahuollossa painotetaan erityisesti terveellisyyttä ja ravitsemusta. Julkisten ateriahankintojen kautta voidaan edistää terveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Ruokailutottumuksilla voidaan vaikuttaa myös kestävään kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kestävän kehityksen toteutumista julkisissa ateriahankinnoissa. Erityisesti huomiota kiinnitettiin kilpailutuksen toteutumiseen kestävän kehityksen näkökulmasta ja hinnan merkityksen analysointiin julkisissa ateriahankinnoissa. Sen lisäksi kartoitettiin informaation toimivuutta ruokahuollossa. Tämän tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu loppukesällä 2008 tehtyyn kyselyyn, joka osoitettiin kuntien ruokapalveluista vastaaville henkilöille. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Vastauksia saatiin 115 kunnasta, joten vastausprosentiksi muodostui 28. Vastauksista koottiin numeeriset perustiedot ja tuloksia tarkasteltiin prosentuaalisen jakauman perusteella. Kunnat jaoteltiin käyttämällä Tilastokeskuksen neljän kuntatyypin luokittelua: harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu ja kaupunki. Kuntatyyppivertailussa hyödynnettiin ei-parametrista varianssianalyysiä. Tutkimustulosten mukaan hinnalla oli keskeinen rooli julkisissa ateriahankinnoissa sekä kilpailutuskriteerinä että ateriapalvelujen suunnittelutyössä kaikissa kuntatyypeissä. Nykyajan palveluyhteiskunnassa tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta, mikä on johtanut siihen, että myös julkisissa ateriahankinnoissa suositaan nopeasti ja helposti saatavia massatuotteita. Elintason nousun myötä ruoan saatavuus on lähes kaikille suomalaisille itsestään selvyys, mutta ruoan tuotanto ja sen alkuperä ovat jääneet kuluttajille etäisiksi. Tutkimustulokset osoittivat, että julkisten aterioiden taustoista kerrotaan kuluttajille varsin vähän, vaikka tämä olisi edullinen tapa nostaa julkisen ruokahuollon kestävyyttä.