Browsing by Subject "hyväntekeväisyys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Tutkielman aiheena on elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä elintarvikeyrityksien yhteiskuntavastuuraporteissa kerrotaan yrityksen harjoittamasta hyväntekeväisyydestä? Onko elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys strategista ja koskettaako se yrityksien sidosryhmiä? Tarkentavana kysymyksenä on: Keitä elintarvikeyritysten yhteiskuntavastuuraporttien perusteella pyritään hyväntekeväisyydellä hyödyttämään ja mitä hyväntekeväisyysmuotoja käytetään? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskuntavastuusta sekä sidosryhmäteoriasta ja empiirisenä aineistona ovat puolestaan maailman kymmenen liikevaihdoltaan suurimman elintarvikeyrityksen yhteiskuntavastuuraportit. Tutkimustyyppinä tutkielmassa on kuvaileva tutkimus. Tavoitteena on kuvailla sitä, minkälaista elintarvikeyritysten harjoittama hyväntekeväisyys on ja kenelle se on suunnattu yhteiskuntavastuuraporttien perusteella. Tutkimusotteena on laadullinen tutkimus ja analysointimenetelminä ovat teemoittelu ja tyypittely. Tutkielman aineiston perusteella elintarvikeyrityksien yleisimmät hyväntekeväisyysteemat, jotka olivat ravitsemus ja koulutus olivat strategisen hyväntekeväisyyden mukaisia. Myös hyväntekeväisyyden kohteet, jotka olivat yhteisö yrityksen ympärillä ja lapset kuuluivat yleisimmin elintarvikeyrityksien sidosryhmien vaikutuspiiriin. Hyväntekeväisyysmuodoista puolestaan rahalahjoitukset ja määrittelemätön kumppanuus olivat yleisimmät. Muodot olivat yrityksien kannalta vähistä osallistumista vaativia. Tiivistäen voidaan siten sanoa, että elintarvikeyrityksien hyväntekeväisyydessä oli siis strategisia piirteitä, mutta yhdessäkään aineiston yrityksistä hyväntekeväisyys ei ollut pelkästään strategista.
-
(2017)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien erilaisia suhtautumistapoja yritysen hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja tutkimusmetelmänä käytettiin teemhaastattelua. Teemahaastattelun sisällytettiin lisäksi skenaariotehtävä, jossa tutkittavat asettivat paremmuusjärjestykseen seitsemän erilaista tutkijan muotoilemaa hyväntekeväisyysskenaariota elintarvikealalta. Tavoitteena oli syvällisesti ymmärtää kuluttajien erilaisia käsityksiä ja asenteita yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Skenaariotehtävän tavoitteena oli tuottaa vapaanpaa keskusteluja ja saada tutkittavat perustelemaan mielipiteitään. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yli 18 –vuotiasta kuluttajaa pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sidosryhmäteorian sekä kuluttajakäyttäytymisen teorian pohjalle. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti yhteiskuntavastuuta ilmiönä sekä hyväntekeväisyyden eritysipiirteitä osana yritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimuksen perusteella kuluttajien suhtautumistavat yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan ovat vaihtelevia. Yleisesti suhtautumistapa tutkittavien keskuudessa hyväntekeväisyyttä kohtaan oli positiivinen. Yksittäisten tapausten kohdalla kuitenkin kuluttajalle syntyvään käsitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, joita ovat esimerkiksi tilannetekijät ja kuluttajan ominaisuudet. Suhtautumista hyväntekeväisyyteen määrittää vahvasti kuluttajan yksilöllisyys. Yleispätevää vastausta siihen, millainen hyväntekeväisyys elintarvikealalla erottuu positiivisesti on tutkimuksen perusteella mahdotonta antaa, sillä tilannetekijöiden ja kuluttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus on niin suuri. Joitain tekijöitä tutkimuksessa kuitenkin nousi esiin. Hyväntekeväisyyden kohteista tutkittavat arvostivat eniten kotimaahan, vähäosaisiin sekä lapsiin kohdistuneita hyväntekeväisyystoimia. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että yrityksen hyväntekeväisyystoiminnasta välittyy aito halu auttaa.eli hyväntekeväisyys on luonteeltaan altruistista. Tutkimuksen mukaan kuluttajan elämäntilanteella ja erityisesti taloudellisella tilanteella on vaikutusta suhtautumistapaan yritysten hyväntekeväisyystoimintaa kohtaan. Mikäli kuluttajalla itsellään ei ole paljoa käyetttävissä olevaa rahaa, ei hyväntekeväisyyttä koeta kiinnostavaksi ja tama heijastui asenteena myös yritysten hyväntekeväisyyttä kohtaan.
Now showing items 1-2 of 2