Browsing by Subject "identiteettipolitiikka"

Tutkielmani tarkastelee kuluttamisen ja identiteettipolitiikan yhtymäkohtia sosiaalisen median ilmastonmuutoskeskustelun kontekstissa. Lähestyn ilmiötä hermeneuttisella tutkimusotteella kulutuskulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni yhdistää ontologian opettamiseen perustuvaa automatisoitua etäluentaa laadulliseen lähiluentaan ja tulkinnalliseen analyysiin. Tutkimusaineistoa ovat sosiaalisen median tietokantapalvelusta poimitut 204 454 ilmastonmuutosta koskevaa kommenttia, jotka on julkaistu Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2015–2019. Aineistoni suuren koon vuoksi käytän sen sisältämien aiheiden luokittelussa automaattista tekstianalyysiä, jonka tuloksia tulkitsen laadullisesti. Määrällisiä ja laadullisia elementtejä yhdistävä tutkimusmenetelmä mahdollistaa yhtäältä kokonaiskuvan hahmottamisen ja toisaalta merkitysten syvällisen ymmärtämisen. Kuluttaminen on kulttuurisesti rakentuva ilmiö, joka saa kuluttajien vuorovaikutuksessa symbolisia merkityksiä. Kuluttajat tekevät kulutuspäätöksiä suhteessa kulttuuriin ja monimuotoisiin kulutuseetoksiin, jotka heijastavat yhteiskunnan arvoja, rakenteita ja käytäntöjä. Kuluttaminen on myös keskeinen tapa määritellä sekä yksilöllistä että kollektiivista identiteettiä. Suomi24-palstan kuluttamista koskeva ilmastonmuutoskeskustelu rakentuu etenkin seitsemän kuluttamiseen liittyvän luokan kautta, jotka ovat autoilu, liha, lentäminen, julkinen liikennne ja pyöräily, kasvisruoka, lemmikit ja vaatteet. Aikajanalla tarkasteltuna luokkien suhteellinen osuus aineistosta kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2019 mennessä 5,9 prosentista 15 prosenttiin. Havaintojeni perusteella Suomi24-palstan ilmastonmuutoskeskustelua hallitsevat ilmastoskeptikot, jotka vähättelevät ilmastonmuutosta ja sen torjunnan keinoja. Heidän kommenteissaan toistuu kaksi kuluttajan stereotyyppiä: ilmastoskeptikoiden omaa viiteryhmää edustava ”tolkun kuluttaja” ja vastapuolen viiteryhmää edustava ”ilmastovouhottaja”. Stereotyypit rakentuvat muun muassa kuluttamiseen ja sosio-ekonomisiin tekijöihin liittyvien vastakkainasettelujen kautta. Kommenteissa oman viiteryhmän symboleja kuten autoilua ja lihaa puolustetaan. Toisaalta vastapuolen symboleja kuten sähköautoja ja kasvisruokaa vastaan hyökätään esimerkiksi luomalla uhkakuvia kuluttamiseen kohdistetuista kielloista ja veronkorotuksista. Esitän tutkielmassani, että kuluttamisen symboleja käytetään keskusteluissa identiteettipoliittisen vaikuttamisen välineenä. Ääritapauksessa keskustelija voi olla provosointiin pyrkivä trolli, jolloin symbolit on irrotettu aidosta kuluttajakontekstista. Aineistossani on viitteitä siitä, että taustalla on myös muita identiteettipoliittisia agendoja kuten feminismin ja maahanmuuton vastustaminen.