Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "jääsalaatti"

Sort by: Order: Results:

  • Glysiinibetaiinin vaikutus jääsalaatin nitraattipitoisuuteen ja kasvuun 
    Salovaara, Anna-Kaisa (2019)
    Jääsalaattia (Lactuca sativa var. crispa L.) tuotetaan ympärivuotisesti kasvihuoneessa ja se on kuluttajien keskuudessa suosittu lehtivihannes. Jääsalaatti kerää monien muiden lehtivihannesten tapaan nitraattia ja sen nitraattipitoisuudet voivat nousta melko suuriksikin. Jääsalaatin nitraattipitoisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten laji, lajike, lannoitustaso ja valon intensiteetti. Tehokkailla nitraattipitoisuuden hallintakeinoilla voidaan parantaa tuottajan mahdollisuuksia vaikuttaa sadon laatuun. Valtaosa ravinnon mukana saatavasta nitraatista on peräisin lehtivihanneksista. Euroopan unioni on asettanut katteen alla kasvatetun salaatin nitraattipitoisuudelle talvi- ja kesäkauden raja-arvot. Nitraatti on ihmisen terveydelle haitallinen yhdiste, sillä osa siitä muuttuu elimistössä nitriitiksi, mikä kasvattaa etenkin pienten lasten methemoglobinemian riskiä. Glysiinibetaiini on osmolyytti ja solun metabolian kanssa yhteensopiva yhdiste. Monet viljelykasvit syntetisoivat glysiinibetaiinia vasteena abioottisille stresseille ja se parantaa kasvien stressinkestävyyttä myös eksogeenisesti annettuna. Glysiinibetaiinia saadaan ravinnon mukana esimerkiksi viljatuotteissa ja se on ihmisille turvallinen yhdiste, jota voidaan käyttää myös ravintolisänä. Glysiinibetaiinia eristetään muun muassa sokerijuurikkaan melassista ja sitä voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena tai kasvunedistäjänä kasvintuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glysiinibetaiinin käyttömahdollisuuksia jääsalaatin tuotannon edistäjänä. Kasvihuonekokeessa seitsemän vuorokautta kestänyt glysiinibetaiinikäsittely aloitettiin jääsalaattien ollessa 29 vuorokauden ikäisiä. Glysiinibetaiinikäsittelyjen pitoisuudet olivat 0, 1, 7,5 ja 15 mM. Jääsalaatin nitraattipitoisuus, glysiinibetaiinipitoisuus sekä tuore- ja kuivamassa määritettiin 24, 29, 36, 41 ja 49 vuorokauden ikäisistä kasveista. Tutkimus toteutettiin kiertovesiviljelyjärjestelmässä ja glysiinibetaiinikäsittely annettiin ravinneliuoksessa. Jääsalaatit ottivat eksogeenisesti annettua glysiinibetaiinia. Glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin nitraattipitoisuutta seitsemän vuorokauden käsittelyn jälkeen merkitsevästi kontrolliin verrattuna ja alenema oli suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen. Lisäksi glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin tuorepainoa ja suurensi kuiva-ainepitoisuutta. Määrityksissä myös jääsalaatin glysiinibetaiinipitoisuuden havaittiin olevan suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen.
  • Lämminvalkoinen LED-valo ruukkusalaatin (Lactuca sativa L.) kasvihuoneviljelyssä 
    Kauste, Krista (2012)
    The aim of this study was to compare warm white LED and High Pressure Sodium (HPS) -lamps in the greenhouse cultivation of lettuce. Two experiments were carried out in which lettuce growth and external quality was observed, the effect of lamps on leaf temperature was measured and the electricity consumption of LED- and HPS-lamps was compared. First experiment carried out with iceberg lettuce (´Frillice`) and second experiment with red oakleaf lettuce (´Rouxai´). In the second experiment, the effect of light treatment on the color of leaves was also investigated. The presence of tipburn was another measurement of external quality in both experiments. LED-lamp with DLC-sensor (Dynamic Light Control), which was designed to optimize the illumination according to the existing natural light, was also included in the experiments. Light quality or observed differences in temperatures or relative humidity did not significantly affect the fresh weight or external quality of ice berg lettuce. Oakleaf lettuces grown under LED-light were much smaller and they had more tipburn symptoms compared to HPS-treatment. No significant differences were found in the anthocyaninlevels of oakleaf lettuce grown under different lightning treatments. LED -lighting consumed about 22% less electricity than HPS-lamp in both experiments. However, energy efficiency of HPS- and LED-lamps cannot be directly compared, since HPS-lamps illuminated larger area than the LED- luminaires. DLCsensor was able to adjust illumination according to natural light and to reduce energy consumption, but it did not increase fresh weight accumulation in relation to power consumption compared to LED-luminaire without DLC.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO