Browsing by Subject "järjestäminen"

Rakennusalalla työaikaisen ruokailun järjestäminen on ollut vähäisempää kuin muilla aloilla. Rakennusala on fyysisesti raskasta työtä ja työntekijä tarvitsee ravintoa jaksaakseen ja pitääkseen yllä hyvän vireystason. Työaikainen ruokailu on aina ollut merkittävässä asemassa ihmisten arjessa, mutta se huomioidaan harvemmin työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rakennusalan työnantajat kokevat työaikaisen ruokailun työntekijöidensä työhyvinvoinnin osana, ja millaisia vaikeuksia työpaikkaruokailun järjestämiseen liittyy, sekä kuinka työntekijät käyttävät annettuja ruokailuetuja. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin työaikaisen ruokailun merkitystä ja sen järjestämistä työhyvinvoinnin osana. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen haastettelututkimus. Tutkimukseen otettiin Rakennusliiton alaisilta toimialoilta 8 työnantajaa, jotka olivat 10 – 99 työntekijän yrityksistä. Lisäksi haastateltiin 22 rakennustyöntekijää. Haastattelut suoritettiin marraskuussa 2012. Haastatellut rakennusalan työnantajat näkevät työaikaisenruokailun osana työntekijöidensä työhyvinvointia. Kahvi- ja ruokatauot koettiin jaksamisen kannalta tärkeiksi, mutta työaikainen ruokailu katsottiin järjestetyksi kun työmaalle oli järjestetty sosiaalitilat. Tutkimukseen osallistuneet työnantajat olivat sitä mieltä, että työntekijät syövät pääsääntöisesti eväitä ja tähän ruokailutapaan tyydyttiin. Työpaikkaruokailun järjestämistä vaikeuttivat työmaiden ja työntekijöiden liikkuvuus. Erityisalan ateriakorvaukseen oikeutetut työntekijät hakivat itse korvauksen verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä. Haastatteluissa ilmeni, että lounasseteleiden tai vastaavien käyttö oli harvinaista niillä rakennusalan työntekijöillä, jotka eivät olleet oikeutettuja erityisalan korvauksiin tai päivärahakorvauksiin. Tulosten perusteella pientenkin rakennusyritysten kannattaisi panostaa oman työhyvinvointiohjelman kehittämiseen ja laatia siitä kirjallinen mitattavissa oleva hyvinvoinnin johtamisen malli. Työaikaisen ruokailun merkitys on työkyvyn ylläpidossa suuri, sillä työvireyden edistämisen lisäksi ruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Rakennusyritysten tulee pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön työterveyshuollon sekä muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvointi liittyy kiinteästi yritysten kilpailukykyyn.