Browsing by Subject "jätteenkeräys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2011)The object of this master´s thesis is to estimate the social costs of waste collection and transportation in the chosen research area in Punavuori, Helsinki. In the field of waste management, the costs of waste collection and transportation are significant ones. This increases the demand of cost estimation. The costs are also very sensitive to the changes of the city structure, collection styles and different technologies and therefore there is need for this detailed case-study. The research area in Punavuori, Helsinki is one of the most densely populated areas in Finland. Narrow streets, heavy traffic and waste rooms located in inner courts make the waste collection slower and harder. Because of these special characters waste collection and transportation cause not only private costs but in addition many externalities. These externalities occur for example in a form of air pollution or in losses of inhabitants’ common satisfaction of their living area. In this thesis the costs of waste collection and transportation are counted for four waste types. The costs include the private costs and the external costs in terms of certain emissions. The data consist of literature sources, expert help and the measurements made in Punavuori. An average social cost of waste collection and transportation using so called time based calculation is 73 €/ton. However the results showed that there are significant differences in the costs of different waste types and these costs range between 49 and 125 €/ton. The cost differences occur mainly because of the consistence of the waste type. Light and non-compact waste types have the highest collection and transportation costs. Based on the theoretical background and the source material the results showed that the external costs are minor compared to the private costs of waste collection and transportation.
-
(2009)Työn tarkoituksena oli tutkia kahden eri paperinkeräysmenetelmän ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Menetelmien tehokkuuksia vertailtiin kustannusvaikuttavuus-analyysiä apuna käyttäen. Tietoa tarvitaan, koska jätehuollon toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ympäristömyötäisyyteen vaikuttaa suuresti se, miten jätteen keräys- ja kuljetustyö hoidetaan. Erilaiset astia- ja kuljetuskalustovalinnat sekä reittisuunnittelu vaikuttavat keräysmenetelmän aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja kustannuksiin. Tutkielma koskee hyötyjätteistä ainoastaan paperinkeräystä, mutta saatua tietoa voidaan mahdollisesti käyttää apuna myös muiden jätteiden keräysjärjestelmien kehittämistyössä. Soveltamisessa on kuitenkin oltava erityisen tarkkana taustaoletusten yhteensopivuudesta. Ympäristövaikutuksia tutkittiin selvittämällä paperin keräys- ja kuljetustyöstä aiheutuvia hiilidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä, koska nämä ovat oleellisimmat päästöt, joita raskas kuljetuskalusto aiheuttaa. Kustannustarkastelussa huomioitiin ainoastaan työn toimeksiantajalle eli Paperinkeräys Oy:lle koituvat yksityiset kustannukset. Vertailussa olivat seuraavat keräysteknologiat: 1) vallitseva menetelmä, jossa keräysastiat ovat pääasiassa 600-litraisia muoviastioita ja tyhjennys tapahtuu perästä täytettävällä pakkaajaautolla sekä 2) menetelmä, jossa keräysastiat tilavuudeltaan suurempia pinta- tai syväkeräysastioita jotka tyhjennetään nosturillisella lava-autolla (kutsutaan tässä työssä uudeksi keräysmenetelmäksi). Päästöjen laskennassa hyödynnettiin VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia sekä case-alueiden tietoja koskien tyypillisellä tyhjennyskierroksella käytettyjen autojen ominaisuuksia, kerättyjä tonnimääriä ja ajopäiväkirjoja. Kustannusten laskennan perustana käytettiin Paperinkeräys Oy:ltä saatuja tonnikohtaisia tai nostoperusteisia kustannustietoja. Tietoja täydennettiin tuloksiin vaikuttavilla oletuksilla, joita ovat esimerkiksi oletus menetelmien käyttökustannusten yhtäsuuruudesta sekä oletus, että yhdellä alueella on käytössä vain jompi kumpi keräysmenetelmä. Tulosten mukaan uusi keräysteknologia on ympäristöä säästävämpi. Kustannusvaikuttavuus-analyysi osoittautui relevantiksi ainoastaan Pirkanmaan case-tapauksessa, jonka mukaan on siirtyminen uuteen menetelmään aiheutti sekä ympäristölle, että yritykselle hyötyä, oletuksista riippuen päästöt laskivat 20-50 % ja kustannukset 34-60 %. Pääkaupunkiseudun kiinteistökeräysjärjestelmässä menetelmien tehokkuuksia vertailtiin ainoastaan päästöjen osalta, koska tuottajayhteisölle koituvat kustannukset eivät muuttuneet. Tulosten mukaan uuteen keräysmenetelmään siirtyminen vähensi aiheutuneita päästöjä oletuksista ja päästökomponentista riippuen 2-35 %. Lisäksi tulokset tukivat aiempien tutkimusten tuloksia siten, että aiheutuneet tonnikohtaiset päästöt olivat kiinteistökeräysjärjestelmässä pienemmät kuin aluekeräysjärjestelmässä, johtuen pääasiassa suuremmasta paperisaannosta sekä lyhyemmistä kuljetusmatkoista.
Now showing items 1-2 of 2