Browsing by Subject "jakelukanavat"

Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteina ovat kilpailukykytekijöiden merkityksen ymmärtäminen lähiruokayrityksille ja se miten eri jakelukanaviat mahdollistavat kilpailukyvyn yrittäjän näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää lähiruokayritysten tärkeimmät kilpailukykytekijät sekä se, onko yritysten välillä huomattavissa eroja siinä, miten kilpailuhaasteisiin suhtaudutaan ja miksi suhtautuminen on erilaista. Tavoitteena on myös saada lisää tietoa tämänhetkisestä lähiruokayritysten tilasta, kuten koetusta kannattavuudesta. Lisäksi halutaan selvittää, mitä ruoan jakelukanavia lähiruokayritykset käyttävät ja mitkä jakelukanavat koetaan kannattaviksi tai houkutteleviksi. Myös siitä, onko toimialalla merkitystä siinä, mitä jakelukanavia lähiruokayritykset käyttävät, halutaan saada tietoa. Tutkimuksen aineisto hankittiin lähiruokayrittäjille suunnatulla kyselyllä, joka kerättiin sähköpostilla marras-joulukuussa 2016. Alun perin aineisto kerättiin Luonnonvarakeskuksen Lähikanna -hankkeeseen, mutta osaa kyselyn kysymyksistä hyödynnettiin erillisesti maisterintutkielmassa. Vastaajia saatiin 335, ja niihin sisältyi alkutuotannon, elintarvikkeiden jatkojalostuksen, kaupan ja ravintola- sekä matkailualan yrityksiä. Kysely sisälsi avoimia- ja monivalintakysymyksiä sekä Likert -asteikollisia kysymyksiä. Kyselyn avoimet vastaukset luokiteltiin SWOT -analyysia varten ja yrittäjät klusteroitiin koettujen kilpailuhaasteiden mukaan mahdollisimman samanlaisiin ryhmiin hierakkisella klusterianalyysillä. Teoriana käytettiin Michael E. Porterin viiden kilpailuedun mallia. Toimialan ja jakelukanavan välisiä tilastollisia eroja selvitettiin ristiintaulukoinnilla ja Khii -neliötestillä. Kyselyssä kävi ilmi, että lähiruokayrittäjät kokevat taloudellisen tilansa tyydyttäväksi, mikä on linjassa yleisen maatalouden kannattavuuden kanssa. Suoramyyntiä ja vähittäiskauppaa pidettiin kannattavimpana ja houkuttelevimpana jakelukanavina. Verkkokauppaa puolestaan ei pidetty kannattavana jakelukanavana. Toimialalla todettiin olevan osittain merkitystä siinä minkä jakelukanavan yrittäjä valitsee. Vahvaa vaikutusta todettiin olevan tuotteiden myynnissä vähittäiskaupan, julkisten ruokapalveluiden, ravintola-ja matkailuyritysten sekä muiden verkkokaupassa siten, että elintarvikkeiden jatkojalostuksen yrityksille nämä olivat tärkeämpiä jakelukanavia. Tilastollista merkitystä löytyi myös suoramyynnissä tilalta tai omasta myymälästä sekä REKO -renkaan tai ruokapiirin kautta siten, että ne olivat tärkeämpiä jakelukanavia alkutuotannon yrityksille. Sopeutuminen elintarvikemarkkinoille tapahtuu suojautumalla kilpailun uhkia vastaan ja löytämällä yrityksen kilpailuedut. Aikaisempi tutkimus pienten elintarvikeyritysten kilpailuvalteista sai vahvistusta maisterintutkielmassa. SWOT- analyysissä saatiin selville, että vahvuuksina yrityksillä on ammattitaito ja motivaatio sekä laatu ja toimitusvarmuus. Heikkouksina oli työvoimanpuute, pätevyys ja ajanhallinta sekä taloudellinen tilanne. Lähiruoan mahdollisuudeksi koettiin vienti ja uhaksi tuonti. Koetut kilpailuhaasteet erosivat lähiruokayrittäjillä ja aineistosta hahmottui viisi erilaista yrittäjäryhmää siinä, miten voimakkaaksi kilpailu koettiin toimialan rakenteellisten tekijöiden kannalta. Klustereista muodostui; Osaamista korostava ulkoisia haasteita huomioimaton-, Kaupan sekä raaka-ainetoimittajien vaikutusvaltaa korostava-, Nykyistä kilpailua korostava-, Kilpailuhaasteisiin kokonaisvaltaisesti suhtautuva-, sekä Ison toimijan vaikutusvaltaa korostava yrittäjäryhmä.