Browsing by Subject "joukkorahoitus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja tämän rahoitusmuodon kautta kerätään yhä suurempia rahoituskierroksia. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen monia eri ominaisuuksia on selvitetty aikaisemmissakin tutkimuksissa, mutta tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään mitkä ovat joukkorahoittajien sijoituskriteerit sekä vertaamaan näitä sijoituskriteereitä bisnesenkelien ja pääomasijoitusyhtiöiden sijoituskriteereihin. Lisäksi haluttiin selvittää, poikkeavatko panimoihin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteerit muihin sijoitusmuotoisiin joukkorahoituskohteisiin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteereistä ja millä tavalla. Tutkielman kirjallisuusosiossa käytiin läpi pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkeleiden sijoituskriteereitä selvittäviä tutkimuksia sekä niiden valintaa selittävää agenttiteoriaa. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja strukturoituun kyselylomakkeeseen saatiin vastauksia 20:ta joukkorahoittajalta. Tutkimusaineiston sijoituskriteereitä analysoitaessa sijoituskriteerit asetettiin tärkeysjärjestykseen niiden saaman keskiarvon mukaan. Varianssianalyysin avulla selvitettiin, että poikkeavatko joukkorahoittajien sijoituskriteerien keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkelien sijoituskriteerien keskiarvoista. Sijoittajaryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja sijoituskriteereissä tarkasteltiin kontrastien avulla. Panimoihin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteerejä verrattiin muihin kohteisiin sijoittaneiden joukkorahoittajien sijoituskriteereihin ja niiden eroja selvitettiin Mann-Whitney U -testillä. Tutkimustulosten perusteella joukkorahoittajille tärkeimmiksi sijoituskriteereiksi nousivat yrittäjään liittyvät sijoituskriteerit. Verrattaessa joukkorahoittajien sijoituskriteereitä bisnesenkelien ja pääomasijoitusyhtiöiden sijoituskriteereihin löydettiin eroja taloudellisten sijoituskriteerien tärkeydestä, jotka eivät olleet joukkorahoittajille yhtä tärkeitä kuin muille sijoittajaryhmille. Joukkorahoittajien ja bisnesenkelien erot sijoituskriteerien tärkeydessä eivät olleet yhtä suuria kuin joukkorahoittajien ja pääomasijoitusyhtiöiden välillä. Panimohankkeisiin osallistuneiden joukkorahoittajien sijoituskriteerit olivat muihin joukkorahoitushankkeisiin osallistuneita yhteneväisemmät. Joukkorahoitushankkeen talouteen liittyvät kriteerit eivät olleet tutkimuksen aineiston perusteella joukkorahoittajille tärkeitä. Myöskään taloudellisia tuotto-odotuksia ei juurikaan laskettu. Tutkimuksen aineiston perusteella 25 % joukkorahoittajista oli ammattimaisia sijoittajia, mikä poikkeaa aikaisemmasta näkemyksestä, jonka mukaan joukkorahoittajat nähdään kokemattomina sijoittajia. Panimohankkeisiin osallistuneiden joukkorahoittajien muita joukkorahoittajia yksimielisemmät näkemykset sijoituskriteereistä voisivat kuvastaa sitä, miten paljon sijoituskriteerien tärkeydessä voi olla vaihtelua eri joukkorahoitushankkeiden kesken. Samat sijoittajat saattaisivat pitää eri sijoituskriteereitä tärkeinä riippuen rahoitushankkeesta.
-
(2018)Joukkorahoitus on viime vuosina noussut uudeksi keinoksi yrityksille ja yhteisöille kerätä rahoitusta toimintaansa ja samalla tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden osallistua rahoittamiseen. Tutkimus tarkastelee kuluttajia sähköautojen yhteiskäyttöpalvelun joukkorahoittajina ja heidän syitään osallistua joukkorahoitukseen. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään rahoitukseen osallistuneiden kuluttajien käsityksiä sähköautoista ja autojen yhteiskäyttöpalveluista. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin kesän 2016 aikana Helsingissä haastattelemalla joukkorahoituskampanjaan osallistuneita kuluttajia. Haastatteluaineisto analysointiin ryhmittelemällä havaintoja aineistosta nousevien teemojen mukaisesti. Analyysissä haastatteluaineistosta nousi esiin neljä pääteemaa rahoittajien päätöksen taustalla: taloudellinen hyöty ja vastikkeen saaminen, auttaminen ja tukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä kokeileminen ja oppiminen. Tutkimuksen tulosten mukaan joukkorahoituksesta vastikkeena saadut halvemmat yhteiskäyttöpalvelun ajotunnit ja sitä kautta taloudellinen säästö olivat rahoittajille yksi tärkeimmistä syistä osallistua. Rahoittajat halusivat lisäksi osallistumisellaan tukea esimerkiksi perheenjäsentä, ystävää tai tuttua tai tukea yritystä ja sen hyvää liikeideaa. Lisäksi joukkorahoitukseen osallistuttiin palvelun edustamien arvojen takia sekä kokeilun ja oppimisen takia. Osa haastatelluista oli kiinnostuneita itse hyödyntämään joukkorahoitusta ja autojen yhteiskäyttöpalvelua. Joukkorahoitus on kuluttajalle keino vaikuttaa ja edistää tärkeäksi katsomiaan asioita. Joukkorahoitus voi myös rahoittajalle vastata kulutuskokemusta ja ostotapahtumaa, jossa hän rahoittamalla hankkii palvelun käyttöönsä. Joukkorahoitukseen osallistuneet kuluttajat pitivät sähköautojen lyhyttä toimintasädettä haastavana, mutta sähköautot koettiin hiljaisina ja miellyttävinä ajaa. Haastatellut harkitsivat sähköautojen ostamista, mutta hinta koettiin liian kalliiksi ja siksi sähköautojen yhteiskäyttö hyväksi vaihtoehdoksi. Autojen yhteiskäyttöpalvelun haasteina pidettiin palvelupisteiden vähäistä määrää ja matkustamista ensin auton luo. Autojen yhteiskäyttö koettiin kuitenkin riskittömäksi, stressittömäksi ja rahaa säästäväksi vaihtoehdoksi. Haastatellut kuvasivat autojen käyttöä tehokkaaksi ja tarkasti suunnitelluksi.
Now showing items 1-2 of 2