Browsing by Subject "julkiset hankinnat"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia julkisten organisaatioiden yhteiskuntavastuullisuutta ruokapalveluhankinnoissa. Suomen hankintalainsäädännön mukaan julkisen organisaation on kilpailutettava kaikki hankintansa ja kuvattava tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkasti kaikki hankintaa koskevat vaatimukset. Hankintalainsäädäntö antaa julkisille organisaatioille mahdollisuuden esittää myös yhteiskuntavastuuseen liittyviä vaatimuksia hankinta-asiakirjoissa. Tutkimuksen aineisto koostui ruokapalveluhankintoja koskevista tarjouspyyntöasiakirjoista ajalta 1.12008–30.6.2012. Kokonaisuudessaan ruokapalveluhankintoja löydettiin kohdeajalta 190 kpl, joista analyysiin saatiin mukaan 106 tarjouspyyntöä (56 %). Tutkimuksen kannalta merkityksellinen tarjouspyyntöasiakirjojen tekstiaineisto muutettiin numeeriseen muotoon käyttäen menetelmänä sisällön erittelyä. Hankintalainsäädännön sekä aikaisemman kirjallisuuden pohjalta määriteltiin yhdeksän yhteiskuntavastuun ulottuvuutta, joiden esiintymistä hankinta-asiakirjoissa lähdettiin tutkimaan: 1) ympäristö, 2) henkilöstön osaamisen kehittäminen, 3) henkilöstön hyvinvointi ja työolot, 4) ravitsemuksellinen laatu, 5) erityisruokavaliot, 6) asiakastyytyväisyys, 7) vammaiset ja toimintarajoitteiset asiakasryhmät, 8) ruoan alkuperä ja 9) vammaisten ja sosiaalisin perustein työllistettävien työhönotto. Tarjouspyynnöistä lähes kaikki (96,2 %) sisälsi ainakin yhden yhteiskuntavastuuvaatimuksen. Yleisimmin yhdessä tarjouspyynnössä viitattiin viiteen eri yhteiskuntavastuun ulottuvuuteen. Hankintojen vastuullisuustaso ei ollut kasvanut merkittävästi vuosien 2008–2012 aikana. Hankinnan ennakoidun arvon kasvu sekä kohteena olevien ruokailijoiden määrän kasvu näyttäisivät molemmat lisäävän yhteiskuntavastuuvaatimusten sisällyttämistä tarjouspyyntöihin. Yhteiskuntavastuun ulottuvuuksista vastuuvaatimuksissa huomioitiin useimmiten erikoisruokavaliot (84,0 %), ravitsemuslaatu (75,5 %) ja asiakastyytyväisyys (72,6 %). Ympäristö huomioitiin noin puolessa hankinnoista. Vähemmän esitettiin ruoan alkuperään (27,4 %), henkilöstön hyvinvointiin (10,4 %) tai kehittämiseen (34,0 %) liittyviä vaatimuksia. Vammaisten ja toimintarajoitteisten asiakasryhmien huomiointi oli hyvin vähäistä (5,7 %) samoin kuin sosiaalisin perustein työllistettävien työhönotto (1,9 %). Vaatimukset oli usein esitetty yleisluontoisesti ilman tarkentavia kriteereitä, jolloin niiden perusteella ei ole mahdollista vertailla saatujen tarjousten laatua lain edellyttämällä tavalla. Yleisluontoisestikin esitetty vaatimus kertoo julkisen organisaation pyrkimyksestä huomioida vastuukysymys hankinnassa, mutta myös organisaation tarpeesta saada lisäopastusta yhteiskuntavastuuvaatimusten sisällyttämisestä tarjouspyyntöihin. Päättäjät voivat tutkimuksen pohjalta arvioida sitä, tulisiko hankintayksiköitä kannustaa entistä enemmän yhteiskuntavastuukysymysten huomioimiseen hankintojen vastuullisuustason kasvattamiseksi, sekä sitä, tulisiko huomiota kiinnittää enemmän myös pienempiin hankintoihin tai niihin yhteiskuntavastuun ulottuvuuksiin, jotka ovat tähän mennessä jääneet vähemmälle huomiolle.

Julkisilla ateriahankinnoilla on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkisessa ruokahuollossa painotetaan erityisesti terveellisyyttä ja ravitsemusta. Julkisten ateriahankintojen kautta voidaan edistää terveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Ruokailutottumuksilla voidaan vaikuttaa myös kestävään kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kestävän kehityksen toteutumista julkisissa ateriahankinnoissa. Erityisesti huomiota kiinnitettiin kilpailutuksen toteutumiseen kestävän kehityksen näkökulmasta ja hinnan merkityksen analysointiin julkisissa ateriahankinnoissa. Sen lisäksi kartoitettiin informaation toimivuutta ruokahuollossa. Tämän tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu loppukesällä 2008 tehtyyn kyselyyn, joka osoitettiin kuntien ruokapalveluista vastaaville henkilöille. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Vastauksia saatiin 115 kunnasta, joten vastausprosentiksi muodostui 28. Vastauksista koottiin numeeriset perustiedot ja tuloksia tarkasteltiin prosentuaalisen jakauman perusteella. Kunnat jaoteltiin käyttämällä Tilastokeskuksen neljän kuntatyypin luokittelua: harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu ja kaupunki. Kuntatyyppivertailussa hyödynnettiin ei-parametrista varianssianalyysiä. Tutkimustulosten mukaan hinnalla oli keskeinen rooli julkisissa ateriahankinnoissa sekä kilpailutuskriteerinä että ateriapalvelujen suunnittelutyössä kaikissa kuntatyypeissä. Nykyajan palveluyhteiskunnassa tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta, mikä on johtanut siihen, että myös julkisissa ateriahankinnoissa suositaan nopeasti ja helposti saatavia massatuotteita. Elintason nousun myötä ruoan saatavuus on lähes kaikille suomalaisille itsestään selvyys, mutta ruoan tuotanto ja sen alkuperä ovat jääneet kuluttajille etäisiksi. Tutkimustulokset osoittivat, että julkisten aterioiden taustoista kerrotaan kuluttajille varsin vähän, vaikka tämä olisi edullinen tapa nostaa julkisen ruokahuollon kestävyyttä.