Browsing by Subject "kahvi"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2017)Kahvi tulee suojata hapelta, valolta ja kosteudelta, sekä säilytettävä oikeanlaisessa lämpötilassa sen vanhenemisen estämiseksi. Pakkausmateriaalin tulee olla riittävän kestävää, jotta pakkaus ja tuote säilyvät vaurioitumattomina kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Kahvin vakuumipakkausten vuotojen vuoksi kahvihävikkiä syntyy vuosittain merkittäviä määriä, valmistajalle aiheutuu taloudellisia tappioita ja kuluttajan laatukäsitys voi heiketä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää syyt kahvipaahtimon tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyviin vakuumipakkausten vuotoihin ja kehittää korjaavia toimenpiteitä vuotojen syntymisen ehkäisemiseksi. Pakkausten vuotokohtia kartoitettiin kaupoista palautetuista pakkauksista, analysoitiin vuosina 2008–2016 kerättyä aineistoa, ja tutkittiin vuotojen yhteyttä pakkauskoneisiin ja laminaattiin. Vuotojen syntymissyitä etsittiin pakkauslinjojen eri kohdista otetuista näytteistä ja testattiin pakkausten kovuuden varmistavien kovankoettajien toimintaa. Lisäksi määritettiin eri pakkauskoneilla ja eri laminaatteihin pakatuista tuotteista saumanlujuus vetotestillä. Kahvipakkausten kuljetusta seurattiin valmistajalta keskusvarastolle ja sieltä kauppaan. Lisäksi havainnoitiin kahvipakkausten käsittelyä kaupoissa ja haastateltiin kauppojen kahvihyllyistä vastuussa olevia henkilöitä. Tässä työssä tutkittujen pakkausten pääasialliset vuotosyyt olivat saumavuodot (41 %), pistemäinen reikä takana sauman vieressä (18 %) ja viillot (14 %), vuosina 2008–2016 kerätyssä aineistossa sen sijaan viillot ja laminaattimurtumat. Merkittävä osa vuodoista syntyy tuotannossa ja usein vuoto onkin monen tekijän summa, johon vaikuttaa niin pakkauskone kuin laminaattikin. Pakkauslinjoilta otetuista näytteistä vuosi 0,3 %. Lähes puolet oli saumavuotoja ja loput erilaisia reikiä ja repeämiä. Saumanlujuusmäärityksissä havaittiin alasaumojen lujuuksien olevan koneesta riippuen 7–21 % alhaisemmat kuin yläsaumojen lujuuksien. Eri valmistajien laminaateissa oli keskimäärin 15 %:n ero yläsauman lujuuksissa. Kuljetuksessa pakkaukset vaurioituivat lastin virheellisestä kiinnitystavasta johtuen. Vuotoja saadaan vähennettyä esimerkiksi saumausta parantamalla, pakkauslinjojen repeämiä ja reikiä aiheuttavia tekijöitä poistamalla, oikeilla materiaalivalinnoilla, kovankoittajien toiminnan varmistamisella, siirtymällä perforoidun kutistekalvon käyttöön sekä ohjeistamalla kuljettajia lastin oikeaoppisesta kiinnityksestä.
-
(2022)Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena on suomalainen teekulttuuri, jota tarkastellaan narratiivisesta lähestymistavasta käsin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella suomalaista teekulttuuria nuorten aikuisten keskuudessa ja heidän kertomien tarinoidensa kautta kuvailla ja ymmärtää suomalaisen teekulttuurin nykyhetkeä. Tutkimuksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että kyseisen ikäryhmän teehen liittyviä kulutustottumuksia ja merkityksiä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimuksen painopiste on haastateltavien omissa teenjuontiin liittyvissä tulkinnoissa. Merkittävässä roolissa on se, miten haastateltava käsittää itsensä teen juojana – miten hän vastaa kokonaisuudessaan kysymykseen ”Miten sinusta tuli teen ystävä, sekä mitä tee ja teehetki sinulle merkitsevät?”. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kahteen eri teoriaan, mitkä täydentävät toisiaan ja peilautuvat tutkimuksessa nouseviin tuloksiin. Ensimmäinen käsittelee ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä (Furst, Connors Bisogni, Sobal & Falk, 1996) ja toinen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön kokemiin ruokakokemuksiin (Kurikka & Riukulehto, 2015). Nämä teoriat auttavat hahmottamaan osaltaan tekijöitä, jotka ohjaavat tutkimukseen osallistuneita henkilöitä juomaan teetä ja mitä teen juominen merkitsee heille. Koska tutkimuksessa tutkitaan teen juojien käsityksiä ja merkityksiä, on laadullinen lähestymistapa luonnollinen tutkimusmuoto. Laadullisena tutkimusmenetelmänä narratiivinen tutkimus on oiva tapa tutkia kuluttajien käyttäytymistä ja kulutustottumuksia ilman, että tutkittavaa aihetta on lokeroitu valmiiksi tiettyjen raamien sisälle. Tutkielman aineistona hyödynnän haastateltavien tarinoita ja kokemuksia, joita peilataan laajemmin suomalaiseen teekulttuuriin ilmiönä. Gradututkielmassa tämän kaltaisella narratiivisella tutkimusmenetelmällä saadaan syvempää ymmärrystä kuluttajien omaan identiteettiin pohjautuvasta teen kuluttamisesta, mikä on täynnä yksilöllisiä tarinoita. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkielman haastatteluihin osallistui 6 henkilöä, jotka juovat teetä tai teenkaltaisia juomia useasti arjessaan. Haastateltujen sukupuolijakauma oli tasainen; haastatteluihin osallistui 3 miestä ja 3 naista. Tarkasteltaessa nuoria suomalaisia aikuisia, olivat kaikki haastateltavat enimmillään 30-vuotiaita haastattelutilanteen aikana ja asuvat Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että tee oli jättänyt haastattelijoiden mieliin unohtumattomia muistoja niin teen tuoksuista, mauista, hetkistä ja paikoista. Tulosten analyysin jälkeen esiin nouseviksi teemoiksi muodostui seuraavat: kotoilu, terveellisyys, makuelämykset, elämäntapa, laadun ja hinnan tasapaino. Teemat kuvastavat elementtejä, mitä haastateltavat kokivat merkityksellisinä teetä tarkasteltaessa. Näistä teemoista pystyttiin rakentamaan vielä yläkäsitteet, mihin nousivat oheiset tekijät: 1) elämäntapa ja identiteetti, 2) elämykset ja kokemukset, 3) terveys ja hyvinvointi. Merkityksellistä tutkimuksen kannalta oli huomata, kuinka limittäin ja toisissaan sidoksissa oheiset teemat ovat toisiinsa nähden. Tutkimuksen tulosten myötä on oleellista pohtia, miten nämä teemat auttavat ymmärtämään suomalaisten nuorien aikuisten teenkulutustottumuksia. Tutkimuksen tulosten kautta esiin nousseet teemat on mahdollista peilata teealalla toimivien yrityksien markkinointiviestintään. Tuloksista esiinnousseita teemoja on esimerkein peilattu markkinointiviestinnän toimenpiteisiin.
-
(2023)Kahvin viljely ja prosessointi aiheuttavat monia ympäristövaikutuksia kahvin alkuperämaissa, mutta samalla kahvin tulevaisuutta uhkaa ilmastonmuutos, jonka aiheuttamat muutokset ilmasto- ja ympäristöoloissa on ennustettu vähentävän merkittävästi kahville suotuisien viljelyalojen määrää maapallolla. Kahvisektorilla erityisesti ostajayrityksille on keskittynyt vaikutusvaltaa kahvin arvoketjussa ja Suomessa kahvimarkkinoita hallitsee Oy Paulig Finland Ab, joten Pauligin kaltaisen markkinajohtajan näkemyksillä on vaikutusta aina kahviviljelmille asti. Yritykset julkaisevatkin yritysvastuuraportteja, joissa ne kertovat sidosryhmilleen toimistaan vastuullisuuden eteen, joita tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva yrityksen harjoittamasta yritysvastuusta. Työn tavoite oli selvittää ja kuvata, miten Paulig raportoi ympäristöön liittyen yritysvastuuraporteissaan ja minkälaisia muutoksia siinä on tapahtunut vuosina 2003–2021. Tutkielmalla pyrittiin lisäämään tietoa siitä, miten 2000-luvulla kahviyritykset ovat raportoineet ympäristöön liittyen, mistä kahvisektorilla ei ole ennestään merkittävästi tutkimuksia. Työn tavoitteeseen haettiin vastauksia selvittämällä, mistä ympäristöteemoista ja miten vastuullisuudesta ympäristöön liittyen Paulig on raportoinut sekä minkälainen merkitys ympäristölle annetaan yritysvastuussa. Tutkielma toteutettiin pitkittäistapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin Pauligin julkaisemia yritysvastuuraportteja, joita analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys, johon analyysivaiheessa nojauduttiin, rakennettiin vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä yrityksissä, jossa käsiteltiin kestävyyttä, yritysvastuuta ja -kestävyyttä sekä yritysvastuuraportointia kirjallisuudesta, sekä kahvisektorista ja sen ominaispiirteistä, jossa erityisesti tarkasteltiin kahvin, kahviyrityksien ja ympäristön suhdetta. Tutkielman tulokset osoittavat selkeän muutoksen raportoinnissa ympäristöön liittyen. Ajanjakson alussa Paulig raportoi erityisesti omien toimintojen ympäristövaikutuksista ja keskittyy takaamaan kahvin laadun ja saatavuuden eli ympäristöön liittyen raportoidaan yrityskeskeisesti. Puolestaan ajanjakson loppua kohden Paulig on alkanut raportoimaan kokonaisvaltaisemmin koko arvoketjun mitalta, ympäristö esitetään olevan integroitu laajasti yritysvastuuseen ja yritystoiminnassa korostuu yhteistyö ympäristön kanssa luonnon rajojen sisällä. Lisäksi tulokset havainnollistavat kirjallisuudessa käytyä keskustelua yritysvastuun ja yrityskestävyyden suhteesta, sillä Pauligin raportoinnissa on tarkasteluajanjaksona havaittavissa muutos perinteisestä talouspainotteisesta yritysvastuusta systeemisempään, ympäristöä enemmän painottavaan yrityskestävyyteen. Tutkielman tuloksia täydentääkseen voitaisiin jatkotutkimuksena selvittää myös muiden suomalaisilla kahvimarkkinoilla toimivien yrityksien ympäristön representaation muutoksia ja näin muodostaa laajempi kuva kahvisektorin muutoksista – samalla voitaisiin myös verrata yrityksien kehityskulkuja keskenään.
-
(2018)The literary part of the thesis dealt with coffee composition and the factors that influence it. It was found that coffee variety, climate, post-harvest processing and roasting affected the composition. Coffee quality assurance concentrates on checking the moisture and determining the sensory quality of coffee beans. Sensory quality is determined by trained professionals and is the slowest unit process in coffee processing and should be speeded up. NIRS (Near Infrared Spectroscopy) is a non-direct method that uses the near infrared region of the electromagnetic spectrum (800-2500 nm). In the last few years it has been used to analysing the composition of coffee, screening for defects, determining roasting degree and modelling sensory characteristics of coffee. The main objective of the experimental part was to develop efficient prediction models for green and roasted coffee moisture. Analysing other chemical (green coffee protein, sucrose and caffeine) and physical (roasted coffee colour) parameters were tested as well. The roastery aims at using the technique in coffee quality control but also possibly in production management in the future. Green and roasted coffee were analysed by both NIR and reference methods. Moisture was measured in the roastery laboratory with an air-oven, crude protein was determined by Dumas method in the University of Helsinki. Sucrose and caffeine were measured in an external laboratory (HPLC method). Coffee colour (L*) was measured by the roastery quality controllers as a part of their daily routines. Reliable prediction models were achieved for both green and roasted coffee moisture, and coffee colour (R2 0,98–0,99, SEP(C) 0,06–0,18 (0,95–1,45 %)). These models worked well although there were variations in the samples’ origins, post-harvest processing and roasting degrees. Also, the model developed for green coffee crude protein seemed promising. On the other hand, green coffee sucrose and caffeine contents proved to be hard to measure and these methods need further development in the future.
-
(2019)Kahvi on laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin herkkä elintarvike. Kahvin väri- ja kosteuspitoisuus ovat tärkeitä parametreja paahdetun kahvin prosessoinnin ja aistinvaraisen laadun kannalta. NIR-teknologia (engl. near infrared technology) on analysointimenetelmä, joka perustuu infrapunasäteilyyn. NIR-laite lähettää näytteeseen lähi-infrapunasäteilyä, jolloin yhdisteiden kemialliset sidokset absorboivat sitä ja tuottavat värähtelyenergiaa. Tämä absorptio voidaan nähdä näytteelle ominaisesta spektristä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalibroida NIR-laite mittaamaan paahdetusta kahvista väriä, kosteuspitoisuutta ja tiheyttä. Lisäksi tutkittiin kahvin jauhatuksen vaikutusta sen väriin NIR-laitteella ja referenssimenetelmällä. Tässä tutkimuksessa referenssimenetelmänä värin määrityksessä toimi Hunterlab D25LT -värimittari. Kosteuspitoisuuden referenssimenetelmänä oli kuiva-ainepitoisuuden määritys uunissa kuivatuista näytteistä. Tiheyden referenssimenetelmänä toimi mittaukset JEL STAV 2003 Stampfvolumeter -mittarilla, joka antaa hyvän kuvan kahvin tilavuudesta, kun se pakataan vakuumipakkaukseen. Tutkimuksessa käytetty materiaali saatiin paahtimolta. Näytteiden määrä värikalibraatiossa oli 278 kpl, kosteuspitoisuuskalibraatiossa 199 kpl ja tiheyskalibraatiossa 64 kpl. Kalibraatioita arvioitiin vertaamalla referenssituloksia kalibraation ennustettuihin arvoihin. Värikalibraatio saavutti ennustearvon R2 = 0,99, joka on NIR-kalibraatiolla erinomainen. Kosteuspitoisuudelle ennustearvoksi saatiin R2 = 0,91, joka on myös hyväksyttävä, koska kalibraatiossa oli matalat virhearvot. Tiheydelle ennustearvoksi saatiin R2= 0,89, mutta suuret virhearvot lisäsivät kalibraation epäluotettavuutta. Tutkittaessa jauhatuksen vaikutusta väriin havaittiin tilastollisin menetelmin, että mittausmenetelmien keskihajontojen ja keskivirheiden erot olivat hyvin pieniä. t-testipareista havaittiin, että jauhatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. 1-jauhatuksen näytteet olivat kuitenkin väriltään vaaleampia, mikä oli yksi alkuhypoteeseista. NIR-mittaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa mittaamaan paahdetun kahvin väriä ja kosteuspitoisuutta. Tiheyskalibraatio tarvitsisi enemmän referenssimittauksia ollakseen luotettava.
-
(2018)Acrylamide is a potentially carcinogenic compound formed in many foods during baking, frying and roasting. European commission accepted a new acrylamide regulation aiming at reduction of acrylamide level in food products. A set benchmark value of acrylamide in coffee is 400 µg/kg. Acrylamide level is normally higher in light roasted coffee than in dark roasted coffee. The aim of this study was to detect the role of a roasting profile, green coffee blend and roast degree on acrylamide formation in light roasted coffee. The literature part of the study reviewed acrylamide formation in foodstuff and in coffee, the intake of acrylamide and EU acrylamide regulation. Roast experimental was carried out in the industrial scale. A roast degree of the roast samples varied from very light roast to medium roast coffee. Certain roast degrees were attained by using four final temperature changes (dT) in the roasting. The coffee blends of washed and dry processed Arabica coffees were roasted using two different roast profiles. There was a difference in roasting time and roast power between the two roast profiles. Acrylamide analysis, roast colour and sensory discrimination tests were done for every roast sample. The main factors affecting the level of acrylamide appeared to be the roast profile and final temperature change of roasting. The coffee blend composition did not show an influence on acrylamide level. Use of the longer roast profile with higher roast power decreased 27 % of coffee acrylamide content and the acrylamide level was successfully reduced below the benchmark level. Despite the change of the roast profile, the degree of roast remained typical for light roasted coffee, and the taste was acceptable. The acrylamide content decreased along a darker roast degree, but due the impact on sensory properties, the acceptable range of roast degree appeared to be narrow.
Now showing items 1-6 of 6