Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kannattavuusanalyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Lempinen, Aino (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomessa vuonna 2018 järjestetyssä syöttöpreemiohuutokaupassa saatujen tarjousten suhteutumista huutokauppateorian mukaisiin odotuksiin optimaalisista tukitasoista. Lähtökohdaksi yritysten optimaalisen tarjousstrategian tarkasteluun valittiin yksityisten arvostusten perushuutokauppamalli. Koska voimalaitoshankkeen tarvitsemaa tukitasoa määrittää keskeisesti yrityksen näkemys hankkeensa kannattavuudesta ilman tukea, lähestytään optimaalisen tukitason tarkastelua tässä työssä nimenomaan kannattavuusnäkökulmasta. Työkaluna käytetään nettonykyarvomenetelmää, ja kannattavuusanalyysin avulla muodostetaan hankekohtaiset arviot kannattavuuden edellyttämistä sähkön hinnoista, jotka kattaisivat hankkeiden elinkaaren aikaiset nettokustannukset tarkastelluilla WACC-laskentakoroilla. Keskeinen osa tutkimusta on myös tuotantoarvioiden laatiminen kullekin tarjotulle voimalaitoshankkeelle, joista kaikki koskevat maalle rakennettavaa tuulivoimaa. Työssä hyödynnetään luvanvaraisesti huutokaupan toimeenpanneelta viranomaiselta (Energiavirasto) saatua tarjousaineistoa, Suomen tuuliatlaksen tuulisuusaineistoa, sekä laitevalmistajilta saatuja tuuliturbiinien tehokäyriä. Tulosten perusteella tukihuutokaupassa saadut tarjoukset eivät juuri vastaa huutokauppateorian mukaisia odotuksia optimaalisista tukitasoista. Hankkeiden kannattavuuden vaatimat sähkön hinnat eivät seuraa odotetusti tarjottujen preemioiden tasoa, vaan hajautuvat korkeampiin ja matalampiin tarjousten tasoista huolimatta. Kannattavuusanalyysin perusteella alhaisemmat tukitasot tarvitseville hankkeille on tarjottu hyvinkin korkeita preemioita, kun taas moni korkeampien kustannusten hanke näyttäisi tarjonneen verrattain alhaista preemiota kannattavuuden vaatimaan hintatasoon nähden. Erot voivat johtua niin poikkeamista tässä työssä arvioiduista tuloista ja menoista, kuin myös sovelletusta mallista ja sen oletuksista. Tämä tutkielma täydentää uusiutuvan energian tukihuutokauppojen tutkimusta toteutuneeseen huutokauppaan perustuvilla havainnoilla.
  • Polmio, Helmi (2023)
    Tuulivoimarakentaminen Suomessa on keskittynyt vahvasti Länsi-Suomeen. Iso syy sille miksi tietyille alueille ei ole rakennettu tuulivoimaa, on voimaloiden vaikutus Puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämille tutkajärjestelmille. Yksi ratkaisu tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi tällaisilla alueilla on tuulivoiman kompensaatio. Kompensaatiolain piiriin kuuluvalla alueella tuulivoimaloiden vaikutukset tutkille on selvitetty etukäteen ja tutkajärjestelmää kehitetty siten, ettei tuulivoimarakentaminen alueella sekoita aluevalvontaa. Tämän johdosta tuulivoimaloiden tutkavaikutuksia ei tarvitse erikseen selvittää osana hankeprosessia. Alueelle rakennettavista voimaloista kerätään turbiinikohtainen kompensaatiomaksu. Toistaiseksi Suomessa on yksi kompensaatiolain piiriin kuuluva alue. Tämän työn aiheena on tutkia uusien tuulivoiman tutkakompensaatioalueiden perustamista ympäristötaloustieteen kehikossa ja erityisesti tuulivoimarakentamisen taloudellisesta näkökulmasta. Tutkielmassa vertaillaan seitsemää eri puolille Suomea sijoitettua hypoteettista tuulivoima-aluetta hyödyntäen nettonykyarvomenetelmää. Menetelmän avulla tarkastellaan hankkeiden kannattavuutta, ja siten kelpoisuutta kompensaatioalueiksi. Työn tutkimuskysymys on selvittää kompensaatiohinnat, joilla tuulipuistoja on mahdollista rakentaa tutkimuksessa määritellyille esimerkkialueille, sekä tarkastella miten hankkeiden kannattavuus vaihtelee näiden sijantien välillä. Tuloksista nähdään, että kolme hankesijaintia seitsemästä on kannattavia, ja niille löydetään positiivinen kompensaatiohinta. Kaikissa kolmessa hankkeessa kompensaation kattohinta on korkeampi kuin olemassa olevalta kompensaatioalueelta peritty turbiinikohtainen korvaus. Kapasiteettikertoimien perusteella kaikki hankkeet vastaavat tuotannoltaan melko hyvin yleistä keskiarvoa Suomessa. Hankkeiden kannattavuus vaihtelee kaikkien seitsemän kohteen välillä. Tutkielman teoria tukee ajatusta, että uusien kompensaatioalueiden luominen tarjoaa mahdollisuuden tuulivoimarakentamisen hajauttamiseksi alueille, joilla sitä ei vielä juurikaan ole, ottaen samalla huomioon Puolustusvoimille aiheutuvan haitan ja sen kustannukset. Tämän tutkielman tulosten valossa tuulivoimatoimijoilla on kannattavien investointien kohdalla maksukykyä kattaa tutkavaikutuksista aiheutuvia kustannuksia. Tutkielma ei ota kantaa Puolustusvoimien näkökulmaan siitä, olisiko tutkien ja tuulivoimaloiden sijoittaminen tietyille alueille mahdollista.