Browsing by Subject "kanta-asiakkuus"

Elintarvikkeiden vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, jonka osana digitalisoituneessa vähittäiskaupan toimintaympäristössä useimmilla ketjuilla on kanta-asiakasohjelmaan liittyneille asiakkailleen mobiilisovellus, jonka kautta kuluttaja saa itsestään kerättyä tietoa takaisin omaan käyttöönsä hänen omasta ostohistoriastaan. Kanta-asiakasohjelmat ovat sovellusten kautta saavutettavissa virtuaalisesti, ja fyysinen ja virtuaalinen kauppa kulkevat näin rinnakkain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä käänteiseen asiakastietojen hyödyntämiseen liittyvistä toiminnoista K-Ruoka-mobiilisovelluksen käyttäjät hyötyvät ja syitä hyötymisen takana sekä estäviä tekijöitä hyötymiselle. Tämän tutkimuskysymyksen kautta voidaan tarkastella laajemmin asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä kuluttajan näkökulmasta ja pyrkiä saamaan ymmärrystä kuluttajien motiiveista hyödyntää heistä kerättyä informaatiota. Asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä on kirjallisuudessa tutkittu vähän ja se on ilmiönä suhteellisen uusi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kanta-asiakkuuden, asiakastietojen käänteisen hyödyntämisen, palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan sekä yhteisen arvon luonnin teorioiden pohjalta. Teoriaosuus luo pohjan tarkastella sitä, millaista hyötyä sovelluksen käyttäjät saavat oman ostohistoriansa tarkastelusta ja omista ostotottumuksistaan saatavasta informaatiosta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ja motiiveja kuluttajilla on käyttää K-Ruoka-sovelluksen tutkimukseen valittuja toimintoja ja mitä hyötyä he näistä saavat tai vaihtoehtoisesti eivät saa ja millaisia ovat hyötymistä estävät tekijät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin kahdeksaa K-Ruoka mobiilisovelluksen käyttäjää, jotka olivat käyttäneet sovellusta yli vuoden ja elävät korkeintaan kahden henkilön taloudessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka kysymykset liittyivät niihin K-Ruoka-sovelluksen toimintoihin, joista käyttäjä saa informaatiota omasta ostohistoriastaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin ensin teemoittelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysina. Tämän jälkeen tuloksia tarkasteltiin tutkielman teorian pohjalta ja pyrittiin myös löytämään uusia näkökulmia. Tuloksena eniten hyötyä saivat kuluttajat, jotka hyötyivät OmaPlussa-eduista. Hyötyjä olivat säästäminen, taloudenhallinta ja ilo soveltuvan tarjouksen löytymisestä. Toiminto aktivoi osan ostokäyttäytymistä ja sovelluksen käyttöaste oli myös suurin hintanäkökulmasta hyötyvillä. Tämä johti keskittämiseen ja lisäostoihin. Kuluttajat hyötyivät sovelluksen kotimaisuus- ja hiilijanajälkitason informaatiosta ja tämä loi positiivisia mielikuvia K-Ryhmää kohtaan. Hyöty tuli mielihyvästä oman kulutuksen hyvästä ympäristötasosta ja sen seurattavuudesta sekä siitä, että kauppa huolehtii heidän puolestaan näiden mitattavuudesta. Nämä hyödyt eivät suoraa aktivoineet ostokäyttäytymistä. Osa koki hiilijalanjälkitason olemassaolon hyödyltään neutraaliksi, sekä pari myös negatiiviseksi. Hyötymistä estäviä tekijöitä olivat informaation liika määrä ja tiedon monimutkaisuus. sekä se, että kuluttajan asioidessa monen ketjun toimipisteessä ostohistorian informaatio muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Johtopäätöksenä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyötyivät personoiduista tarjouksista ja osa kotimaisuus- ja hiilijalanjälkitasosta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen toimintojen informaatiota ei juuri lainkaan käytetty eikä niistä juuri hyödytty. Pelillisyys koettiin tärkeänä elementtinä ja se lisäsi hyödyn määrää hintanäkökulmaa painottavilla ja sitä kaivattiin hiilijalanjälki- ja kotimaisuustasoon motivoimaan eettisempää kuluttamista.

Tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista kaupan kanta-asiakasjärjestelmiin ja yrityksen keräämiin ostotietoihin. Tutkielman yhtenä lähtökohtana on huomio siitä, että kuluttajista kerätään yhä enemmän tietoja erilaisiin tietokantoihin. Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien näkemyksiä kanta-asiakasjärjestelmään kerätyistä ostotiedoista sekä sitä, miten haastateltavat suhtautuvat tietojen keräykseen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää yleisemmin kuluttajien suhtautumista kanta-asiakaskasohjelmiin osana nykykuluttajuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla vähittäiskaupan bonuskortteja käyttäviä kuluttajia. Aineisto koostuu kokonaisuudessaan kahdeksasta haastattelusta, joihin osallistui 13 kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Osana haastattelua haastateltavat tarkastelivat omia kanta-asiakasjärjestelmään tallentuneita ostotietojaan, jotka he olivat tilanneet etukäteen S-ryhmältä. Tutkimuksen mukaan haastateltavat huomasivat tiedoista heille ominaisia kulutustottumuksia. Arjen kulutuksesta haastateltavat pystyivät tekemään mielenkiintoisia ja loogisia johtopäätöksiä. Lisäksi haastateltavat huomasivat erilaisia arjesta poikkeavaa kulutusta, kuten erilaiset juhlapyhät ja mökkeilyn. Tietojen keräykseen suhtauduttiin yleisesti ottaen neutraaliin sävyyn, vaikka kerättyjen tietojen määrä koettiin suureksi. Keräys nähtiin asiana, johon ei tarvitse sen enempää kiinnittää huomiota. Suurin osa haastateltavista perusteli ”väljää” suhtautumista ostotietojen keräykseen sillä, että he pitivät tietoja merkityksettöminä. Haastateltavat näkivät niukasti yhtäläisyyksiä kanta-asiakaskorttien tietojen keräyksen sekä internetissä ja muilla digitaalisilla välineillä tapahtuvan tietojen keräyksen välillä. Digitaalisessa ympäristössä tapahtuva tietojen keräys nähtiin tuomittavampana kuin kanta-asiakasjärjestelmien tietojen keräys. Luottamus kotimaisiin kauppaketjuihin tietojen säilyttäjinä saattoi osaltaan pienentää epäluuloja päivittäistavarakaupan kanta-asiakaskorttien tietojenkeräyksestä.