Browsing by Subject "kyselytutkimus"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2016)Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kuinka suuri osuus dobermannien välillä esiintyvästä eri käyttäytymisominaisuuksiin liittyvästä vaihtelusta on perinnöllistä sekä onko eri käyttäytymisominaisuuksien välillä perinnöllisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa arvioitiin myös kyselytutkimuksen soveltuvuutta koirien käyttäytymisominaisuuksien periytymisen tutkimukseen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin dobermannin omistajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Aineisto sisälsi tiedot 153 dobermannista. Periytymisen analysointiin tarvittavat sukulaisuustiedot saatiin Suomen Kennelliitto ry:ltä rekisteröintidatana, joka sisälsi 14 404 dobermannin viralliset rekisterinumerot, isän ja emän rekisterinumerot, syntymäajan sekä tiedon koiran sukupuolesta. Fenotyyppiset käyttäytymismuuttujat analysoitiin useita kysymyksiä sisältävinä summamuuttujina. Periytymisasteet ja eri ominaisuuksien väliset geneettiset ja fenotyyppiset korrelaatiot arvioitiin AI-REML -menetelmällä käyttäen DMU-ohjelmaa. Tutkimus rajattiin kahdeksaan käyttäytymisominaisuuteen, joissa oli riittävän korkeat variaatiokertoimet periytymisen analysointia varten. Periytymisasteet olivat alhaisia ja keskivirheet olivat suuria. Tämän vuoksi periytymisasteista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Geneettisiä korrelaatioita yritettiin analysoida, mutta aineiston pienen koon vuoksi niiden estimointi ei ollut mahdollista. Fenotyyppisesti dobermannien aggressiivisuutta selittävät koiran sukupuoli sekä ympäristötekijöistä se, onko taloudessa yksi vai useampi koira. Dobermanneissa naaraat ilmentävät enemmän aggressiivisuutta kuin urokset. Useamman koiran taloudessa elävät ovat ainoita koiria aggressiivisempia, mitä voidaan selittää laumakäyttäytymisellä. Useissa roduissa urokset ovat naaraita aggressiivisempia. Tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan selvittää, miksi dobermanneissa naaraat ovat uroksia aggressiivisempia. Tämä voisi liittyä emän suurempaan vaikutukseen käyttäytymismallien antajana koirien pentuaikana.
-
(2022)Merkittävä osa elintarvikeperäisistä mikrobiologisista ja kemiallisista vaaroista kasvaa, leviää tai syntyy kuluttajien kotona. Kuluttajat vaikuttavat ruoan turvallisuuteen käsittely- ja säilytystottumuksillaan, joiden arviointi on nykyisessä riskinarvioinnissa vaikeaa puutteellisen aineiston takia. Jotta riskinarviointi olisi paikkansapitävä, ja sen mukaan luodut ohjeistukset, säädökset ja lait mahdollisimman kohdennettuja, tulee kuluttajien vaaroille altistumisen arviointi olla aiempaa tarkempaa. Tutkimus suoritettiin Ruokaviraston toimeksiantona, ja sen tarkoitus oli luoda valmis kyselypohja riskinarvioinnin tueksi. Kyselylomakkeiden avulla pyrittiin selvittämään kuluttajien kalan ja lihan käsittely- ja säilytystottumuksia kotioloissa, millä on merkittävä vaikutus kemiallisille ja mikrobiologisille vaaroille altistumisessa. Tutkimus koostui kahden kyselylomakkeen luomisesta ja niiden validiuden arvioimisesta yksilöhaastatteluilla (n=30, 18–83 v.). Tutkimuksessa havaittiin, että lomakkeet eivät sellaisenaan olleet valmiita käyttöönottoon. Osa kysymyksistä ei soveltunut haluttuun tarkoitukseen, eikä niillä täten saatu kerättyä tarvittavaa aineistoa. Ennen lomakkeiden käyttöönottoa myös kyselyissä käytettyä 7-portaista ankkuroitua asteikkoa tulee muokata numeerisemmaksi, sillä sanalliset ankkurit olivat monitulkintaisia. Tässä tutkimuksessa ehdotettujen muokkausten jälkeen lomakkeiden validiteetti olisi tärkeää tutkia myös seurantatutkimuksen avulla, mutta myös sellaisenaan lomakkeet tuovat tarvittavaa aineistoa kuluttajien kotikäyttäytymisestä.
-
(2012)Koulumaitotuki on maidon tukiohjelma, jonka avulla tuetaan Euroopan unionin lasten ja nuorten maidon ja eräiden maitovalmisteiden käyttöä kouluruokailun yhteydessä. Koulumaitojärjestelmä luotiin 1970-luvulla päätarkoituksenaan maitomarkkinoiden tasapainottaminen ja ylituotannon purkaminen. Sittemmin ohjelman tärkeänä tavoitteena on ollut saada lapset ja nuoret käyttämään maitotuotteita päivittäisessä ruokavaliossa maidon sisältämien hyvien ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi. Tukeen oikeutettujen tuotteiden valikoima on vuosien kuluessa muuntunut täysmaidosta vähärasvaisiin ja rasvattomiin maitotuotteisiin. Tutkielman tavoitteena oli tutkia miten maidon käytölle maksettava tuki Suomessa vaikuttaa maitoa ja maitotuotteita koskeviin hankintapäätöksiin sekä hakijatyypin (kunta vs. yksityinen koulu ja -päiväkoti) ja hakijan kokoluokan ja maantieteellisen sijainnin vaikutusta siihen hankitaanko toimipisteisiin enemmän tukikelpoisia vai tuettomia maitotuotteita. Kuluttajan ostopäätöksiin vaikuttavat tulo- ja hintatekijöiden lisäksi tarpeet, odotukset, asenteet, ryhmäjäsenyydet, esimerkki ja neuvot, vaikuttajayksilöiden suositukset, kulutusarvot ja normit sekä varsinkin markkinointikeinot kuten myynti ja mainonta. Kuluttajan käyttäytyminen vaihtelee lisäksi muun muassa hyödykeryhmittäin, alueittain ja ajoittain. Sosiaaliset tekijät selittävät kuluttajakäyttäytymisen toistuvia säännönmukaisuuksia. Organisaatiossa ryhmän muut jäsenet sekä organisaation rakenne vaikuttavat ostoryhmän päätöksiin. Elintarvikkeiden kulutuksen ohjaukseen vaikutetaan myös mm. informaatio-ohjauksen keinoin. Suomessa kouluille ja päiväkodeille maksetaan EU:n tukea maidon ja maitovalmisteiden käyttöön. Tuki määräytyy kulutuksen mukaisesti ja enimmillään sitä voi saada 2,5 desilitralle maitoa oppilasta ja koulupäivää kohti. Lukuvuonna 2010–2011 lähes kaksi kolmasosaa kouluissa käytetystä maidosta oli rasvatonta ja maitoa toimitettiin manner-Suomen ja Ahvenanmaan kouluihin yli 16 miljoonaa litraa. Tutkimusaineisto koostuu Maaseutuviraston keväällä 2010 tekemästä kyselytutkimuksesta kaikille koulumaitotuen kuntahakijoille ja tuen itse hakeville yksityisille kouluille ja päiväkodeille, vastauksia analysoitavaksi oli 89 kpl. Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tulosten mukaan kuntahakijat hankkivat toimipaikkoihinsa enemmän tukikelpoisia tuotteita kuin yksityiset koulut ja päiväkodit. Enemmän tuettomia kuin tukikelpoisia tuotteita hankitaan vain vähän, yhteensä 6,7 prosenttiin kaikista toimipaikoista. Kuntahakijat ovat vaihtaneet kevytmaidon ykkösmaitoon ja rasvattomaan maitoon korkeammalla osuudella kuin yksityiset koulut ja päiväkodit. Myös toimipaikan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta siihen onko siirrytty käyttämään ykkösmaitoa ja rasvatonta maitoa kevytmaidon sijaan. Tuki on kokonaisuudessaan ohjannut ostovalintoja rasvattomampiin maitotuotteisiin, vaikka koulumaitotuen maksettu kokonaispotti on laskenut n. 15 prosenttia vuoden 2009 määrästä (4,5 milj. euroa) vuoteen 2010 verrattuna rasvaisempien tuotteiden poistuttua tuettujen tuotteiden listalta Suomessa.
-
(2015)The purpose of this Master’s thesis is to find out what kind of views Finnish forest professionals have concerning forest data that’s based on laser scanning. Lately there have been a lot of changes in forest organizations and in the forest professional’s work environment. One of these big changes is that forest data based on laser scanning is becoming a part of operative forest planning. Extensive mapping of forest areas is more often done with airplane or satellite remote sensing. This way it is possible to cut down costs and make mapping more efficient by reducing sample plots and using more remote sensing data. This study focuses on this change from the perspective of an employee of a forest planning or advisory organization. The theoretical frame is action theory. The aim is to find out how this new forest data suits forest planning and is the quality of the data good enough to make forest plans. This research is a very topical subject because forest data that is based on laser scanning is going to bring significant changes to the forest planning field practices. The strengths of laser scanning are that it is objective and it gives at least as accurate tree data measures as other methods. Forest data based on laser scanning is also quite inexpensive, it can be acquired very quickly and it is easy to update. There is very little previous research about this subject. It is likely that new researched information is going to improve the usability of forest data that is based on laser scanning at forest planners’ everyday work. This research was implemented with web-based questionnaire and both quantitative and qualitative methods where used. The sample was taken from three forest organizations (The Finnish Forest Centre, OTSO Forest Services and The Forest Management Associations). The aim was to select forest professionals that use laser scanning based forest information at their work. The whole sample size was 929 respondents and the response rate was 37 percent. The research methods used were statistical description, cross tables and qualitative thematic analysis. When we look at the results it is clear that there are differences on how regularly forest data based on laser scanning is used in these three organizations. The Finnish Forest Centre and OTSO Forest services are using forest data based on laser scanning more often than The Forest Management Associations, but in all of these organizations there was a desire to use it more. The results of this study clearly show that a main part of forest professionals think that this new method is suitable for forest planning at least as an aid to making forest plans. The forest professionals also thought that there is still room for improvement in this new forest data collection method. There are too many errors at reliability especially in young and untreated forest. There is also a difficulty to determine the ratio of tree species. Generally it can be said that forest data based on laser scanning is liked among the forest professionals and they would like to use it more in the future.
-
(2020)Luonnontuotteiden tuotanto voidaan yhdistää perinteisen puuntuotannon rinnalle osaksi metsätaloutta, jolloin metsänomistajan ansaintamahdollisuudet monipuolistuvat. Luonnontuotealalla vallitsee yleisesti raaka-aine pula ja metsänomistajien aktivointi niiden tuotantoon on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Pakurikäävän viljely on mahdollista ottaa osaksi ensiharvennusikäisten koivikoiden kasvatusta, jossa pakuria kasvatetaan niissä rungoissa, jotka ensiharvennuksen yhteydessä poistetaan. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää pääkaupunkiseudun metsänomistajien suhtautumista ja kiinnostusta luonnontuotteiden ja erityisesti pakurikäävän tuotantoon ja selvittää mitkä tekijät vaikuttavat pakurikäävän kasvatuksen kiinnostavuuteen. Tutkimuksen teoriataustana toimii innovaatioiden diffuusio (diffusion of innovations), jonka pohjalta tarkastellaan pakurikäävän kasvatuksen kiinnostavuuden nykytilaa. Tutkimus suoritettiin internet –pohjaisena kyselytutkimuksena joka julkaistiin Pääkaupunkiseudun metsänomistajat RY:n ja Metsänhoitoyhdistysten metsänomistajien palvelutoimiston (pk-seutu) uutiskirjeissä keväällä 2019. Kyselyn vastausprosentti oli 1,1 % eikä kyselylle suoritettu erikseen katoanalyysiä. Kyselylomake koostui neljästä kysymyskategoriasta, joiden vastaukset olivat viisi portaisella likert –asteikolla. Aineistoa kuvaileva analysointi suoritettiin excel-ohjelmistolla. Tilastollinen analysointi suoritettiin SPSS –ohjelmistolla jossa pääanalyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia (χ2 –riippumattomuustestiä) jolla selvitettiin, riippuivatko tarkasteltavat muuttujat toisistaan. Tutkimuksen tulosten perusteella pääkaupunkiseudun metsänomistajat ovat tietoisia ja kiinnostuneita luonnontuotteiden tuotannosta. Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ovat innovatiivisuudeltaan innovaattoreita, aikaisia omaksujia sekä aikaista enemmistöä. Puunmyynnin ohella koetaan tarvittavan lisätuloja, ja luonnontuotteiden uskotaan tulevan vakiintuneeksi osaksi metsätalouden harjoittamista. Liian vähäinen käytännöntieto sekä investoinnin kalleus koettiin suurimmaksi kynnykseksi aloittaa pakurikäävän kasvatus. Taustamuuttujien suhteen ei voitu päätellä minkälainen olisi tyypillinen luonnontuotteiden tuotannon aloittava metsänomistaja. Pakurikäävän kasvatus koetaan mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi perinteisen puuntuotannon rinnalle, mutta sen kasvatus on niin uusi menetelmä, ettei sen kannattavuudesta ole vielä varmuutta metsänomistajien keskuudessa. Tietoisuuden lisääntyminen ja kasvatuksen yleistyminen voi hälventää tätä epävarmuutta. Luonnontuotealan yritysten ja metsänomistajien tarpeiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa kumpaakin palveleva toimintakokonaisuus. Haasteena on luoda yritysten ja metsänomistajien välille selkeä tuotantoketju. Tulevaisuudessa metsien uudet, monipuoliset ja kestävät käyttömuodot tulevat yleistymään, jolloin metsänomistajien asenteita laajemmin ekosysteemipalveluita kohtaan tulisi tutkia enemmän valtakunnallisessa laajuudessa.
-
(2016)Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, kuinka suomalaiset yritykset ovat kokeneet Euroopan unionin päästöoikeuskaupan ja kuinka he ovat pärjänneet järjestelmän oloissa. Tutkimus tehtiin barometri-tyyppisenä kyselytutkimuksena, jonka perusjoukkona toimi kaikki järjestelmän alaiset yritykset Suomessa. Kokonaistutkimuksen perusjoukon koko oli 161 yritystä, josta kyselyyn vastasi 43 yritystä. Vastausprosentti oli 27%, ja vastanneiden yritysten päästöt kattoivat 61% koko päästökaupan päästöistä Suomessa. Kyselytutkimus suoritettiin lokakuussa 2014 ja yritykset vastasivat kyselyyn anonyymisti. Tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kahteen ryhmään toimialan mukaan. Energiateollisuuden ja prosessiteollisuuden ryhmien vastauksia vertailtiin toisiinsa. Yritysten vastauksia vertailtiin myös muiden EU-valtioiden vastaaviin tutkimuksiin, sekä aiempiin suomalaisiin selvityksiin. Yritysten markkina-aktiivisuus on kasvanut järjestelmän alkuajoista ja yritykset käyvät kauppaa yhä useammin sijoitusmotiiveihin perustuen. Päästöoikeussalkun päivitys tapahtuu vähintään puolivuosittain, eikä päästöoikeuksia lainata tai talleteta kauppakausien välillä. Oikeuksien ostokeinoista huutokauppa ei ole saavuttanut suurta osallistujamäärää. Päästöjen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden määrä on kasvanut järjestelmän ensimmäisiin vuosiin verrattuna ja suosituimmat toimenpiteet liittyivät prosessin optimointiin, energiatehokkuusinvestointeihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Yritykset arvioivat päästöoikeuden hinnan nousevan maltillisesti vuoteen 2020 mennessä. Ryhmien väliltä löytyi eroja, joista merkittävimmät liittyivät päästöoikeuksien pitkän aikavälin hintaodotuksiin, järjestelmästä koituvien epäsuorien kustannusten nousuun, päästöselvityksen todentajien määrän riittävyyteen, sekä päästökaupasta aiheutuvien kustannusten merkittävyyteen. Vertailussa muiden EU-valtioiden kanssa osoittautui, että suomalaiset yritykset ovat hieman aktiivisempia markkinoilla. Muuten vastaukset olivat hyvin lähellä toisten valtioiden yritysten vastauksia niiltä osin, kuin vastauksia oli mielekästä tehdä.
-
(2018)Avoimet puutarhat on Puutarhaliitto ry:n hallinnoima valtakunnallinen puutarhatapahtuma, jolloin puutarhojen portit aukeavat vierailijoille yhden päivän ajaksi. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2012 lähtien ja siitä on tullut suosittu puutarhaharrastajien keskuudessa. Tapahtuma on avoin kaikille ja kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan teemapäivään puutarhansa kanssa. Teemapäivään osallistuu vuosittain lähes 500 puutarhaa ympäri Suomen ja päivän aikana tehdään kymmeniä tuhansia puutarhavierailuja. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2016 teemapäivään osallistujille suunnatulla kyselyllä. Kysely lähetettiin sekä sähköisenä että paperisena lomakkeena ja siihen oli mahdollista vastata 9.8.–9.9.2016 välisenä aikana. Kyselylomakkeen avulla pyrittiin selvittämään puutarhaharrastajien motiiveja ja odotuksia teemapäivään osallistumisesta sekä sitä, mitä puutarhaharrastus heille merkitsee. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 195 kappaletta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Moni kyselyyn vastannut luokitteli itsensä pitkäaikaiseksi harrastajaksi ja oli osallistunut tapahtumaan useammin kuin kerran. Puutarhanhoito oli vastaajille mieluisa harrastus ja moni heistä koki puutarhan antavan hyvää oloa ja parantavan hyvinvointia. Vastaajia kiinnostivat enemmän puutarhan esteettisyys ja kukinta kuin hyötykasvienviljely. Avoimet puutarhat on osallistujille tärkeä tapahtuma, joka mahdollistaa puutarhan esittelemisen puutarhaharrastajan näkökulmasta. Teemapäivän merkitys puutarhaharrastajien omana tapahtumana korostui kyselyn vastauksissa. Tärkeinä asioina koettiin muun muassa vuorovaikutus puutarhavierailijoiden kanssa, mahdollisuus tutustua muihin samanhenkisiin ihmisiin, hyvän mielen tuottaminen muille, oman osaamisen ja tekemisen esitteleminen puutarhassa sekä tiedon välittäminen.
-
(2012)The main objective of this study was to estimate genetic parameters to aggression- and fear-related traits in Rottweiler-breed. We also determined which kind of variables could be useful in genetic studies. We used a questionnaire which was sent to Rottweiler owners. Genetic parameters were estimated from a data including responses from owners of 510 dogs. Analysis were carried out with Restricted Maximum Likelihood method for three different variables: owner impression, behaviour components and single behaviour guestions. Heritability estimates for different types of aggression and fear were low or moderate. Most common aggression was dog-directed aggression while owner-directer aggression was most rare. Aggressive behaviour was divided into three genetic complex: social unsureness, aggression in encounter situations and sharpness. The widest complex, social unsureness, had highest heritability estimate. Dog’s aggression in social situations was related to fear and unsureness. Owner impression –guestions and behaviour components could be useful when studying personality traits because they measure a wider complex than just a single behaviour. In this study social dogs had less aggressive and fearful behaviour. It could be possible to reduce aggression- and fear-related behaviour problems by raising dog’s sociality by breeding. This study showed that owner impressions could be used to measure dog’s sociality.
-
(2019)Pitkä rannikkoalue Itämerelle sekä lukuisat järvet ja joet muodostavat Suomen runsaat vesivarat. Näitä vesivaroja hyödynnetään useissa liiketoimissa ja viime vuosina näiden toimialojen merkitys on noussut esille. Tämä pro gradu -tutkielma on osa BlueAdapt-hanketta, joka tavoittelee vesivaroihin perustuvan kestävän taloudellisen kasvun edistämiseksi innovatiivisia keinoja. Hanke on alkanut vuoden 2018 alussa ja tämä tutkimus on tehty hankkeen tulevien tutkimusten tueksi ja taustamateriaaliksi. Hankkeeseen lukeutuvien toimialojen (ruoantuotanto, energiantuotanto ja matkailu) keskinäinen riippuvuussuhde on vahva (Maa- ja metsätalousministeriö, 2018). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka sinisen talouden toimijat kalatalouden, energiantuotannon ja matkailun aloilta kokevat ja käsittävät taloudellisen tilanteensa, miten he määrittelevät vaikutuksensa ympäristöön ja kuinka ympäristölliset piirteet vaikuttavat toimialan kehitykseen. Politiikan piirteiden arvioinnissa mitattiin nykyisen sinisen talouden politiikan viitekehyksen onnistumista. Kaikki teemat käsittivät aikajänteen nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineiston keräsi Taloustutkimus Oy tekemällämme sähköisellä kyselylomakkeella vuoden 2018 marraskuun ja joulukuun aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 150, joista 57 vastausta olivat kalataloudesta, 40 energiantuotannosta ja 53 matkailualalta. Tutkimuksen tulokset analysoitiin tarkastelemalla selittävien vastausten vaikutusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi kvantitatiivisen tutkimuksen teoria. Tulokset osoittivat, että talouden osalta kannattavuuden odotukset olivat kaikilla toimialoilla hyvät. Ympäristöön liittyvissä arvioinneissa esille nousivat toimialojen eroavat näkemykset ympäristöllisten piirteiden tärkeydestä. Sinisen talouden politiikan piirteitä arvioitaessa toimialoilta löytyi yhteneväisiä kehitysideoita.
-
(2021)Lihankulutuksen tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat kuluttajien mieltymysten muutokset, joita ohjaavat muun muassa lihan suhde terveyteen, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastovaikutukset. Suomalaisten kulutus elintarvikkeiden suhteen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on vähentynyt. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 lähtien, mutta punaisen lihan osuus kulutuksesta on vähentynyt ja broilerin osuus on sen sijaan kasvanut. Globaalisti lihankulutuksen kasvun ajureita ovat muun muassa väestönkasvu, tulojen kasvu kehitysmaissa, lihan reaalihintojen lasku, kaupan vapautuminen, kaupungistuminen ja ruokajärjestelmän globalisaatio. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihan kulutuksen useus on muuttunut vuosien 2009-2019 aikana. Useutta mitattiin likert-asteikolla, jossa vaihtoehtoina oli ”päivittäin tai lähes päivittäin”, ”useamman kerran viikossa”, ”noin kerran viikossa” ”harvemmin”, ”en lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lisäksi selvitettiin taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutusta lihan kulutuksen useuteen. Analysoinnissa hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä IBM SPSS 27.0-ohjelman tilastollisia testejä ja järjestettyä probit-mallia. Probit-mallissa lihankulutuksen järjestysasteikollinen useus oli selitettävänä muuttujana, jota selitettiin eri taustatekijöillä. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että lihan kulutuksen kasvu vaihtelee paljon alueiden välillä ja on merkkejä siitä, että joillakin alueilla lihankulutuksen kasvu on taittumassa. Lihan kulutus kasvaa eniten keskituloisissa maissa. Sen sijaan korkeatuloisissa maissa lihankulutus on vakaata tai vähenevää. Matalatuloisissa maissa kulutus on yhä melko vähäistä ja pysyttelee vakaana. Myös kuluttajien keskuudessa on erilaistumista ja mikäli kulutuskäyttäytymistä halutaan ohjata ja kuluttajia halutaan valistaa, erilaisia kuluttajia tulisi lähestyä erilaisella informaation kärjellä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa hyödynnettiin kahta Kantar TNS Agrin toteuttamaa suomalaisten lihankulutusta käsittelevää haastattelututkimusta. Toinen hyödynnetty kyselytutkimus oli osa Lihatiedotus ry:n teettämää Lihankulututusta ohjaavat tekijät -kyselyä. Tästä kokonaisuudesta hyödynnettiin vuosina 2009-2019 toteutettua osuutta. Toinen tutkimuksista oli vuonna 2019 suoritettu poikkileikkaustutkimus lihan kulutuksen useudesta ja lihaan liittyvistä asenteita. Näiden kyselytutkimusten avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Pitkittäistutkimuksen mukaan vuosina 2009-2019 kulutuksen ääripäiden osuus on kasvanut ja keskimääräinen kulutus on vähentynyt. ”Ei lainkaan” ja ”usein” lihaa kuluttavien osuudet ovat lievästi kasvaneet, kun taas harvoin lihaa kuluttavien osuus on melko voimakkaasti laskenut. Keskeisiä syitä lihankulutuksen taustalla ovat hyvä maku, proteiinin saanti, lihan kuuluminen ruokavalioon, tottumus, hyvä ravitsemus, helppous ja edullisuus, kun taas eettiset syyt, ympäristösyyt, vegaanisuus ja terveydelliset syyt nousevat esiin syinä, miksi lihaa ei kulutettu. Järjestetyssä probit -mallissa 10 % luottamustasolla merkitsevästi lihankulutusta selittäviä tekijöitä löytyi useista selittävistä muuttujista. Ikä, sukupuoli, tulot, asema ja asuinpaikka selittivät kaikki osaltaan lihankulutuksen useutta. Miehet kuluttivat kyselyiden mukaan lihaa enemmän kuin naiset. Nuorimmat ikäryhmät ilmoittivat kuluttavansa lihaa harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Johtavassa asemassa olevat kuluttivat lihaa ja lihatuotteita harvemmin kuin työttömät. Alhaisimmassa tuloluokassa lihaa kulutettiin harvemmin kuin korkeimmissa tuloluokissa. SPSS-tarkastelun mukaan taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin lihaa useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Molemmista taustana käytetyistä kyselytutkimuksista löydettiin lihankulutuksen useutta selittäviä tekijöitä. Erityisesti ikä ja sukupuoli nousivat esiin lihankulutuksen useutta selittävinä tekijöinä. Kattavan kuvan rakentamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi kulutetuista määristä, lihan osuudesta ruokavalion kokonaisuudessa sekä siitä, mitä ja missä muodossa lihaa kulutetaan.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tärkeimmät traktorin valintaan vaikuttavat tekijät Suomessa. Traktorin valinta vaikuttaa tutkimusten mukaan olennaisesti maatilan talouteen ja onkin yksi tärkeimpiä tilan talouteen vaikuttavia päätöksiä. Aihetta on tutkittu vähän erityisesti Suomessa ja viimeiset tutkimukset on tehty 1990-luvun alussa. Teknologi-sen kehityksen ja traktorimarkkinan voimakkaan muutoksen vuoksi aikaisemmat tutkimus-tulokset eivät ole enää ajantasaisia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja datankäsittelymenetelmänä eksplo-ratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka toteutettiin yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kirjeitse haettiin vastaajia, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana hankkineet uuden traktorin. Lisäksi vastaajiksi haettiin avoimella ilmoituksella Koneviesti-lehdessä ja Koneviestin verkkosivuilla olleella uutisella henkilöitä, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana ostaneet uuden tai käytetyn traktorin tai har-kitsivat uuden tai käytetyn traktorin hankkimista tulevan kahden vuoden aikana. Tutki-muksessa tutkittiin neljän kohderyhmän traktorin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Nämä ryhmät olivat kuluneen kahden vuoden sisällä uuden traktorin ostaneet henkilöt, kuluneen kahden vuoden sisällä käytetyn traktorin ostaneet henkilöt, tulevan kahden vuoden aikana uuden traktorin ostoa harkitsevat henkilöt sekä tulevan kahden vuoden aikana käytetyn traktorin ostoa harkitsevat henkilöt. Tärkeimmiksi tekijöiksi traktorin valinnassa osoittautuivat kaikissa ryhmissä ominaisuu-det ja varusteet, huolto sekä hinta. Seuraavaksi eniten traktorin valintaan vaikuttivat am-mattilehdet, traktorin merkki ja traktorin takuu. Tuloksista voidaan päätellä, että suomalai-set traktorinostajat valitsevat traktorinsa ensisijaisesti järkisyihin, kuten ominaisuuksiin ja kustannuksiin vedoten. Traktorin ominaisuudet ja varusteet vaikuttavat olennaisesti trakto-rin päivittäiseen käyttöön ja muun muassa työhyvinvointiin. Huoltopalvelut taas vaikutta-vat olennaisesti traktorin käyttövarmuuteen ja siihen, että traktori saadaan vian sattuessa takaisin työkuntoon.
-
(2016)Viikin arboretum on tärkeä luonto- ja virkistyskohde monille helsinkiläisille. Arboretumin hoito- ja kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2014 tuli esiin tarve selvittää arboretumin eri käyttäjäryhmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Viikin arboretumin kävijärakennetta ja mitä arboretumissa harrastetaan sekä käyntimotiiveja ja millaisia motiiveihin perustuvia kävijäsegmenttejä arboretumissa on. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri segmenttien tyytyväisyyttä Viikin arboretumin palveluihin, rakenteisiin ja ympäristöön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin jakamalla paperisia kyselylomakkeita Viikin arboretumissa 4.–30.7.2014 välisenä aikana sekä sähköisellä lomakkeella 20.8.–16.9.2014. Vastauksia saatiin yhteensä 260 kappaletta. Kävijäsegmenttien muodostamiseen käytettiin pääkomponenttianalyysia ja k-keskiarvon ryhmittelyanalyysia. Kävijät ottivat osaa monenlaisiin aktiviteetteihin käydessään Viikin arboretumissa.Tavallisimpia arboretumin käyttömuotoja olivat pyöräily ja kävely sekä kaikenlainen luonnon tarkkailu. Maisemat, luontoelämykset ja hyvät ulkoilureitit olivat tärkeimmät syyt käydä arboretumissa. Viikin arboretumin pääasiallisia käyttäjäryhmiä olivat ulkoilu- ja virkistyskäyttäjät, opetus- ja tutkimuskäytön merkitys oli vähäinen. Kävijät olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä Viikin arboretumiin. Aineistosta tunnistettiin yhteensä kolme motiivipohjaista toisistaan eroavaa kävijäsegmenttiä: luontokeskeinen ulkoilija (38,8 % kävijöistä), liikunnan harrastaja (44,7 %) ja kasviharrastaja (16,5 %). Luontokeskeiset ulkoilijat ja liikunnan harrastajat käyttivät arboretumia jokapäiväiseen virkistäytymiseen. Kasviharrastajat tulivat tutustumaan arboretumin ainutlaatuiseen kasvillisuuteen kauempaakin. Kävijäsegmenttien tunteminen auttaa alueen suunnittelijoita ja hoitajia kehittämään Viikin arboretumia ja kohdentamaan palveluita ja viestintää tehokkaammin.
Now showing items 1-12 of 12