Browsing by Subject "laadunvalvonta"

Metsistä tarvitaan tarkkaa, ajantasaista ja harhatonta tietoa strategiseen suunnitteluun sekä operatiivisen metsä- ja leimikkosuunnittelun tarpeisiin. Perinteisesti tietoa on kerätty kuvioittaisella arvioinnilla, mutta tiedon tarpeen lisääntyessä ja kustannuksia karsittaessa on tullut tarvetta yhä tehokkaammille menetelmille. Tämän hetken tutkimusten valossa lupaavimmalle menetelmälle vaikuttaa lentolaserkeilaukseen (ALS) perustuva metsieninventointi ja monet suomalaiset metsäorganisaatiot ovatkin ottaneet sen käyttöön operatiivisessa metsävaratiedon tuottamisessa. Jotta menetelmän avulla saadulla tiedoilla voidaan luotettavasti tehdä päätöksiä, on sen laadusta pystyttävä varmistumaan. Tässä tutkimuksessa testattiin ja analysoitiin Tornator Oy:n laserkeilauspohjaisen metsävaratiedon laatua sekä laadun valvontamenetelmää. Tutkimusalueena oli noin 16 000 hehtaaria Tornatorin maita Etelä-Savossa. Alue oli laserkeilattu ja ilmakuvattu Blom Kartta Oy:n toimesta kesällä 2011 ja Blom Kartan tekemän tulkinnan tukena käytettiin Metsäkeskus Etelä-Savon mittaamia maastokoealoja (700 kpl). Tulosten laadun tarkastamiseksi suoritettiin kontrolli-inventoiniti kesällä 2012. Kontrolli-inventoinnissa suoritettiin alueen metsäkuviolle ositettu otanta, jolla valittiin 60 kuviota mitattaviksi. Kullekin kuviolle sijoitettiin 4-6 koealaa, joilta puustotiedot mitattiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka tarkkaa saavutettiinko inventoinnin suorittajalle asetetut laatuvaatimukset sekä kuinka inventoinnin laatua voidaan valvoa luotettavasti, kustannustehokkaasti ja riippumattomasti. Lisäksi tarkasteltiin kuinka inventointiaineistossa ilmenneet virheet vaikuttavat metsänhoitotoimenpiteiden määritykseen ja ajoitukseen. Tuloksia tarkasteltiin usealla eri tavalla kattavan käsityksen saamiseksi. 1) Tunnuksille laskettiin RMSE ja harha. 2) Tunnuksia tarkasteltiin visuaalisten kuvaajien avulla. 3) Muodostettiin pistekuviot 95 % luottamusväleillä ja tarkastettiin suhde 1:1 viivaan. 4) Muodostettiin Bland-Altman kuvat laskemalla kontrollimittauksen ja laserkeilauksen attribuuttien erotuksen keskiarvot ja kuvaamalla nämä vastaavien attribuuttien keskiarvoja vasten. 5) Yhdistämällä toleranssirajat Bland-Altman kuviin. Bland-Altman kuvia käytettäessä kumpaakaan menetelmää ei oleteta täysin tarkaksi ja siten ne tarjoavat oikeudenmukaista tulkintaa laadunvalvonnan tuloksille. Tulosten perusteella inventoinnin suorittajalle asetetut vaatimukset täyttyivät hyvin. Yksittäisillä kuvioilla ilmeni kuitenkin poikkeamia, joiden vaikutukset metsänhoitotoimenpiteiden ajoitukseen ovat merkittäviä. Laserkeilauspohjainen metsävaratieto toimii hyvin mestsäsuunnittelun tukena, mutta sen laadun varmistamiseksi on oltava käytössä menetelmä, jolla mahdolliset poikkeamat pystytään löytämään.