Browsing by Subject "osuuskunta"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2012)Osuuskuntien toiminnalla on ollut huomattava vaikutus kehitysmaiden köyhien elinoloihin tarjoamalla työtä ja vähentämällä köyhyyttä. Maatalousosuuskuntien toiminnan avulla kehitysmaiden köyhät maatalousyhteisöt ovat harjoittaneet yhteisöllistä liiketoimintaa ja ylläpitäneet alueen maataloustuotantoa. Naisten pienimuotoinen tuotannonharjoittaminen on lisääntynyt kehitysmaissa ja monet kehitysmaat ovat ottaneet tämän huomioon toimintasuunnitelmissaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää naisvetoisen tuotannonharjoittamisen kannustavia ja rajoittavia tekijöitä afrikkalaisessa kehitysmaassa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää hyödyllistä tietoa Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan liiketoiminnan kehittämiselle. Tarkastelun kohteena ovat naisvetoisten maito-osuuskuntien haasteet Tansaniassa, jota on tarkasteltu yhdestä maito-osuuskunnasta kerätyn aineiston avulla. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä oli avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop. Avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop järjestettiin Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan naisjäsenille. Tansanialaisen naisvetoisen osuuskunnan tuotannonharjoittaminen edellyttää tietoa tuotannosta, tuotekehityksestä ja markkinoiden tuntemisesta sekä riittävää kirjanpito- ja liikkeenjohtamistaitoa, teknologiaa, pääomaa, yhteistyöverkostointia ja koulutusta. Liiketoiminnan menestymiseen vaikuttavat yrittäjän demografiset tekijät kuten ikä tai sukupuoli, yrittäjän ominaisuuksista henkinen pääoma sekä strategisista tekijöistä mm. tuotekehitys. Tutkimusaineiston tutkimusteemoiksi nousivat: kannattavan liiketoiminnan edellytykset, yhteistyöverkostointi ja naistuotannonharjoittajan haastava toimintakenttä. Tuotannon- ja markkinoiden koulutusta sekä nykyaikaisemman teknologian käyttöön ottamista pidettiin tärkeänä liiketoiminnan kannattavuudelle. Toisaalta riittämätön pääoma koettiin esteeksi uusille investoinneille ja koulutukselle. Naisen suuri työmäärä kodin ja sen ulkopuolella ja omaisuuden hallinta-asiat koettiin esteinä toiminnalle. Tuotannonharjoittamisen avulla naiset kokivat saavansa itsenäisemmän roolin, tuloa ja hyvinvointia perheelle. Naisten pitkä kokemus maidontuotannosta ja motiivi sitoutua työn tekoon edesauttavat tuotannonharjoittamista. Tutkimustulosten perusteella naisten tuotannonharjoittamisen tukeminen kouluttamalla, ohjeistamalla ja mahdollistamalla pääsyn rahoitukseen tukevat lopulta alueen koko köyhän yhteisön toimintaa.
-
(2020)Vastuullisuutta pidetään nykypäivänä yhä enemmän osana yrityksen normaalia toimintaa, jolloin niiltä myös odotetaan enemmän kuin pelkästään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Vastuullisuus on näin ollen yhä useammin osa yrityksen strategiaa ja yritykset investoivat merkittävästi vastuullisuustoimenpiteidensä esille tuontiin ja viestintään eri sidosryhmille. Vastuullisuuden kehittämisen työkaluiksi on kehitetty erilaisia standardeja ja sertifikaatteja sekä yleisesti hyväksyttyjä normeja ja ohjeistuksia, joiden avulla yritys voi mm. vaikuttaa kilpailuetuunsa, maineeseensa, työntekijöidensä motivaatioon ja sitoutumiseen, sijoittajiin, rahoittajiin ja suhteisiin esim. julkisen hallinnon, median ja asiakkaisen kanssa. Eri yritysmuodoilla on erilainen olemassa olon tarkoitus: sijoittajaomisteisen yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa sen omistajille, kun taas osuuskuntamuotoisen yrityksen tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden tuottaminen osuuskunnan jäsenille. Osuustoiminnan eettisiin arvoihin kuuluu mm. yhteiskunnallinen vastuu, jolloin vastuullisuuden pitäisi näkyä osuuskunnan toiminnassa. Kuitenkin esim. kuluttajaosuuskuntia on arvosteltu siitä, että niiden ja sijoittajaomisteisen yrityksen toiminnassa on vaikeaa nähdä eroja. Tutkielmani tavoitteena on selvittää kuinka vastuullisuusviestinnän aihepiirit ja yleisimmin käytetyt vastuullisuuden standardit voivat erota toisistaan organisaatioissa, jotka toimivat pitkälti samalla toimialalla, asiakasrajapinnassa (B2C) ja omaavat vastaavanlaisen markkinaosuuden, ja pohtia missä määrin eroavaisuuksien voidaan nähdä olevan yhteydessä organisaatioiden yritysmuotoon, tässä tapauksessa osuuskuntaan ja osakeyhtiöön. Tutkielmani on laadullinen ja tutkimusotteeltaan vertaileva tapaustutkimus. Valitsin vertailtaviksi tapauksiksi osuustoiminnallisen Sryhmän ja sijoittajaomisteisen K-ryhmän. Tutkielman aineistona on käytetty vapaasti S-ryhmän ja K-ryhmän nettisivuilta löytyviä vuosikatsauksia ja vastuullisuusraportteja. Tutkielman analyysimenetelmänä käytin teemoittelua, joka perustui Souza-Monteiron ja Hookerin (2017) tutkimuksen teemoihin hieman mukailtuna. Tämän tutkielman valossa voidaan todeta, että yritysmuodolla ei ole vaikutusta siihen, mitä standardikokonaisuuksia yritys valitsee, mutta sillä on vaikutusta siihen, millaisia tarkempia osa-alueita kustakin standardista valitaan käyttöön. Osuuskunnalla korostui yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön liittyvät standardit kun taas sijoittajaomisteisellä yrityksellä korostui markkinoihin, viestintään ja määräysten mukaisuuteen liittyvät standardit. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että yritysmuodolla ei ole vaikutusta siihen, mitkä ylemmän tason vastuullisuusaihepiirit saavat eniten mainintoja yritysten vastuullisuusraportissa, mutta toisaalta voidaan todeta, että yritysmuodolla on jonkin verran vaikutusta siihen, mitä tarkemman tason vastuullisuusaihepiirejä yritysten vastuullisuusraportissa mainitaan. Vaikutus rajautuu kuitenkin vain tiettyihin aihepiireihin; terveyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöihin. Osuuskunnalla korostui terveyden ja turvallisuuden osalta terveet elämäntavat kun taas sijoittajaomisteisella yrityksellä korostui tuoteturvallisuus. Työntekijöihin liittyvissä vastuullisuusviestinnän aihepiireissä osuuskunnalla korostui työntekijöiden hyvinvointi ja työtyytyväisyys, kun taas sijoittajaomisteisella yrityksellä korostui hyvä hallintotapa ja toimintaperiaatteet sekä työntekijöiden koulutus.
-
(2019)1980-luvun lopulta lähtien monet tuottajaosuuskunnat ovat yhtiöittäneet liiketoimintaansa. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi Atria, HK Ruokatalo, Valio, Metsäliitto, Munakunta, Apetit ja Faba. Tuottajaosuuskunnan ja maksimaalista voittoa tavoittelevan yrityksen perusperiaatteet eroavat selvästi toisistaan ja tästä syystä alkuperäisten jäsenien ja ulkopuolisten sijoittajien näkemykset ovat usein ristiriidassa. Bijmanin ja Bekkumin (2005, 13) tutkimuksessa painotettiin, että on tärkeää tutkia osuustoiminnan yhtiöittämistä yhden maan sisällä. Osuustoiminnan yhtiöittämistä ei ole tutkittu Suomessa. Se on tuonut maatalousyrittäjille mahdollisuuden osallistua oman tuottajaosuuskunnan päätöksentekoon ja edesauttanut maatalouden kehitystä Suomessa. Osuustoiminta on todella merkittävä osa Suomen maatalouden historiaa ja myös nykypäivää. Tutkimus tuo lisää ymmärrystä kyseisestä suomalaisesta ilmiöstä ja hyödyntää varmasti niin käytännön toimijoita kuin tiedeyhteisöä. Pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisten tuottajaosuuskuntien toiminnan yhtiöittämisen syyt ja tavoitellut edut. Varsinaisena tutkimusongelmana on seuraava kysymys: Miksi suomalainen tuottajaosuuskunta yhtiöittää toimintansa? Jatkokysymyksiä ovat: Onko yhtiöittäminen tuonut tuottajaosuuskunnille tavoiteltuja hyötyjä tai haittoja? Löytyykö yhteisiä tekijöitä? Tukevatko haastattelutulokset kirjallista aineistoa? Onko eroja aiempaan tutkimukseen? Tutkimusaihe on tärkeä, sillä osuustoiminnalla on iso merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, tuottajaosuuskuntien markkinalähtöisyys on kasvanut (Juliá-Igual, Meliá-Martí & García-Martinez 2011, 41, 42) sekä aihetta on tutkittu niukasti. Tutkimusaineisto koostuu joulukuussa 2018 tehdyistä haastatteluista sekä kirjallisesta aineistosta, joka koostuu tuottajaosuuskuntien historiikeistä. Tutkimuksessa oli kolme yritystä, Valio, Atria sekä HKScan. Tutkimuksen haastattelurunko lähetettiin haastateltaville noin viikkoa ennen haastattelua. Haastattelut nauhoitettiin älypuhelimella ja nauhoitteet tallennettiin tietokoneelle. Haastattelun litterointi tehtiin tammikuussa. Litterointia ei tehty pikkutarkasti, vaan se on kirjoitettu yleiskielelle, jotta haastateltavien henkilöllisyys ei tule esiin haastatteluista. Haastatteluissa kävi ilmi, että maidontuotantosektorilla tärkein syy yhtiöittämiselle oli markkinoilta tuleva paine. Lihantuotantosektorilla tärkeimmät syyt olivat markkinoilta tuleva paine sekä osuuskunnan sisäiset kysymykset. Maidontuotantosektorilla yhtiöittämisellä saavutettu hyöty oli kilpailukyvyn parantaminen tehostuneella tuotannolla. Lihantuotantosektorilla yhtiöittäminen mahdollisti ulkoisten pääomien saamisen, rakennemuutoksen loppuun viemisen sekä osuuskunnan selviytymisen haastavista EU -jäsenyyden alkuvuosista. Maidontuotantosektorilla yhtiöittämisen haittana nähtiin paikallisen meijeritoiminnan lakkauttaminen. Lihantuotantosektorilla yhtiöittämisen haittana nähtiin osuuskunnan kaksoisluonne. Lihantuotantosektorin yhtiöittämisen syinä korostuivat pääoma ja rahoitus, kun taas maidontuotantosektorilla korostuivat yrityksen kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Maidontuotantosektorin ja lihantuotantosektorin eroja selittänee se, että lihantuotanto on pääomavaltaisempaa kuin maidontuotanto. Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvittää, onko yhtiöittämiselle olemassa muita syitä, joita ei ole tuotu julkisuuteen. Yksi haastateltavista mainitsi muuksi syyksi Tuottajain Lihakeskuskunnan purkamisen, tätä syytä ei ole mainittu aiemmassa tutkimuksessa.
Now showing items 1-3 of 3