Browsing by Subject "päämies-agentti teoria"

Maatalouden ympäristöä kuormittava vaikutus tunnustetaan Suomessa jo laajasti. Keskeisin maata-louden ympäristökysymys on vesiensuojelu. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on pää-osin vesistöjen ravinnekuormitusta ja tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Maatalouden ympä-ristöohjelmien myötä viljelykäytännöt ovat kehittyneet monessa suhteessa vesiensuojelun kannalta myönteisemmiksi. Vesiensuojelutavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet ja maatalouden ravinne-kuormituksen vähentämiseksi on tarpeen parantaa nykyisiä tai kehittää uusia ohjauskeinoja. Ravinnetaseet ovat maatalouden ympäristöohjelmassa viljelijöille vapaaehtoinen lisätoimenpide. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden kokemuksia ravinnetaseista ja saada heil-tä näkemyksiä uuden ravinnetasemallin perusteiksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon ravinnetaseet ympäristötuen lisätoimenpiteeksi valinneet viljelijät. Ravinne-taselaskelmat ovat käyttökelpoinen ja myös edullinen vaihtoehto maatalouden ravinnekuormituksen määrittämiseen verrattuna esimerkiksi kuormitusmittauksiin. Tutkimuksen ulkoisessa viitekehyksessä käsiteltiin maatalouden aiheuttamia positiivisia ja negatiivi-sia ympäristövaikutuksia. Maataloustuotanto aiheuttaa aina ympäristöhaittoja ja julkisen vallan ta-voitteena on löytää tasapaino, jossa maksimoidaan tuotannon aiheuttamien hyötyjen ja saastuttami-sen aiheuttamien kustannusten erotus. Taloudellisesti optimaalisen saastumisen ratkaisutavoista tutkimuksessa esiteltiin Pigoulainen veroratkaisu ja Coaselainen sopimusratkaisu. Tutkimuksen sisäinen viitekehys muodostui informaation talousteoriasta. Toimijoiden välistä tiedon epätasaista jakautumista kutsutaan epäsymmetriseksi informaatioksi, josta aiheutuvia ongelmia voidaan kuvata päämies-agentti teorialla. Haitallinen valikoituminen on epätäydellisen informaation aiheuttama ongelma, joka syntyy päämiehen ja agentin välille ennen sopimuksen tekoa. Epätäydel-lisen toiminnan aiheuttamaa ongelmaa kutsutaan moraalikadoksi ja ongelma syntyy sopimuksen teon jälkeen. Viljelijät voitiin tutkimustulosten avulla jakaa eri tavoin ympäristöön suhtautuviin asennetyyppeihin, jotka nimettiin perinteisiksi, voimaperäisiksi ja ympäristöaktiivisiksi viljelijöiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että viljelijät kokivat ravinnetaseet kohtuullisen tärkeänä ravinnekuormi-tuksen vähentämisen työkaluna. Toisaalta tutkimuksella ei löydetty selvää vastausta, miten tulevan ympäristöohjelmakauden mahdollinen ravinnetaseiden pakollisuus perustoimenpiteenä vaikuttaa viljelijöiden valintoihin. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämisessä ravinnetaseiden merkitys tulee tulevaisuu-dessa kasvamaan. Tämän työn tulosten perusteella kiinnostaviksi jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat ravinnetaseiden laajempi tarkasteleminen maatilojen pistekuormituksen ohjauskeinona sekä vesis-tökuormituksen ja ravinnetaseiden välisen yhteyden tarkempi selvittäminen.