Browsing by Subject "paikkatieto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Kunnostusojitus on metsänparannuskeino, jolla pyritään lisäämään ojitetun suon kuivatusta puuston kasvun parantamiseksi. Teollisuuden puunhankinnalle se on tärkeää, koska neljännes koko Suomen puuston tilavuudesta kasvaa suometsissä. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 22:ta Metsäliitto Osuuskunnan vuosina 2019–2023 toteuttamaa kunnostusojitushanketta Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Kunnostusojitusta oli tehty hankkeilla yhteensä 121 km ja niiden yhteenlaskettu ojitusala oli 489 ha. Tutkimukseen valittiin mukaan tavanomaisia ja erityiskohteita sisältäviä kunnostusojitushankkeita, joilla oli keskenään maantieteellistä ja hankekohtaista vaihtelua. Tutkimuksen teoriatausta pohjautui Metsänhoidon suosituksiin ja muuhun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin soveltavana havaintoihin ja mittauksiin perustuvana tutkimuksena, jonka tavoitteena oli selvittää, missä asioissa Metsäliiton toteuttamat kunnostusojitukset olivat onnistuneet, missä oli kehitettävää, sekä miten kunnostusojitusta voitaisiin jatkossa tehdä paremmin. Tutkimuksen teemat olivat kunnostusojituskelpoisuus, kunnostusojitustarve, kunnostusojituksen tekninen onnistuminen, vesiensuojelurakenteet- ja menetelmät ja luontokohteiden huomiointi. Aineisto koostui kunnostusojitushankkeiden ennakkoanalyyseistä ja maastokäynneistä. Hankkeet kartoitettiin ennakkoon hankeasiakirjojen ja paikkatiedon avulla. Maastokäynnit- ja mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2023, jolloin tarkastettiin erityistä huomiota vaativat kohteet ja suoritettiin ojamittaukset sarkaojista. Koealoja oli yhteensä 209. Tutkimuksen mukaan Metsäliiton toteuttamat kunnostusojitukset olivat pääosin hyvällä tasolla ja toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Lähes kaikilla hankkeilla oli selkeät perusteet kunnostusojitustarpeelle ja -kelpoisuudelle. Kunnostusojitusten tekninen toteutus oli keskimäärin Metsänhoidon suositusten mukaisia. Kaikilla hankkeilla edellytykset tavanomaiselle vesiensuojelulle täyttyivät ja luontokohteet oli otettu huomioon rajaamalla ne erilleen hankealueista. Kehitettävää havaittiin ojakohtaisessa perkaustarpeen arvioinnissa, ojasyvyyksissä ja -leveyksissä, lietekuoppien ja laskeutusaltaiden koissa, allasmaiden maisemoinnissa, sopivien vesiensuojelumenetelmien valinnassa ja toteutuksessa sekä maalajin hienojakoisuuden paremmassa huomioimisessa eroosion välttämiseksi. Paikoin oli toteutettu myös tavanomaisesta poikkeavaa kunnianhimoista vesiensuojelua. Tutkimuksen viiden vuoden tarkastelujaksolla hankkeiden keskimääräinen ojasyvyys ja -leveys oli pysynyt samalla tasolla suositusten rajoissa, mutta ojasyvyydet ja -leveydet olisivat voineet olla yksittäistapauksissa pienempiä. Hankkeilla oli ojien kuivavaraa keskimäärin riittävästi ja vedenpinnan taso oli pysynyt maltillisena, mikä indikoi riittävää veden liikkumista ojissa sekä kuivatuksen onnistumista kasvukauden lopussa. Hankkeilla toteutetuilla kunnostusojituksilla oli saavutettu niiden päämäärä, eli kuivatus paremmalle puuston kasvulle. Tätä tutkimusta voidaan käyttää Metsäliiton kunnostusojitusten laadunhallintajärjestelmän kehittämisessä. Kunnostusojituksia Metsäliiton toimesta voitaisiin tehdä jatkossa paremmin kiinnittämällä enemmän huomiota kunnostusojitusten suunnitteluun, niiden toteutumiseen käytännössä, sekä lisäämällä laadunvalvontaa ja koulutusta.
-
(2024)Huoltovarmuuden merkitys kasvaa maailmalla ja Suomessa. Yksityisteiden kunto ja ylläpitäminen tukevat Suomen huoltovarmuutta ja kestävää metsätaloutta. Maastoinventoinneilla yksityisteiden kunnon määrittäminen vie paljon resursseja ja on hidasta, joten kunnon määrittämiselle tarvitaan kaukokartoituspohjaisia ratkaisuja. Laserkeilaus loisi suuren edun yksityisteiden kunnon kartoittamisessa, koska näin saadaan kerättyä laajalta alueelta nopeasti tietoa. Lisäksi samaa metsävarojeninventointiin kerättävää laserkeilausaineistoa voidaan hyödyntää myös yksityisteiden tarkastelussa. Tässä maisterintutkielmassa tutkittiin TIESIT-hankkeelle tuotetun tiheäpulssisen laserkeilaustulkinnan tarkkuutta ja epäkohtia yksityisteiden kuntotiedon määrityksessä. Maisterintutkielma on tehty Suomen metsäkeskuksen toimeksiantona ja on osana TIESIT-hanketta. Tuotettua tulkintaa vertailtiin todellisiin yksityisteiden kuntoa määrittäviin arvoihin, jotka kerättiin maastomittauksilla. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää lasertulkinnan yhteneväisyys todelliseen tien kuntoon ja löytää mahdolliset ongelmakohdat. Tutkimuskysymyksissä pohdittiin tiheäpulssisen laserkeilausaineiston tulkinnan vastaavuutta yksityisteiden kunnolle verrattaessa todelliseen kuntoon, ja minkä kuntomuuttujan määritys oli lasertulkinnalle haastavinta. Lisäksi pohdittiin mahdollisia syitä virheiden ja epätarkkuuksien tapahtumiselle. Tutkimuksella oli tavoitteena tuoda esille TIESIT-hankkeelle tuotetun lasertulkinnan täsmällisyyttä sekä mahdollisia parannuskohtia. Kuntomuuttujina tutkimuksessa käytettiin ajoradan leveyttä ja urasyvyyttä. Lasertulkinnan mittausvirhettä tarkasteltiin harhan, RMSE: n ja RMSE-% avulla. Lisäksi aineistolle selvitettiin kuntoluokkien oikeinluokitukset koealoittain, tarkimmat ja epätarkimmat tulkinnat sekä paritettu t-testi ja Spearmanin korrelaatioita. Kuntoluokat jaettiin TIESIT-hankkeessa kolmeen luokkaan, joita noudatettiin myös tässä tutkielmassa: hyvä, kohtalainen ja huono. Aineistona käytettiin TIESIT-hankkeelle tuotettua lasertulkintapilottia tien eri kuntomuuttujille ja maastoaineistoa. Lisäksi käytin erilaisia lisätietolähteitä kohteiden ominaisuuksien ja mahdollisten virheidenaiheuttajien tulkinnassa. Koealoja oli tutkimuksessa 104 ja ne sijoittuivat eteläiseen Kouvolaan. Koealat satunnaistettiin ennen maastomittauksia ja otokseen varmistettiin yksityisteiden ominaisuuksien sekä ympäröivän puuston erilaisuus. Lasertulkinnan onnistuminen kuntoluokkien määritykselle oli 44 %. Eri kuntomuuttujien sekä luokkien onnistuminen asettui 6—65 % välille. Heikoiten lasertulkinta luokitteli leveydeltään huonossa kunnossa olevat tiet. Kuntomuuttujista urasyvyyden määrittäminen oli lasertulkinnalle haastavinta. Lasertulkinta tuotti tilastollisesti merkitsevästi yliarviota urasyvyyksien määrittämisessä. Lasertulkinta epäonnistui eniten niillä koealoilla, joilla esiintyi matalaa kasvillisuutta, varttunutta puustoa ja heikkoja tieprofiileja, joten nämä ominaisuudet voisivat olla syitä tulkinnassa tapahtuneisiin virheisiin. Lisäksi tuotetun tulkinnan malleissa ja algoritmeissa, jotka olivat tässä tutkimuksessa tuntemattomat, voi esiintyä myös virheidenaiheuttajia. TIESIT-hankkeelle tuotettu lasertulkinta ei ollut tarpeeksi tarkka yksityisteiden kuntomuuttujien määrityksessä ja kuntoluokkien luokittelu epäonnistui yli puolella tapauksista. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös onnistuneita kohteita ja löydettiin lasertulkinnalle mahdollisia virheidenaiheuttajia. Tiheäpulssisen laserkeilausaineiston käyttö luo silti tehokkaan apuvälineen yksityisteiden kuntotiedon arviointiin. Lasertulkinnan avulla maastokäyntejä pystytään vähentämään ja suurempia alueita saadaan inventoitua lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa on tärkeää ottaa huomioon erilaiset virhelähteet ja tuottaa referenssimittauksia lasertulkinnan tuloksille maastossa, jotta voidaan parantaa yksityisteiden kuntokartoituksen tarkkuutta ja luotettavuutta.
Now showing items 1-2 of 2