Browsing by Subject "painoindeksi"

Johdanto: Lasten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosikymmeninä. Suomalaisista kouluikäisistä lapsista jo noin joka viides on ylipainoinen. Lapsuudessa opitut elintavat ml. ruokailutottumukset jatkuvat herkästi aikuisuuteen, ja lapsuuden ylipaino ennustaa ylipainoa myös aikuisena. Kouluruokailulla on merkittävä rooli lasten ravitsemuksessa. Kouluaterian tulisi kattaa noin kolmannes lapsen päivittäisestä energiantarpeesta, joka 4. luokan oppilailla tarkoittaa noin 650 kcal. Täysipainoisen koululounaan syömisen on todettu olevan yhteydessä säännöllisempään ateriarytmiin ja yleisesti terveellisempään ruokavalioon myös koulun ulkopuolella. Tavoitteet: Työn tavoitteena oli tutkia eroaako kouluaterian koostumus ja ravitsemuksellinen laatu normaalipainoisten ja ylipainoisten lasten välillä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, oliko koulussa tarjottu ruoka kouluruokailusuosituksen mukaista. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineistona on pohjoismaiseen ProMeal (Prospects for Promoting Health and Performance by School Meals in Nordic Countries) -kouluruokatutkimukseen osallistuneet suomalaislapset. Tutkimukseen osallistui 206 turkulaista neljäsluokkalaista, 10–11-vuotiasta lasta. Lapsille laskettiin painoindeksi mitattujen pituus- ja painotietojen perusteella (n=200). Painoindeksin perusteella lapset jaettiin normaalipainoisiin (n=160) ja ylipainoisiin (n=40). Lapsen ja perheen taustatekijöitä kysyttiin kolmen kyselylomakkeen avulla (n=187). Lasten otetut ja jätetyt kouluruoka-annokset valokuvattiin viiden koulupäivän ajan. Lisäksi päivittäin punnittiin ja kuvattiin lautasmallin mukainen kokonainen ja puolikas malliateria. Kokonaisten malliaterioiden energiasisältöä, energiaravintoaineiden osuuksia ja ravintoainetiheyttä verrattiin suosituksen viitearvoihin. Lasten aterioiden ruokamäärät arvioitiin silmämääräisesti malliaterioiden kuvia apuna käyttäen. Normaalipainoisten ja ylipainoisten lasten aterioilta tarkasteltiin eri aterian osien esiintyvyyttä, syödyn aterian annoskokoa ja energiasisältöä sekä energiaravintoaineiden osuuksia. Tulokset: Malliaterioiden annoskoko oli keskimäärin 376 g (sd=60g) ja energiasisältö 505 kcal (sd=102 kcal). Malliaterian annoskoko ja energiasisältö olivat suurempia sekä normaalipainoisten että ylipainoisten lasten kouluaterian annoskokoon (p<0,001) ja energiasisältöön (p<0,001) verrattuina. Ylipainoisten lasten annoskoko oli keskimäärin 32 g ja energiasisältö 44 kcal suurempi kuin normaalipainoisten lasten (annoskoko: 216 g [sd=84 g] vs. 184 g [sd=83 g]; p=0,032 ja energiasisältö: 304 kcal [sd=105 kcal] vs. 260 kcal [sd=107 kcal]; p=0,023). Aterian osien syömisessä ja energiaravintoaineiden osuuksissa ei havaittu eroja normaalipainoisten ja ylipainoisten lasten välillä. Lapsen painoindeksi oli yhteydessä sekä kouluaterian annoskokoon (p=0,032) että energiasisältöön (p=0,023). Vakioidun mallin mukaan normaalipainoisella lapsella oli 4,5 kertaa suurempi kouluaterian pienen annoskoon riski ja 2,8 kertaa suurempi riski saada kouluaterialta vähän energiaa kuin ylipainoisella lapsella. Lisäksi lapsen kouluaterialle antama arvosana oli positiivisessa yhteydessä kouluaterian annoskokoon (p<0,001) ja energiasisältöön (p<0,001). Myös pidempi yöuni vähensi kouluaterian pienen annoskoon riskiä (p=0,016). Johtopäätökset: Kouluruoan malliaterioiden energiasisältö ei yltänyt suosituksen viitearvoon. Ylipainoiset lapset söivät kouluaterialla isompia annoksia ja saivat enemmän energiaa kuin normaalipainoiset lapset, mutta sekä ylipainoisten että normaalipainoisten lasten energiansaanti kouluaterialta jäi alle puoleen suositellusta.