Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "painonhallinta"

Sort by: Order: Results:

  • Paavola, Saila (2012)
    Johdanto: Lihavuus on maailmalaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Lihavuuden ehkäisemiseksi ja epidemian leviämisen hillitsemiseksi on tärkeää tuntea lihavuuteen vaikuttavat tekijät. Yksittäisistä ruoka-aineista maidon käytön on havaittu monissa epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa olevan yhteydessä alhaisempaan painoon, ehkäisevän lihomista ja edistävän laihtumista. Maidon sisältämistä yhdisteistä kalsiumin vaikutuksia on tutkittu eniten. Myös heraproteiinin on esitetty olevan yksi mahdollinen painoon vaikuttava komponentti, ja näyttöä tästä on saatu eläinkokeista. Tavoitteet: Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako päivittäin nautittu heraproteiinia sisältävä välipalajuoma laihtumiseen tai saavutetun laihdutustuloksen pysyvyyteen ylipainoisilla aikuisilla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin osana Valio Oy:n OMPPU2-tutkimusta, joka oli satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu kahden rinnakkaisen ryhmän tutkimus. Tutkimus alkoi rekrytoinneilla alkuvuodesta 2010, joissa tutkimukseen valittiin 105 ylipainoista (BMI 27–35), tervettä, 20–50-vuotiasta naista ja miestä. Tutkimushenkilöt satunnaistettiin tutkimus- ja verrokkiryhmiin, ja molemmat ryhmät nauttivat tutkimusvalmisteensa päivittäin hedelmätäysmehuun sekoitettuna (tutkimusryhmä heraproteiinijauheen ja verrokkiryhmä maltodekstriinijauheen). Tutkimus koostui kahdesta jaksosta: viiden kuukauden laihdutusjaksosta ja tätä seuranneesta kolmen kuukauden painonhallintajaksosta. Tutkimuskäynneillä tutkimuksen alussa, laihdutusjakson lopussa ja painonhallintajakson lopussa mitattiin tutkimushenkilöiden paino ja vyötärönympärys sekä määritettiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella. Tutkimushenkilöiden ruoankäyttö ja ravinnonsaanti laskettiin samoissa aikapisteissä kerättyjen kolmen päivän ruokapäiväkirjojen perusteella. Tutkimushenkilöitä, joilla tutkimusvalmisteen käyttö oli alle 50 %, ei otettu huomioon tilastoanalyyseissä. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen kahden riippumattoman otoksen t-testiä ja kaksisuuntaista parittaista t-testiä normaalijakautuneilla muuttujilla, ja Mann-Whitneyn U-testiä ja Wilcoxonin ttestiä ei-normaalijakautuneilla muuttujilla. Tutkimusvalmisteen ja painonmuutosten välinen korrelaatio laskettiin käyttäen Pearsonin korrelaatiokertoimia. Tulokset on ilmaistu keskiarvoina (keskihajonta). Tulokset: Molemmat ryhmät laihtuivat laihdutusjakson aikana. Heraproteiiniryhmässä painonpudotus oli 2,4 (3,8) kg (p=0,002) ja verrokkiryhmässä 3,4 (4,1) kg (p<0,001). Ryhmien välinen ero ei ollut merkitsevä. Rasvamassa väheni verrokkiryhmässä 2,4 (3,8) kg (p<0,001), mikä oli viiteellisesti enemmän (p=0,054) kuin heraproteiiniryhmässä 1,1 (3,1) kg (p=0,129). Rasvaprosentti ja viskeraalirasvan määrä pienenivät verrokkiryhmässä heraproteiiniryhmää enemmän (p<0,025). Vyötärönympärys pieneni heraproteiiniryhmässä 1,9 (3,0) cm (p=0,001) ja verrokkiryhmässä 3,8 (3,8) cm (p<0,001) ryhmien välisen eron ollessa merkitsevä (p=0,017). Maltodekstriinin käyttö korreloi käänteisesti painonmuutosten kanssa laihdutusjaksolla (r=-0,389, p=0,013). Painonhallintajaksolla painossa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Heraproteiinin käytön ja painonmuutosten välisestä negatiivisesta korrelaatiosta oli viitteitä tällä jaksolla (r=-0,344, p=0,063). Kun tarkasteltiin koko tutkimuksen aikana tapahtuneita muutoksia (laihdutusjakson alusta painonhallintajakson loppuun), ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja painon tai kehonkoostumuksen muutoksissa. Energiansaanti väheni molemmissa ryhmissä merkitsevästi laihdutusjakson aikana (p<0,01), mutta muutos ei eronnut ryhmien välillä. Ravintoaineista rasvan saanti väheni (p<0,001) ja C-vitamiinin saanti lisääntyi (p<0,001) molemmissa ryhmissä laihdutusjaksolla. Alkoholin saanti väheni verrokkiryhmässä (p=0,017). Proteiinin saanti lisääntyi heraproteiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmässä (p=0,002). Painonhallintajaksolla energiansaanti ei muuttunut kummassakaan ryhmässä laihdutusjakson loppuun verrattuna. Fyysisessä aktiivisuudessa tutkimuksen aikana ei ollut eroa ryhmien välillä. Johtopäätökset: Heraproteiinin ei havaittu tehostavan laihdutusta maltodekstriiniin verrattuna tässä tutkimuksessa. Sen sijaan maltodekstriiniä nauttineessa ryhmässä rasvaprosentti ja erityisesti vatsan alueen rasva pienenivät heraproteiiniryhmää enemmän laihdutusjaksolla. Tulos oli lähes täysin vastakkainen tutkimushypoteesin kanssa, eikä vaikuttaisi selittyvän eroilla energiansaannissa tai fyysisessä aktiivisuudessa. Tämä tutkimus ei siis tue olettamusta, että heraproteiini osana laihdutusruokavaliota auttaisi laihdutuksessa. Painonhallintajaksolla heraproteiinin ja painonmuutosten välinen lähes merkitsevä käänteinen korrelaatio saattaa viitata heraproteiinin merkitykseen painonhallinnassa. Vapaasti elävien ihmisten kohdalla sekoittavia tekijöitä on kuitenkin vaikea vakioida, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä.
  • Kyhälä, Tanja (2019)
    Studies suggest that isolated impaired fasting glucose (iIFG) and isolated impaired glucose tolerance (iIGT) have distinct pathophysiologic phenotype, including differences in whole body insulin sensitivity. The present study was a sub-study of the PREVIEW intervention study, a three-year randomized trial in eight countries. Participants with either iIFG (n = 44) or iIGT (n = 38) who attended all clinical investigation days (0, 2, 6 and 12 months) in Sydney were included. Pre-diabetes as defined by the American Diabetes Association and BMI >25 were inclusion criteria. The aim was to determine if there was a difference in weight change between PREVIEW participants with iIGT or iIFG at any of the measurement points. In addition, we investigated if there were differences in change in fat mass, fat-free mass, HbA1c, blood lipids, insulin and C-peptide between participants with iIGT versus iIFG. A comparison of the mean changes showed that subjects with iIGT lost significantly less fat mass at 6 months than those with iIFG (-7.30, 95% CI [-8.89, -5.71] versus -9.57, 95% CI [-10.79, -8.35] kg, p = 0.027) and the difference remained significant (-6.30, 95% CI [-7.93, -4.67] versus -8.38, 95% CI [-10.99, -5.77] kg, p = 0.038) at 12 months. Furthermore, participants with iIGT regained fat (as fat %) at 12 months unlike participants with iIFG (-3.1, 95% CI [-4.08, -2.12] versus -4.9, 95% CI [-5.88, -3.92] %, p = 0.007). Reduction in HDL cholesterol was less in subjects with iIGT at 2 months than in those with iIFG (-0.08, 95% CI [-0.14, -0.02] versus -0.15, 95% CI [-0.21, -0.09] mmol/L, p = 0.011). Participants with iIGT lost less and regained more weight versus iIFG although the difference was not significant. No other changes were significant. In conclusion, the results support the hypothesis that participants with iIGT find it more difficult to lose fat mass and maintain the loss than those with iIFG. Studies are needed to confirm these findings and to determine the explanation for the difference in fat loss between iIGT and iIFG categories. As weight loss, including fat loss, is the dominant determinant of the reduced risk of T2DM in lifestyle interventions, actions to develop optimal weight loss methods for patients with different pre-diabetic statuses should be taken.
  • Viitanen-Fält, Susanna (2012)
    Laihduttamiseen ja painonhallintaan on tarjolla lukuisia eri keinoja, menetelmiä ja apuvälineitä. Myös internetissä voi nykypäivänä laihduttaa ja hallita painoaan. Internetin ilmaiset ja maksulliset painonhallintapalvelut tarjoavatkin kuluttajille monenlaisia palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan internetin painonhallintapalvelujen antamia lupauksia, mielikuvia sekä palvelujen asettamia ehtoja käytölle eli käyttäjän vastuuta onnistumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös palvelun maksullisuuden vaikutusta lupausten antamiselle. Lisäksi tutkimus käsittelee palvelujen internetsivuilla olevia onnistumiskertomuksia ja sitä kuinka kertomusten kautta suostutellaan. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu yhdeksän internetin painonhallintapalvelun sivus-toista. Tutkielmassa tarkastellaan sivustojen mainos- ja mediatekstiä. Aineiston analyysi-menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Internetin painonhallintapalvelujen antamat lupaukset liittyvät palvelujen ominaisuuksiin sekä ohjelmien tarjoamiin palveluihin. Lupauksia esiintyi huomattavasti enemmän maksul-listen palveluiden sivuilla. Palvelujen ominaisuuksiin liittyviä lupauksia olivat tehokas, helppo ja onnistumisen mahdollistava. Painonhallintaohjelmien tarjoamiin palveluihin liit-tyviä lupauksia olivat puolestaan tuen, tiedon ja opastamisen antaminen sekä ohjelmien erilaisten työkalujen tarjoaminen. Käyttäjän vastuulle jäi omien tavoitteiden asettaminen, ohjeiden noudattaminen sekä mittaaminen ja raportointi. Palvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvissa onnistumiskertomuksissa luodaan mielikuvia menestyjistä ja onnistujista, jotka suostuttelevat uusia palvelunkäyttäjiä. Kertomuksissa korostetaan tuen ja tiedon saamista osana onnistumista sekä uusien elämäntapojen elinikäistä oppimista. Onnistumisen seurauksena ulkonäöllisten tekijöiden ja uusien, pienempien vaatteiden merkitystä tuotiin runsaasti esille. Nykypäivän internetin painonhallintapalvelut tarjoavat kätevän apuvälineen laihduttamiseen ja painonhallintaan. Tarjolla on monia ilmaisia ja maksullisia palveluja. Palvelujen käyttämiseksi tarvitaan lähinnä toimiva internetyhteys sekä käyttäjän omaa aktiivisuutta. Internetin painonhallintapalvelut korostavat uusien elinikäisten elämäntapojen oppimista, jotka saavutetaan tarjoamalla ravitsemuksellista, liikunnallista sekä henkistä tietoa. Tämän uuden elämäntavan saavuttaminen eli onnistuminen tehdään helpoksi, tehokkaaksi ja mahdolliseksi – ainakin mainosmielessä.
  • Bollström, Heli (2020)
    Johdanto Lihavuus on yleinen terveysongelma, jonka syntyyn ei ole yhtä yksiselitteistä tekijää, vaan se muodostuu vähitellen usean osatekijän yhteisvaikutuksesta. Elintavoilla ja syömiskäyttäytymisellä voi olla merkittävä rooli lihavuuden kehittymisessä. Syömiskäyttäytyminen koskettaa jokaista, niin normaalipainoista, ylipainoista ja lihavaa, sillä jokainen syö ja säätelee syömistään. Syömiskäyttäytymisen voidaan ajatella rakentuvat eri osatekijöistä: siitä mitä syödään, milloin syödään, missä syödään, miten syödään, kenen seurassa syödään, milloin syöminen aloitetaan ja lopetetaan sekä milloin syöminen on sallittua, hyväksyttävää tai sopivaa. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen syömiskäyttäytymistä onnistuneessa laihdutuksessa ja painonhallinnassa. Tutkimuksen pääpaino on haastateltavien muuttuneissa syömiskäyttäytymisen piirteissä. Menetelmät Laadullinen aineisto koostuu 14 haastattelusta, jotka tehtiin marras-joulukuussa 2017. Haastateltavat olivat iältään 51–74-vuotiaita, joista yhdeksän naista ja viisi miestä. Haastattelututkimuksen sisäänottokriteereinä olivat onnistunut laihdutus ja painonhallinta kolmen vuoden ajan; paino sai nousta korkeintaan 5 % laihdutuksen jälkeen ja kokonaispainonpudotuksen tuli olla vähintään 5 % alkuperäisestä painosta. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin laadullisella teoria- ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat stressi, motivaatio, intuitiivinen syöminen, minäpystyvyys ja hyvinvointi. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että stressi voi vaikuttaa yksilön voimavaroihin ja elämänhallinnan tunteeseen heikentävästi, ja siten toimia yksilön painoa lisäävänä tekijänä. Sisäinen motivaatio, intuitiivinen syöminen ja yksilön hyvä minäpystyvyyden tunne auttavat elintapamuutosten toteuttamisessa. Yksilön hyvinvointi toimii pysyvää painonhallintaa edistävänä tekijänä, ja keskeisessä roolissa on ryhmän tuki. Haastateltavat kokivat, että elintapamuutokset olivat haastavia, mutta mahdollisia toteuttaa pitkällä aikavälillä. Syömiskäyttäytyminen on kokonaisvaltaista toimintaa, johon liittyvät tunteet ja erilaiset elämäntilanteet. Syömiskäyttäytymisen muutokset näyttäytyivät merkityksellisinä onnistuneessa laihdutuksessa ja painonhallinnassa, mihin vaikuttavat ihmisen motivaatio, autonomiaa tukeva sosiaalinen ympäristö ja pystyvyyden tunne, joita voidaan selittää itsemääräämisen teorian kautta.