Browsing by Subject "puurakentaminen"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)Julkinen rakentaminen on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista, joista kunnissa päätetään. Puurakentaminen on viime aikoina yleistynyt julkisessa rakentamisessa erityisesti koulu- ja päiväkotihankkeissa, joten tässä tutkimuksessa julkista puurakentamista käsitellään puukoulu- ja päiväkotihankkeiden avulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kunnallisen päätöksenteon taustalla vaikuttavia tekijöitä puukoulujen ja -päiväkotien rakennuspäätösten taustalla sekä myönteisiin että kielteisiin puurakentamispäätöksiin yhdistettäviä merki-tystekijöitä. Tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma muodostuu julkisen puurakentamisen edistämisestä kunnallisessa päätöksente-ossa. Tutkimus toteutettiin julkisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Tutkimusaihetta taustoitetaan raporttiin sisällytetyllä kirjallisuuskatsauksella kansallisen puurakentamisen nykytilaan ja puun ominaisuuksiin rakentamisessa. Tämän tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat pragmatistiset ja käsittelytavaksi valittiin laadullisen menetelmän hyödyntämi-nen ja vertaileva mutta kriittinen näkökulma. Tutkimusongelmaan ratkaisua haettiin tapaustutkimuksen ja teoriaohjaavan lähestymisen keinoin. Otantatutkimukseen valittiin 20 kuntaa tai kaupunkia, joissa oli viimeisen viiden vuoden aikana päätetty uuden koulun tai päi-väkodin rakentamisesta tai rakennushanke oli tutkimuksen aikaan keskeneräinen. Kyselytutkimuksella muodostettiin kuva kunnan päätöksentekijöiden käsityksistä puurakentamisen nykytilasta sekä puurakentamiseen liittyvistä asenteista kunnissa. Kyselytutkimuk-sella kerättyä aineistoa täydennettiin Imatran kaupungin virkamiesjohdolle suunnatuilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisesti luokittelun ja erittelyn keinoin pyrkimyksenä muodostaa ilmiöstä mahdollisimman yhtenäinen ja totuudenmukainen kuvaus. Tutkimuk-sen teoreettinen perusta rakentuu puurakentamisen nykytilaa, kunnallista päätöksentekoa ja puuraaka-aineen ominaisuuksia rakenta-misessa käsittelevän kirjallisuuskatsauksen varaan. Pragmatistiselle tutkimukselle tunnuksenomaisesti myös tutkija osallistuu tulosten tarkasteluun ulottaen oman kokemuspohjansa tutkimusaiheeseen. Puurakentamisen asenneilmapiiri kunnissa on myönteinen. Valtaosa vastaajista suhtautui myönteisesti sekä puurakentamiseen että puun käytön lisäämiseen julkisessa rakentamisessa. Puu mielletään ympäristöystävälliseksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, jonka uskotaan tarjoavan ratkaisun esimerkiksi julkista rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin. Puurakentamisesta kaivataan kunnissa kuitenkin lisää tietoja erityisesti puurakentamisen kustannuksista, toteutuneiden julkisten puurakennushankkeiden rakennus-teknisistä yksityiskohdista ja rakentamisprosessista yleisesti. Kunnissa arvostetaan puurakentamisen positiivista imagoa sekä sen terveysvaikutuksia ja sisäilmaa edistäviä ominaisuuksia. Kunnissa halutaan lisäksi tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa. Vaikka vastaajat kokivat puurakennuksen turvalliseksi ja ilmaisivat arvostavansa puun käytännöllisiä, ekologisia ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia, he totesivat puurakentamiseen ja puuhun rakennusmateriaaliina liittyvän runsaasti ennakkoluuloja ja asennekapeikkoja ihmisten keskuudessa. Erityistä huolta ihmisten keskuudessa aiheuttavat puurakennuksen paloturvallisuus ja puuhun rakennusmateri-aalina liitettävät homeongelmat. Lisäksi myös puurakentamisen osaaminen koetaan kunnissa riittämättömäksi. Asiantuntijoiden hyö-dyntäminen koettiin puurakentamista edistävänä tekijänä päätöksenteossa. Tutkimus osoitti tarpeen kokonaan ulkopuolisen tahon tuottamalle objektiiviselle asiantuntijatiedolle, jonka keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten keskuudessa esiintyviin vallitseviin virheellisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin puurakentamisesta. Puurakentaminen on suurten julkisten rakennushankkeiden osalta Suomessa vielä alkuvaiheessa ja suotuisan toimintakulttuurin raken-taminen vielä kehitysasteella. Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakenne-taan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla. Tutkijalle muodostuneen käsityksen mukaan kunnissa on myönteinen tahtotila rakentaa puusta. Toiminnassa olisi kuitenkin otettava askel eteenpäin ja siirryttä-vä voimakkaammin hankkeiden myötä konkretiaan. Haasteita puurakentamisen yleistymiselle aiheuttavat päätöksentekijöiden keskuu-dessa esiintyvät ennakkoluulot ja asennekapeikot, jotka vaikuttavat puurakentamisen hankepäätöksiin.
-
(2024)Muutosta kohti vähäpäästöisempää rakentamista ajavat useat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, urbanisaatio ja luonnonvarojen ehtyminen. Rakennusteollisuuden päästöjen ollessa merkittäviä on yhdeksi ratkaisuksi noussut puukerrostalojen määrän kasvattaminen rakentamisessa. Suomessa puukerrostaloasuntojen määrä ei ole kasvanut halutulla tavalla, vaikka poliittista tahtotilaa tuntuisikin löytyvän. Aikaisempien tutkimusten valossa erityisen merkittäviksi tekijöiksi puurakentamisen valtavirtaistumisessa on tunnistettu kunta- ja elinkeinotoimijoiden päättäjien ja vaikuttajien asenteet, tahtotila ja sujuva yhteistoiminta. Näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ei olla kuitenkaan tutkimuksissa toistaiseksi laajasti selvitetty, vaikka niiden rooli puurakentamisen edistäjinä on tunnistettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda parempi käsitys kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien näkemyksistä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen riskeistä ja mahdollisuuksista sekä selvittää näiden toimijoiden välistä yhteistyötä puukerrostalorakentamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten kaupunkien- ja elinkeinoelämäpäättäjät näkevät roolinsa puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä sekä minkälaisia alueellisia eroja päättäjien näkemyksissä on tunnistettavissa. Teemahaastattelujen keinoin selvitettiin näiden toimijoiden näkemyksiä yhteensä 14 asiantuntijahaastattelussa, joissa edustettuina oli suomalaisten kaupunkien ja alueiden kunta- ja elinkeinoelämän päättäjiä maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Tulokset osoittavat, että kunta- ja elinkeinoelämän päättäjät pitävät rooliaan merkittävänä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä. Puukerrostalorakentamisen suurimmaksi hyödyksi nousi esiin sen ilmastonäkökulma: puurakentamista pidettiin vihreämpänä ja ilmastoystävällisempänä rakennustapana kuin esimerkiksi betonirakentamista. Puukerrostaloasumisen eduiksi nousi vastauksissa puun miellyttävyys materiaalina sekä puun terveyshyödyt. Puukerrostalorakentamisen riskeissä päättäjiä huolestutti erityisesti paloturvallisuus. Päättäjiä huolestutti laajasti myös puukerrostalojen äänimaailma: esimerkiksi se, että puukerrostalot pitää äänieristää paremmin, lisäisi osaltaan rakentamisen kustannuksia ja vähentäisi puukerrostaloasuntojen houkuttelevuutta. Keskeiseksi havainnoksi kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien vuorovaikutussuhteesta puukerrostalorakentamisen edistämiseksi nousi ristiriitaisuus päättäjien kokemuksien välillä. Elinkeinoelämän päättäjät kokivat tämän yhteydenpidon olevan pääsääntöisesti toimivaa ja aktiivista, kun taas kuntapäättäjät olivat paikoin jyrkästikin erimieltä. Kuntapäättäjien puolelta keskustelua kaivattaisiin enemmän ja toivottiin elinkeinoelämältä aktiivisempaa otetta molemminpuoliseen tiedon jakamiseen ja ymmärryksen kehittämiseen. Haastateltujen päättäjien vastauksissa oli puolestaan havaittavissa alueellista vaihtelua, varsinkin elinkeinoelämän päättäjien osalta. Erityisesti tämä korostui siten, että maakunnissa, joissa metsäteollisuudella on merkittävä rooli, puukerrostalorakentamiseen määrän lisäämiseen suhtauduttiin kaikkein positiivisimmin ja koettiin, että se voisi piristää alueen elinkeinoelämää esimerkiksi luomalla työpaikkoja ja kerryttämällä verotuloja.
-
(2019)The thesis explores students' perceptions towards wood as construction and interior material. Wood construction plays an important role in the development of bioeconomy. Today, various construction methods and materials have been developed for wood, which in turn has generated new opportunities for urban construction of multistory buildings. Nowadays, the building regulations have become less strict and many wood construction pilot projects have been built through out Finland. To research students’ perceptions towards wooden constructions helps to understand what they as future home buyers prefer. The study employs quantitative research methods. An electronic survey was sent out to the residents of student housing operating in the Helsinki metropolitan area. A total number of 531 students responded to the survey. The results suggest that higher level of knowledge about wooden multistory buildings, childhood experience of living in wooden building as well as growing up in rural areas have a positive effect on the willingness to live in a wooden multistory building. Different purchasing habits also have influence on the attitudes towards wooden multistory buildings. Eco-ethical consumers have more positive perception of wooden multistory buildings than non eco-ethical consumers. However, their positive attitude does not lead to an increase in the willingness to pay extra. Respondents who consider themselves to be sensible consumers have high positive attitude and are willing to pay slightly higher rent for an apartment that is in a wooden construct. Wooden multistory buildings are recognized as eco-friendly more frequently by consumers who identify themselves as eco-ethical, sensible and hedonistic. The same view does not apply to consumers with loose consumption habits.
-
(2022)Ympäristötietoisuuden seurauksena syntyneet kansainväliset ja kansalliset tavoitteet päästövähennyksille näkyvät voimakkaasti niin yksityisyritysten kuin julkisten toimijoiden toiminnassa. Koska asumisen suorat tai välilliset päästöt muodostavat yhden maailman suurimmista päästölähteistä, ovat kaupungit päätyneet asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita alueidensa rakentamisen sekä asumisen päästövähennyksiin liittyen. Väestönkasvusta ja kaupungistumisesta seurannut tarve maa-alan varaamiseen rakentamisen ja asumisen käyttöön on kasvattanut entisestään keskustelua ympäristölle ystävällisempien rakentamisen tapojen käyttämiseksi, minkä takia kaupungit pyrkivät hyödyntämään monipuolista keinovalikoimaansa osoittaakseen asemansa edellyttämää kykyä ja halua toimia ympäristön hyväksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen tunnettuutta kaupunkiorganisaatioissa, sekä saada vastaus näiden rakentamisen tapojen merkityksestä kaupunkien ilmastotekoina. Tutkimuksen toisen pääkysymyksen avulla pyrittiin tunnistamaan kaupunkien keinovalikoimaa edellä yksilöityjen puurakentamisen muotojen edistämiseksi, sekä tunnistamaan haasteita tämän keinovalikoiman toteuttamisessa. Tutkimus koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, joissa rakentamisen ja rakentamisen ympäristökysymysten parissa työskentelevät asiantuntijat neljästä eri kaupungista kertoivat näkemyksiään kaupunkien toiminnasta. Teemahaastatteluiden tukena tutkimuksessa tutkittiin kaupunkien strategiapapereita ja rakentamiseen liittyviä keskeisiä asiakirjoja, jotka auttoivat luomaan kokonaiskuvan puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen tavoitteiden ja tavoitteisiin tähtäävien toimenpiteiden välillä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin yleinen positiivinen suhtautuminen puun käyttöön korjaus- ja täydennysrakentamisen materiaalina, sekä näiden rakennustapojen yleinen tunnettuus. Positiivisesta imagostaan huolimatta puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen roolit kaupunkien hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteissa osoittautuivat marginaalisiksi, johtuen suurelta osin kaupunkien suppeista keinoista vaikuttaa rakennusten ja asuntojen omistajien päätöksiin. Merkittävimmäksi kaupunkien keinoksi edistää lisäkerrosrakentamista nähtiin sen mahdollistaminen kaavoituksessa, vaikka myös kustannusvaikuttamisella ja maankäytön maksuilla on mahdollisuus vaikuttaa asumisen tiivistymiseen. Hidasteena puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen yleistymiselle tutkimuksessa korostuivat myös rakentamisen konservatiiviset tavat, asunnon omistajien tiedonpuute, puumateriaalin kustannukset ja tuotto- / kustannuslaskennan haastavuus, sekä muiden päästövähennystoimien priorisointi. Positiivisen imagonsa ja ominaisuuksiensa takia puisella korjaus- ja lisäkerrosrakentamisella voidaan nähdä olevan merkittävää potentiaalia tulevaisuuden ratkaisuissa, mutta vielä tällä hetkellä kaupungit keskittävät resurssejaan muihin energiatehokkuuden ratkaisuihin, sekä liikenteen ja energiantuotannon päästövähennyksiin, joiden tulokset ovat nopeammin havaittavissa ja vertailtavissa tämänhetkisten ympäristövaikutusarviointityökalujen avulla.
-
(2024)The aim of the study was to deepen the understanding of the interaction between housing materials, the surrounding nature, and human psychophysiological reactions. The study compared wooden and concrete buildings in a rural environment surrounded by nature. Ten healthy young adults and ten participants in the control group participated in the experiment. The study members lived alternately in wooden and concrete residential environments for a total of six weeks. The study utilized Oura smart rings to measure physiological responses such as heart rate and sleep parameters. Additionally, weekly surveys were used to collect information on the participant’s well-being and experiences. The theoretical framework of the study was based on the biophilia hypothesis and the Human-nature connectedness framework (HNC). Quantitative data was analyzed using the SPSS software, and qualitative data was analyzed through thematic analysis using the ATLAS.ti software. The study employed a mixed methods approach to gain a deeper understanding of the data. The results revealed that living in a wooden residential environment improved sleep quality, reduced stress, and increased overall well-being compared to a concrete environment. T-tests and ANOVA analyses showed significant differences between the groups (p < 0,01), which supports the statistical significance of the findings. Participants living in a wooden building reported on average better sleep quality and higher overall well-being. The study had some limitations, including small sample size and short study duration, which may affect the generalizability of the results. Repeated study designs conducted every summer could allow for a larger sample size over time and provide more comprehensive information on long-term effects. The study offers meaningful insights into how wooden residential environments can positively impact health, reinforcing the biophilia hypothesis. By incorporating natural materials such as wood into building designs, it is possible to create environments that not only meet aesthetic and sustainability goals but also enhance residents’ well-being.
-
(2019)Finland has committed under Paris Agreement to limit global temperature rise to well below 2 ̊C compared to pre-industrial levels, and to reach carbon neutrality by 2035. Finnish forests have a key role in reaching these targets. Firstly, forests contribute to climate change mitigation by sequestrating carbon dioxide (CO2) from the atmosphere through photosynthesis. Secondly, forest is a valuable resource pool of renewable low carbon material that has several advantageous attributes. Long-lived harvested wood products (HWP) function as external carbon pools supporting continuous growth of biomass in the forest, and substitute for fossil-intensive material. Processing of wood material result in substantially smaller life-cycle emissions compared to its energy intensive substitutes concrete, aluminium and steel. The substitution potential of wood use is particularly significant in construction sector that caused one third of both national and global GHG emissions in 2018. In this study the substitution effect of Finnish wood products by dominant tree species was assessed by combining information on current consumption with substitution factors (SF) for structural construction, non-structural construction and energy usage from previous studies. The aim was to identify those factors that influence the substitution potential most extensively and estimate the overall climate effect of mechanical forest industry in the light of current production levels and consumption trends. Current production volumes of mechanical forest industry are averages from LUKE statistical service from 2015-2018. Proprietary information on wood use in Finland was obtained from Forecon report on use of sawn wood and wood-based panels. Contrary to previous ones, this study provides substitution factors by tree species, which has been an unidentified area of research to date. The results show that with current consumption trends, the substitution effect for pine, spruce and birch were 1.37, 1.27 and 1.04 tC / tC, respectively. This implies that every ton of carbon used in wood product result to an emission reduction of 1.04-1.37 (3.8–5 t CO2) carbon tons. Sensitivity analyses showed that the SFs for coniferous trees were highly sensitive for changes in the use of general sawn wood, which represents the largest singular product group. The substitution effect of birch was determined by its use in short-lived products. The overall substitution effect of current consumption of sawn wood and wood-based panels equals to 3.3 Mt C (12,1 MtCO2). The results imply that the external carbon stock in produced wood products (2.5 Mt C, or 9.2 MtCO2) and its substitution effect (3.2 Mt or 12.1 MtCO2) could increasingly offset the reduction in forest carbon stock (6 Mt C or 22 MtCO2) due to raw-material acquisition, if forests are managed sustainably and wood is used primary for production of long-lasting wood products.
Now showing items 1-6 of 6