Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "raha"

Sort by: Order: Results:

  • Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kulutusresurssit ja kulutus : tasapainoilua välttämättömien ja ylellisten kulutuskohteiden välillä 
    Ihantila, Kimmo (2014)
    This thesis examine young college student's consumption resources and consumption. I study how consumption resources are related to college student's consumption. The research has been carried out qualitative, phenomenography research method, where object of examination are student's views of consumption, use of time, student loan use and themes between essential and luxurious consumption. I used interviews as a method of collecting data, which suits for a phenomenography research. The empirical material consist of 13 student's interviews. I analysed material by using content analysis and typecasting. Available resources, such as income, are important for consumers. Students who took part research have low income level compared to the rest population. Financial aid to students consist of student grant, housing benefit and student loan. Majority of interviewees drew student loan in addition to student grant. Nearly all interviewees received financial support from their parents. Housing cost took the majority of interviewees money. The students lived mainly in apartment building. Time is addition to money other household's central resources, because it analyse household daily action. When examine meaning of time in young college students' consumption appear that many students have four sector in regard to the use of time. This sectors are work, study, housework and free time. As a result of study student's temporal resources are scanty, because working is secondary. Due to small incomes and temporal resources young college student's consumption is emphasized to essential consumption as food, housing costs and bills. Young's weak economic situation cause that young use consumption credit or loan to essential consumption or luxurious consumption. This may lead to get into debt if the use of money not control. Students spend money on luxurious consumption, as bars, restaurants and student parties. They also spend their money on hobbies, different events and journeys too. Students draw student loan in order to achieve better standard of living.
  • Rahan käyttö metsästysmaan vuokraamisessa suomalaisissa metsästysseuroissa ja -seurueissa 
    Kontro, Valto (2019)
    Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Tämä oikeudellinen järjestely on peräisin jo Ruotsin vallan ajalta. Maanomistaja voi halutessaan vuokrata metsästysoikeutensa toiselle taholle, joka yleensä on metsästysseura tai -seurue (jäljempänä seura). Vastike metsästysvuokrasta on yleensä riistaliha, palvelut tai raha. Tavoitteenani on tässä työssä selvittää, onko raha yleistymässä vaihdon välineenä suomalaisessa metsästyskulttuurissa osana maanvuokrausjärjestelyä. Lisäksi tavoitteena on selvittää vastikkeiden suuruus sopimuksissa, joissa vastikkeena on raha eri maanomistajaryhmillä ja riistakeskusalueilla. Aineisto on kerätty kahdella kyselyllä, joista ensimmäinen lähetettiin 1554 hirvenpyyntilupaa hakeneelle metsästysseuralle vuonna 2006. Vastauksia kertyi 882 kappaletta. Toinen kysely lähetettiin edelliseen kyselyyn vastanneelle 839 seuralle vuonna 2017 ja siihen vastasi 476 seuraa. Tämän opinnäytteen kannalta on olennaista, että kyselyt sisälsivät kysymyksiä seurojen vuokrakuluista, alueiden koosta sekä omistuksista ja rahavastikkeista. Vastanneilta seuroilta laskettiin rahavastikkeellisten metsästysmaiden osuus kokonaispinta-alasta vuosilta 2005 ja 2016 ja tarkasteltiin ovatko niiden keskimääräiset osuudet muuttuneet koko maassa ja eri riistakeskusalueilla. Myös riistakeskusalueiden keskimääräisiä metsästysmaiden hehtaarihintoja ja niiden muutoksia tutkittiin molemmilta vuosilta. Tarkastelussa otettiin huomioon myös eri maanomistajaryhmät. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin onko riistataloudellisesti arvokkaiden hirvieläinten pyyntialueiden suhteellisella osuudella kokonaispinta-alasta yhteyttä seurojen kokonaisvuokrakuluihin. Tulokset osoittivat, että rahavastikkeellisten metsästysmaiden osuudet kokonaismetsästyspinta-aloista koko Suomessa ovat pienentyneet. Pelkästään yksityisen sektorin omistamia maita tarkasteltaessa muutos oli vähäisempi. Riistakeskusalueittain tarkasteltaessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia löytyi muutamalta alueelta. Hehtaarivuokrat kasvoivat vuosien välillä yksityishenkilöiden ja metsäyhtiöiden omistamilla mailla. Yhteisöt-ryhmän kohdalla tilastollisia eroja vuosien välillä ei havaittu. Valtion mailla hinnat eivät olleet muuttuneet rahanarvon muutoksen mukana, vaan olivat inflaatio huomioiden 2 % pienemmät. Maanomistajaryhmillä oli myös keskenään erisuuruiset keskivuokrat vuonna 2016. Hirvieläintenmetsästyspinta-alan suhteellisen osuuden ja seurojen kokonaisvuokrakulujen välillä ei löytynyt yhteyttä. Hehtaarihinnat näyttäisivät olevan kasvussa, mutta kuitenkin valtaosa metsästysmaista vuokrataan rahavastikkeetta. Yksityismaanomistajat asuvat tulevaisuudessa kuitenkin yhä kauempana omistamastaan metsästä, joten rahavastikekäytäntö saattaa tulevaisuudessa yleistyä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO