Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "rahankäyttö"

Sort by: Order: Results:

  • Lautela, Kaisa (2018)
    Suomalaisten kotitalouksien rahankäytössä on painottunut pyrkimys tasa-arvoiseen ja itsenäiseen toimijuuteen. Verotuksellisesti kotitalouden jäsenet katsotaan yksilöiksi ja jokainen vastaa itsenäisesti tuloistaan sekä menoistaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perheillä on yhteisiä tilejä ja vastuuta kotitalouden menoista kannetaan sekä yksin että yhdessä. Tutkimukseni tarkastelee ulkomaille muuttaneiden perheiden rahan- ja ajankäyttöä sekä lasten merkitystä arjessa. Tutkin työelämän ulkopuolella olevia ulkosuomalaisia ja heidän arjelleen antamia merkityksiä. Analysoin sitä, miten kotiin jäävä puoliso luo työn ja tulojen puuttuessa uudenlaisia merkityksiä niin ajan- ja rahankäytölleen kuin perheen olemassaololle. Tutkimuksen aineistona on kymmenen ulkosuomalaisen teemahaastattelua. Tutkimuskysymykset ovat: (i) Miten ulkosuomalaiset kokevat omasta työstään luopumisen? (ii) Miten he kokevat taloudellisen tilanteensa ja kulutusmahdollisuutensa? sekä (iii) Miten he suhtautuvat taloudelliseen tilanteeseensa tulevaisuudessa? Loin tutkimuksessa neutraalin kotipuoliso-käsitteen kuvaamaan haastateltavien elämäntilannetta. Käsitteellä haluan viestiä kotona olevan puolison sukupuolettomuutta sekä kotona olemista nimenomaan perheen jäsenenä, ei vain lasten vanhempana tai työttömänä. Tutkimukseni mukaan omasta työstä luopuminen on surutyötä, jonka avulla rakennetaan uudenlaista identiteettiä kotipuolisona. Kaikessa toiminnassa korostuu uhrautuminen, mukautuminen ja muiden hyväksi toimiminen, minkä olen nimennyt kotipuolison eetokseksi. Kotipuolison eetos ohjailee valintoja, joita kotipuolisot tekevät niin arjen toimintojensa kuin tulevaisuutensa suhteen. Ennen kaikkea lasten hyvinvointi asetetaan keskiöön. Lasten edun nimissä ollaan valmiita ottamaan riski myös tulevaisuuden turvasta sekä luovutaan itsenäisyydestä niin kulutuksen, vapaa-ajan kuin oman työuran osalta. Kulutuksessa kotipuolison eetos näkyy arkipäiväisyytenä ja henkilökohtaisen kulutuksen karsimisena. Ansaintasuhteen puuttuessa oikeutta toisen tienaamien rahojen käyttämiseen ei koeta olevan. Yhteisiksi miellettyjä rahoja kotipuolisot käyttävätkin ennen kaikkea kotitalouden yhteisiin menoihin. Tulevaisuutta jäsennetään luottamuksen kautta. Etenkin luottamus oikeudenmukaisuuteen ja pärjäämiseen elää vahvana.
  • Nurminen, Jonne (2019)
    The thesis explores students' perceptions towards wood as construction and interior material. Wood construction plays an important role in the development of bioeconomy. Today, various construction methods and materials have been developed for wood, which in turn has generated new opportunities for urban construction of multistory buildings. Nowadays, the building regulations have become less strict and many wood construction pilot projects have been built through out Finland. To research students’ perceptions towards wooden constructions helps to understand what they as future home buyers prefer.                     The study employs quantitative research methods. An electronic survey was sent out to the residents of student housing operating in the Helsinki metropolitan area. A total number of 531 students responded to the survey. The results suggest that higher level of knowledge about wooden multistory buildings, childhood experience of living in wooden building as well as growing up in rural areas have a positive effect on the willingness to live in a wooden multistory building. Different purchasing habits also have influence on the attitudes towards wooden multistory buildings. Eco-ethical consumers have more positive perception of wooden multistory buildings than non eco-ethical consumers. However, their positive attitude does not lead to an increase in the willingness to pay extra. Respondents who consider themselves to be sensible consumers have high positive attitude and are willing to pay slightly higher rent for an apartment that is in a wooden construct. Wooden multistory buildings are recognized as eco-friendly more frequently by consumers who identify themselves as eco-ethical, sensible and hedonistic. The same view does not apply to consumers with loose consumption habits.