Browsing by Subject "rahkasammalet"

Paineistettu kuumavesiuutto on menetelmä, jossa rahkasammaleesta saadaan uutettua arvokkaita ainesosia veteen ympäristöystävällisesti. Rahkasammaleesta uutetulle nesteelle on olemassa monia jatkojalostusmahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kemikaalien raaka-aineena. Rahkasammaleen uuttoprosessissa syntyy uuton läpikäynyttä rahkasammalmateriaalia, jolle olisi taloudellisesti kannattavaa löytää jatkokäyttöä, mikäli rahkasammaleen uuttoa harjoitettaisiin teollisessa mittakaavassa. Kokeessa tutkittiin uuttoprosessin läpikäyneen rahkasammaleen sopivuutta kasvien kasvualustamateriaaliksi. Uutettua rahkasammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen 100:0, 75:25, 50:50, 25:75 ja 0:100 kuivapainon suhteessa ja niiden vedenpidätyskykyä, sähkönjohtokykyä ja pH:ta seurattiin kasvihuonekokeessa. Kontrollikäsittelynä toimi turve. Lisäksi seurattiin kasvualustan vaikutusta basilikan taimettumiseen, pituuskasvuun, lehtien lukumäärään sekä kuiva- ja tuorepainon kertymiseen. Viljelyn aikana seurattiin myös mahdollisten kasvua inhiboivien yhdisteiden poistumista kasvualustoista, kun niitä huuhdeltiin neljä kertaa laimealla lannoiteliuoksella. Jatkokokeessa seurattiin uutetun rahkasammaleen vaikutusta yksi-, kaksi- ja monisirkkaisten testikasvilajien taimettumiseen ja tuorepainon kertymiseen. Uutettu rahkasammal ei sopinut basilikan kasvualustaksi tai sen osaksi, sillä siinä kasvaneiden kasvien kasvu oli erittäin heikkoa. Sen sijaan käsittelemättömässä rahkasammaleessa basilika kasvoi yhtä hyvin kuin turpeessa. Uutetun sammaleen vedenpidätyskyky oli selvästi matalampi kuin käsittelemättömän rahkasammaleen. Jatkokokeessa yksi- ja kaksisirkkaisilla testikasvilajeilla parhaan tuorepainon tuotti käsittelemätön rahkasammalalusta, ja 25 % uutettua rahkasammalta sisältävä alusta tuotti paremman kasvun kuin turve ja 50 % tai enemmän uutettua rahkasammalta sisältäneet alustat. Monisirkkaisten kasvien kasvu ei heikentynyt, vaikka kasvualustassa oli 25 % uutettua sammalta. Useimpien kasvilajien taimettuminen oli heikompaa ja hitaampaa 100 % ja 75 % uutettua sammalta sisältäneillä kasvualustoilla kuin käsittelemättömässä rahkasammaleessa ja 25 % uutettua sammalta sisältäneessä kasvualustassa. Uutetun rahkasammaleen kasvua inhiboiva vaikutus ei täysin selity sen fysikaalisilla ominaisuuksilla, kuten esimerkiksi heikolla vedenpidätyskyvyllä. Uuttoprosessin aikana on saattanut syntyä jokin kasvua inhiboiva yhdiste, jonka pitoisuus alustassa ei vähentynyt riittävästi, vaikka uutettua sammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen.