Browsing by Subject "rajapuhdistuskustannus"

Työni tarkoitus on tutkia kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista. Laivaliikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja ja kyseisen liikennesektorin päästöjen on ennustettu kasvavan merkittävästi myös tulevina vuosina. Kansainvälisen laivaliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2012 2,1 % ja ennusteiden mukaan päästöjen on odotettu kasvavan noin 50-250 % vuoteen 2050 mennessä. Tämän seurauksena laivaliikennesektorilla on paine vähentää päästöjään. Tarkoituksenani on selvittää, onko sektorilla mahdollisuus puhdistaa päästöjään ja jos on, millä hinnalla ja kuinka paljon. Laskelmani pohjautuu Kansainvälisen merenkulkuorganisaation vuonna 2014 julkaisemaan raporttiin, jossa maailman laivakanta ja sen polttoaineen kulutus on arvioitu vuodelle 2012. Raportin pohjatietojen avulla pystyin määrittämään kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4, N2O) laivasegmenteittäin. Ilmoitettu polttoaineen kulutus sekä estimoidut kasvihuonekaasupäästöt mahdollistivat puhdistuskeinojen tehokkuuden tarkastelun. Tutkielmassani tarkastelin seitsemää eri puhdistuskeinoa, joista lopullisiin kustannusfunktioihin valikoitui kuusi eri puhdistuskeinoa. Puhdistuskeinoista leija ja mastot ovat toisensa poissulkevia, jonka seurauksena mastot rajattiin lopullisen tarkastelun ulkopuolelle. Muita tarkasteltuja puhdistuskeinoja olivat vauhdin hidastaminen, hukkalämmön talteenottojärjestelmä, laivan kulkusyvyyden ja moottorin kulman optimointi, sään huomioiminen reittivalinnoissa sekä potkurin kunnossapitäminen. Laivaliikenteellä on tunnistettavissa myös muita puhdistuskeinoja, mutta jouduin rajaamaan puhdistuskeinot saatavilla olevan datan sekä liikenteessä olevien laivojen puhdistuskeinojen hyödyntämiskyvyn perusteella. Puhdistuksesta aiheutuvat hyödyt ja kustannukset on diskontattu nykyaikaan käyttäen pitoaikana 15 vuotta ja korkona kuutta prosenttia. Laskelmani mukaan kansainvälisen laivaliikenteen osalta päästään noin 25 % päästövähennykseen vuodessa ilman laivoille muodostuvaa lisäkustannusta. Ensimmäiset puhdistuskeinot tuottavat laivoille enemmän rahallisia säästöjä polttoaineen kulutuksen pienenemisen kautta kuin niiden vaatima kustannuspanos on. Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon päästöoikeuskaupasta syntyvät transaktiokustannukset, jotka on oletettu laskennassa 15 % suuruisiksi, päästään silti noin 21 % päästövähennykseen ilman lisäkustannuksia. Kokonaispäästövähennys on laskettu käyttämällä ensimmäisistä puhdistuskeinoista syntyviä tuottoja vähentämään seuraavien keinojen käyttöönotosta syntyviä kustannuksia. Päästöjen vähentämisen kustannukset ovat negatiivisia noin 12,5 % puhdistukseen saakka. Transaktiokustannukset huomioiden kyseinen määrä on noin 10,5 %. Globaalilla tasolla kansainvälinen laivaliikenne voisi siis vähentää noin 0,5 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ilman lisäkustannuksia. Tutkielmani perusteella laivaliikenteen poisjättäminen globaalien päästöjen vähentämistavoitteista ei ole perusteltua. Laivaliikenteellä on jo nyt käyttöönotettavia keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi pienillä kustannuksilla tai ilman muutoksia kokonaiskustannuksissa.