Browsing by Subject "sahatavara"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2018)Tausta Suomessa tuotettiin vuonna 2016 noin 5,9 milj. m³ kuusisahatavaraa. Kuusta (Picea abies) käytetään pääosin rakentamiseen. Siitä valmistettavia tuotteita ovat liimapuu, sisä- ja ulkoverhouslaudat, rakennusten rungot ja koolaukset. Sahatavaran laatu vaikuttaa siitä valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Sahatavaralle on määritelty laatuluokat, jotka ovat US, V, VI ja VII. Laatuun eniten vaikuttavat ominaisuudet ovat oksaisuus, halkeamat, muotoviat ja lyly. Sahatavaran ominaisuuksille on määritelty enimmäismäärät ja -koot eri laatuluokissa. Tuottajien vaatimukset raaka-aineelle ovat erilaisia, koska sahatavaraa käytetään hyvin erilaisissa tuotteissa. Kuusisahatavaraa käyttävien yritysten laatuvaatimuksia ei ole tähän mennessä kattavasti selvitetty. Tavoite ja menetelmät Tutkielman tavoite oli selvittää kuusisahatavaran jatkojalostajien asettamat mitta- ja laatuvaatimukset. Tutkimuksessa haastateltiin 20:ta yritystä, jotka sijaitsevat Pirkanmaalla ja sen lähialueilla. Yritykset jaettiin heidän valmistamansa tuotteen mukaan viiteen luokkaan, jotka ovat liimapuu, runkorakenteet, ulkoverhouslaudat, sisäverhous- ja lattialaudat sekä listat ja puusepäntuotteet. Yrityksiltä kerättiin taustatiedot sekä heidän asettamansa vaatimukset raaka-aineelleen. Kysymyksillä selvitettiin jatkojalostajien käyttämät sahatavaran laatuluokat, heidän käyttämänsä mitat, sahatavaran eri ominaisuuksien merkitsevyydet, terveoksaisuuden tärkeyttä, sydäntavaran käyttöä, lujuusvaatimuksia, raaka-aineen kosteussuhdetta ja kuusisahatavaran käyttöä tulevaisuudessa. Aineistosta laskettiin tilastollisia lukuja ja vastauksia mallinnettiin järjestysasteikkomallilla. Tulokset ja johtopäätökset Aiempaa kirjallisuutta mukaillen sahatavaran laatu- ja mittavaatimukset vaihtelivat eri jatkojalostajaluokkien välillä. Korkein laatuvaatimus oli listojen ja puusepäntuotteiden valmistajilla. Seuraavaksi korkein vaatimustaso oli muiden höylätuotteiden tuottajilla. Pienimmät laatuvaatimukset olivat rakennusten runkojen valmistajilla ja liimapuun tuottajilla. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti tilaavansa sahatuottoista (ST) sahatavaraa. Merkittävimmät ominaisuudet sahatavarassa keskimäärin olivat oksien koko ja laatu sekä halkeamat, muotoviat ja oksien määrä. Yritykset halusivat pääosin terveoksaista sahatavaraa ja yli puolet vastasi tarvitsevansa sydäntavaraa. Sahatavaran mittojen osalta yritykset tilasivat pitkää sahatavaraa. Yritykset katkovat pitkän sahatavaran ja hyödyntävät raaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti. Kuusisahatavaran tilatut paksuudet ja leveydet määräytyvät jatkojalosteen vaadituista mitoista. Höylätuotteiden valmistajat tilaavat myös lopputuotteita paksumpia ja leveämpiä mittoja, mikä johtuu sahatavaran halkaisusta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa sahatavaran tuottajille. Huomioimalla sahatavaran tilaajan vaatimukset, sahatavaran tuottajat pystyvät parantamaan kilpailukykyään.
-
(2019)Tukin sisäinen laatu poikkeaa usein sen ulkoisista ominaisuuksista. Tukin sisäisten ominaisuuksien tarkasteluun on kehitetty erilaisia menetelmiä. Eräs näistä on tukkiröntgen. Sen avulla saadaan tukin sisäisistä laatuominaisuuksista (esimerkiksi oksaväli, oksaryhmä, tiheys ja sydänpuuosuus) tarkka kuvaus. Kun tukin laatuominaisuudet on saatu selville, voidaan optimoida puuraaka-aineen käyttö, sahaus ja jatkokäsittely. Ensimmäinen teollinen järjestelmä, jossa käytettiin röntgenlaitteita tukkien lajittelussa, otettiin käyttöön 2000-luvulla. Röntgenlaitteiden suosion kasvuun sahateollisuudessa on vaikuttanut niiden hintojen halpeneminen ja tekniikan kehittyminen. Kehittyvällä tekniikalla on ollut positiivinen vaikutus sahojen kannattavuuteen. Versowoodin sahoilla tukkiröntgenlaitteet on otettu käyttöön vasta muutaman viime vuoden aikana, joten tämän työn toimeksiantajalla on kiinnostusta maksimoida käytössä olevien tukkiröntgenlaitteiden hyöty. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tukkiröntgenin parametreille arvot, joilla saadaan sahattavista tukeista mahdollisimman paljon tavoiteltua hyvälaatuista sahatavaraa. Männyn osalta toimeksiantajaa kiinnosti se, millä oksaväliparametrin arvolla oksattoman sahatavaran osuus olisi mahdollisimman suuri. Tavoitteena oli löytää kuusen oksaryhmäparametrin muuttujille arvot, joiden avulla voidaan poimia hyvälaatuiset terveoksaiset tukit eroon huonolaatuisista poika- ja kuorioksaisista tukeista. Tutkimuksen aineisto kerättiin Versowoodin Vierumäen sahalla ja tutkimus toteutettiin empiirisenä kokeena. Männyn 18 koe-erää jaettiin neljään koe-eräsarjaan. Ensimmäistä koe-erää ns. testierää ei otettu huomioon tutkimuksen tuloksissa. Kuhunkin koe-erään kerättiin 30 tukkia. Tukit sahattiin 2exlog asetteella. Sahatavarakappaleita mitattiin 20 kappaletta. Niistä mitattiin dimensio, pituus ja oksaväli. Kuusen koe-eriä kerättiin seitsemän, joista kolmas koe-erä hylättiin. Koe-erissä 1 – 4 tukkeja kerättiin 30 ja koe-erissä 5 – 7 20 kappaletta. Myös kuusitukit sahatiin 2exlog asetteella. Sydäntavarakappaleet paritettiin, jonka jälkeen mitattiin dimensio, pituus sekä vian sijainti ja koko. Mittaus tehtiin latvasta tyveen päin. Sekä männyn että kuusen mittaustulokset kirjattiin Excel-taulukkoon. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset ja tuloksilla on käytännön hyötyä toimeksiantajalle. Tutkimuksessa löydettiin männyn oksaväliparametrin muuttujille ComponentYield (CY) ja > % halutut arvot. Havaittiin, että oksaväliparametrin CY-arvolla on enemmän merkitystä sahatavarakappaleen oksattomaan prosenttiosuuteen kuin > %-arvolla. Kuusen oksaryhmäparametrikokeissa löydettiin arvot oksaryhmän pituudelle (KnotClusterLenghtUnderBarkMaximum), joka korreloi poikaoksaa. Oksaryhmän koolle (KnotClusterVolumeUnderBarkMaximum), joka korreloi kuorioksaa, arvoa ei löytynyt tutkimuksen koe-erissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että löydettäessä arvot tukkiröntgenin parametreille, saadaan jo tukkien lajittelussa lajiteltua tukit ominaisuuksien ja vikojen perusteella. Näin ollen parametrien arvoilla on myös mahdollista ohjata lopputuotteen laatua haluttuun suuntaan. Koska tämän pro gradu -tutkielman kaltaisia tutkimuksia ei ole julkaistu, ei tuloksia voida verrata aiempaan tutkimustietoon. Sen sijaan saadut tulokset hyödynnetään kaikilla Versowoodin sahoilla tuotannonsuunnittelussa. Voidaan olettaa, että tuloksista on myös taloudellista hyötyä yhtiölle. Jatkotutkimuksissa selvitetään kuusen oksaryhmäparametrin arvot koon suhteen.
-
(2020)Tutkimuksessa tarkastellaan Metsä Fibren kehittämää laatuindeksiä, jonka tavoitteena on tehostaa sahatavaran teknisen laadun kuvaamista ja raportointia. Tehokkaampi sahatavaran laadun raportointi helpottaa mm. tuotantolaitosten ongelmakohtien tunnistamista, sekä mahdollistaa tuotteiden tehokkaamman ohjaamisen optimaalisiin käyttökohteisiin. Tässä tutkimuksessa keskitytään jälkimmäiseen, eli tuotelaadun kuvaamiseen sahatavaran jatkojalostuksen näkökulmasta; kuinka hyvin sahatavaran laatuominaisuudet ennakoivat sen käytettävyyttä jatkojalostuskohteissa. Laatuindeksissä sahatavaraerälle muodostetaan laatuarvo perustuen sen sisältämien sahatavarakappaleiden mitattuun kosteuteen, paksuuteen ja leveyteen, sekä muotovikaisuuteen ja halkeiluprosenttiin. Kukin teknisen laadun osatekijä saa arvon väliltä 0–100 riippuen siitä, kuinka hyvin mitattu arvo vastaa sille asetettua tavoitetta. Tuotantoerälle muodostetaan lisäksi kaikki laatutekijät yhdistävä kokonaisindeksi laskemalla kaikkien laatutekijöiden pisteet yhteen niille asetetuin painoarvoin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pystytäänkö laatuindeksin ja sahatavaran teknisen laadun avulla mallintamaan sahatavaraerän soveltuvuutta sormijatkoslinjalla valmistettavien ikkunakomponenttien valmistusprosessiin. Prosessissa sahatavarakappaleet höylätään ja niistä katkotaan oksat ym. vikakohdat pois, minkä jälkeen vikoja sisältämättömiin kappaleisiin jyrsitään sormiliitokset ja ne liimataan yhteen. Sahatavaran soveltuvuuden mittarina käytettiin komponenttisaantoa, eli sitä osuutta, joka prosessiin syötetyn sahatavaran juoksumetreistä päätyy valmiiksi ikkunakomponentiksi. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko sahatavaran teknisen laadun ja komponenttisaannon välillä havaittavissa selvää yhteyttä, ja minkä suuruinen on kunkin teknisen laadun tekijän erillisvaikutus komponenttisaantoon. Yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimen ja regressioanalyysin avulla. Aineistoon valittiin 27 ajoerää, sekä näitä vastaavat komponenttisaantoprosentit ja sahatavaraerien teknisen laadun keskiarvot, sekä niiden perusteella muodostetut laatuindeksiarvot. Kokonaislaatuindeksin ja komponenttisaannon välillä havaittiin kohtalaisen voimakasta lineaarista korrelaatiota. Yksittäisten laatutekijöiden indeksiarvojen ja komponenttisaannon välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sahatavaraerän absoluuttisen paksuuden – eli sen sisältämien sahatavarakappaleiden mitattujen paksuuksien keskiarvon – ja komponenttisaannon välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevää epälineaarista korrelaatiota. Paksuus oli myös ainoa laatutekijä, joka valikoitui lopulliseen regressiomalliin. Tutkimustulosten perusteella laatuindeksi ei ole sellaisenaan hyvä työkalu komponenttisaannon mallintamiseen. Komponenttisaantoa kuitenkin pystytään ennakoimaan luotettavasti sahatavaran teknisen laadun – erityisesti paksuuden – avulla. Säätämällä indeksin laskentasääntöjä ja raja-arvoja tämän tutkimuksen tulosten perusteella, voitaisiin myös laatuindeksistä saada hyvä työkalu asiakaslähtöiseen tuotelaadun kuvaamiseen.
-
(2009)Forest industries of many forest-rich Nordic nations have traditionally been highly export oriented, where domestic demand is not sufficient to guarantee the existing production capacity. Under these circumstances the exchange rate, the value of the domestic currency relative to that of the trading partners, becomes then one of the most important macroeconomic considerations. In the short run it determines the profitability and competitiveness, and thus each firm’s survival. In the long run, firms may e.g. hedge against unfavourable currency fluctuations or anticipate future currency developments and stipulate them in their long-term sales contracts. Firms also have the possibility to act strategically by absorbing some or all of a currency change in export prices and this way affecting traded quantities. Although theoretical contributions to the literature fail to conclusively validate this hypothesis and the results of empirical estimations are widely mixed, studies concerning forest products trade have often found evidence of exchange rate effects on traded quantities. Previous studies concerning Finnish forest product exports have reported the use of exchange rate changes to alter prices in the buyer’s currency, especially as a consequence of deliberate currency fixing. For example devaluations, often used to downsize the effect of a rising domestic cost level, have increased the price competitiveness and export quantities of Finnish forest industry firms. Realization of the third phase of the European Economic and Monetary Union (EMU) on the beginning of 1999 merged the participating countries’ currencies into the euro at an irrevocable fixed rate, which then eliminated the possibility to independently realign the currency value. Moreover, exchange rate effects, and hence exchange rate risks, have exclusively been vanished from intra-EMU trade. This has meant the opening of a whole new market for many small open economies. At the same time, a change in the business environment could have caused severe adaptation problems to some Finnish forest industry firms. The aim of the present study is to examine the effects of Finland’s EMU participation on its sawnwood exports to the main export markets in United Kingdom and Germany. As Finland’s most important competitor Sweden decided to remain outside the monetary union, it was chosen to serve as a reference point for the possible effects the loss of an independent monetary policy has had. Weakening of the krone against the euro for the past years has brought additional interest on the topic. The emphasis is on studying relative prices and its effects on traded quantities through the long-run exchange rate pass-through phenomenon for the period 1995- 2008. The empirical estimation is carried out by applying Johansen’s cointegration method for the separate partial equilibrium model systems, for each bilateral trade of Finland and Sweden to both destination markets. The results give evidence that Finnish sawnwood exports have been affected to a great extent by currency movements. Depreciations of the euro have boosted export demand, whereas appreciations have, in turn, dampened imports from Finland. The pricing strategy exploited by Swedish exporters has been somewhat opposite to Finnish exporters’. This has meant both a more stable price for Swedish sawnwood importers and export demand faced by Swedish exporters. These findings further suggest only minor negative effects of Swedish krone depreciations on Finnish sawnwood firms’ price competitiveness. Nevertheless, Swedish exporters have been able to achieve higher profits, which seems to have been an important consideration behind some recent shifts of production from Finland to Sweden.
-
(2014)Finland’s sawmill industry is under a transformation, that can be viewed as a kind of a process of creative destruction, where the industry is deformed by the changing surrounding circumstances. Behind these changing surroundings are especially the trends that shape global business environment and which are affecting the demand and supply of Finnish sawn timber products. The export of Finnish softwood sawn timber has grown the last few years due to the rise in global demand for sawn timber, but the growth of the export has come from outside of traditional export market, Europe. Due to the low demand in the traditional Finland’s export countries of sawn timber, eyes have moved towards new market areas. As an example of this is this study, which started from the desire of the finnish sawmill industry to gain information of a new market, Turkey. In this study a broad picture of Turkey’s softwood sawn timber markets is given with a close look at the potential customer segments, their geographical location and preferencies for sawn timber. Also the demand trends and factors affecting the demand of sawn timber products are covered. The theoretical framework of the study is based on the Information Environment model by Juslin and Hasen and also on the study of Leonidou about different trade obstacles (1995). Both have also affected to the collection of both secondary data and interview material. For this study several Finnish and Turkish sawmill industry professionals from different stakeholder groups have been interviewed. This study is based primarily on qvalitative research that has utilized statistical data. Finland has exported a very narrow product pallette to Turkey, consisting mostly of high quality redwood sawn timber, especially of knotless sideboards. Behind this narrow palette are multiple factors e.g. keen competition and lack of wooden construction. Already at present, Turkey is an important market for the Finnish sawmills as the export quantities have rosen rapidly. Based on the findings of this study one can speculate that the growth rate of the export of sawn timber from Finland to Turkey is decreasing, especially due to the narrow product palette. However, Finnish sawn timber is relatively new in the market and it has reached only some areas of Turkey.
Now showing items 1-5 of 5