Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tärkkelyspitoisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Rehumaissisadon määrän ja laadun optimointi 
    Kivenmäki, Essi (2019)
    Kiinnostus rehumaissin (Zea mays L.) viljelyä kohtaan on kasvanut viimeisimpinä vuosina huomattavasti. Erityisesti maissin viljelystä ovat kiinnostuneet nautatilat, joilla maissirehu käytetäänkin usein rehuseoksessa yhtenä energiaa tuovana komponenttina. Oikea-aikaisesti korjatun maissirehun energia-arvo on korkea ja tämän vuoksi sadonkorjuun ajoittamisella on suuri vaikutus rehun laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sadonkorjuu tulisi ajoittaa, jotta maissirehu olisi parhaimmillaan paitsi sadon määrän kannalta myös laadullisesti. Tutkimus toteutettiin kenttäkokeena Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilalla kasvukaudella 2017. Ensimmäinen sadonkorjuu pyrittiin ajoittamaan siten, että kuiva-ainepitoisuus olisi noin 20% ja sitä seuraavat kolme korjuukertaa aina noin 14 vuorokautta edellisistä sadonkorjuista. Korjuukerrat olivat 120, 134, 156 ja 176 vuorokautta kylvöstä. Sadonkorjuun yhteydessä korjattu tuoremassa punnittiin, tuore- ja kuiva-ainesatojen laskemista varten. Lisäksi yhden metrin pituudelta kerättiin kasvit, joiden lukumäärä laskettiin sekä määritettiin yksittäisen kasvin kokonaismassa ja pituus. Lisäksi tähkien määrä laskettiin ja niiden massa punnittiin. Tähkien ominaisuuksien avulla määritettiin tähkien kehitysvaihe. Korjuuajankohta ei vaikuttanut maissin tuore- ja kuiva-ainesadon määrään. Sen sijaan laatuominaisuuksista primaariseen kuiva-ainepitoisuuteen ja tärkkelyksen pitoisuuteen korjuuajankohta vaikutti. Muihin sadon laatuominaisuuksiin korjuuajankohta ei vaikuttanut. Tärkein havainto tutkimuksessa oli, että sadonkorjuu ajoitetaan tähkien R3 kehitysvaiheen jälkeen. Rehun laadun kannalta on kuitenkin parempi, jos korjuu tehdään vielä myöhemmissä tähkän kehitysvaiheissa, sillä sato on laadultaan parhaimmillaan vasta R5 vaiheessa. Tähkien R3 kehitysvaiheen jälkeen laatuominaisuudet, kuten primaarinen kuiva-aine-, tärkkelys- sekä NDF:n pitoisuudet nousivat tähkien edelleen kehittyessä. Vastaavasti sadon sulavuus, sokerin– ja raakavalkuaisen pitoisuus laskivat korjuun ajoittuessa myöhempään ajankohtaan kasvukaudella. Optimaalisimmaksi sadonkorjuun ajankohdaksi näiden tulosten perusteella voi suositella tähkien R5 -kehitysvaihetta, sillä tällöin rehun laatu on parhaimmillaan.
  • Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa 
    Toivonen, Marjo (2016)
    The aim of this study was to investigate the effects of starch content of partial mixed ration (PMR) on locomotion activity and milk yield in automatic milking system. The study was a part of Työtehoseura´s and ProAgria´s project “Automaattilypsynavetan toiminnallisuus”. The study was conducted at the research farm of the University of Helsinki. The experimental animals were thirty-nine primi- and multiparous cows, on average 104 days in milk at the beginning of the experiment. Cows were milked with automatic milking system which had a free cow traffic. Cows got concentrate from the milking robot 4, 6 or 8 kg according their milk yield. The experiment lasted six weeks and consisted of three two weeks’ periods. The experimental diets were partial mixed ration rich in starch (T) on periods 1 and 3 and partial mixed ration rich in neutral detergent fiber (NDF) (K) on period 2. The change in starch content was made by replacing half of the cereals with concentrate rich NDF. The fermentation quality and digestibility of silage were good. The starch content of partial mixed rations was 166 (T), 87 (K) and 177 (T) g/kg DM. Dry matter intake and number of eating bouts were not affected by the starch concentration of partial mixed ration. There was curvilinear difference in NDF and starch intake as planned in the study design. The amount of milking visits and refusals decreased linearly during the experiment. The amount of fetched cows decreased slightly. There were a few less fetched cows with the PMR rich in NDF although the curvilinear effect was not significant. Milk yield decreased linearly during the experiment. The protein content of milk decreased slightly with PMR rich in NDF. The fat content of milk increased linearly during the experiment. There was no significant difference in energy corrected milk yield. On herd level there were no difference in locomotion activity and fetchings between partial mixed ration rich in starch or NDF. In individual level the PMR rich in NDF decreased fetching of two primiparous cows. The experimental partial mixed ration rich in starch did not decrease milking visits. In addition, partial mixed ration rich in starch had no effect on dry matter intake, eating visits or milk yield compared with partial mixed ration rich in NDF.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO