Browsing by Subject "taloudelliset ohjauskeinot"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Abstract Finland's goal is to significantly increase the use of renewable energy sources in energy production and to be carbon neutral in 2035. This poses challenges to the flexibility of electricity production and security of electricity supply. In this work, I examine the possibilities of Finnish electricity gen-eration, focusing especially on production forms that act as a regulating force and solutions that increase demand response. My intention is to answer questions about how it is possible to increase control capacity in the electricity network, what kind of technological solutions to increase flexibility can be expected in the next few years and what issues in the electricity system affect the cost-effectiveness of the system. In particular, the theoretical basis is the economic concept of cost-effectiveness. In addition, I deal with demand response, overall economic efficiency and decen-tralized electricity generation. The work is a literature review, in which the relevant scientific litera-ture, reports, recommendations, and roadmaps have been used as source material. Decentralized energy production, electricity storage, for example as heat, and the role of the con-sumer in maintaining the system are particularly important in the work. The development of tech-nological solutions is still ongoing and investment in new solutions is needed. There are already examples of large-scale electricity storage in the world, and in Finland, for example, various heat pumps are used, which can be used to store heat and thus increase demand response. The elec-tricity system of the future will not only utilize one technology, but the system will be built on many different solutions. Alongside large power plants, smaller plants will emerge that generate electric-ity for, for example, the neighborhood or several farms. The electricity generation system must be able to support new innovations on the part of society without compromising security of electricity supply. Based on my results, the various solutions must be treated openly and their introduction must be supported by economic instruments, but the old centralized forms of energy production should still be considered part of the system.
-
(2011)Elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ilmastovaikutukset ovat huomattavat, noin neljännes kulutuksen ilmastovaikutuksista liittyy elintarvikkeisiin ja syömiseen. Elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen ilmastomyötäisyys on yhä enemmän esillä eri maiden elintarvikkeisiin liittyvissä strategioissa, ohjelmissa, ohjeistuksissa, suosituksissa ja yhteisessä maatalouspolitiikassa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia ohjauskeinoja voidaan käyttää ohjaamaan elintarvikkeiden kulutusta ja tuotantoa ilmastomyötäisemmäksi, mitkä keinot ovat käyttökelpoisimpia, millaisia haasteita ohjauskeinojen käyttöön liittyy ja millaisena eri elintarvikesektoriin vaikuttavien tahojen roolia ohjauksessa pidetään. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi eri ohjauskeinojen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia. Tutkimus keskittyi elintarvikkeiden kulutukseen, mutta ohessa selvitettiin myös tuotantoon liittyviä ohjauskeinoja. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina. Haastatteluja tehtiin yhteensä 24 kappaletta. Haastateltavat olivat elintarviketeollisuudesta, alkutuotannosta, kaupan alalta, politiikasta, valtionhallinnosta ja asiantuntijayrityksestä, tutkimuslaitoksista sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöistä. Elintarvikkeiden kulutuksen ja tuotannon ohjaaminen ilmastonäkökulmasta on haasteellista. Ilmastomyötäiseen ruokavalioon siirtymistä pidettiin tärkeänä. Siksi voidaan katsoa, että ohjausta tarvitaan ja ainakin alustava tahtotila ohjaavien keinojen käyttöönottoon on jo olemassa. Toisaalta oltiin kuitenkin sitä mieltä, että ohjausta ei tulisi perustaa vain ilmastonäkökulmaan. Informaatio-ohjaus nähtiin kuluttajien ohjaamisessa keskeisenä keinona. Suurin osa haastateltavista käyttäisi ohjauskeinona informaatio-ohjausta, vaikka sen vaikuttavuudesta oltiin montaa mieltä. Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttamisen katsottiin ohjaavan kuluttajien valintoja. Hintaan vaikuttamisen nähtiin tapahtuvan lähinnä erilaisten veroratkaisujen kautta. Maataloustukiin vaikuttamista pidettiin myös ohjaavana keinona. Koulutusta, joukkoruokailua ja ilmastonäkökulman sisältäviä ravitsemussuosituksia pidettiin potentiaalisina keinoina vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimustiedon lisääminen elintarvikkeiden ilmastokuormasta, ohjauskeinojen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta on edellytys tehokkaalle elintarvikkeiden kulutuksen ja tuotannon ilmastonäkökulman huomioivalle ohjaukselle.
Now showing items 1-2 of 2