Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työmotivaatio"

Sort by: Order: Results:

  • Huittinen, Minna (2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aineettomien ja epävirallisten palkkioiden vaikutusta vastavalmistuneiden työmotivaatioon ja sitä, miten kyseisten palkkioiden saaminen vaikuttaa työn tekemiseen. Tämän lisäksi haluttiin tutkia mitkä asiat pitävät vastavalmistuneiden työmotivaation korkealla myös pitkällä tähtäimellä sekä minkälaiset palkkiot saavat heidät ponnistelemaan enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastavalmistuneiden odotuksia aineettomaan ja epäviralliseen palkitsemiseen liittyen sekä palkitsemistapoja, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työmotivaation, motivaatioteorioiden, ulkoisen ja sisäisen motivaation sekä palkitsemisen ympärille. Palkitsemisesta tarkemmin käsiteltiin aineettomia ja epävirallisia palkkioita jättäen kokonaispalkitsemisen muut osa-alueet tukevaan rooliin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2019 ja tutkimukseen osallistui 10 vastavalmistunutta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teoriaa hyödyntäen. Vastavalmistuneet pitävät aineettomia ja epävirallisia palkkioita erittäin tärkeinä työmotivaationsa kannalta. Varsinkin aineettomien palkkioiden tärkeys korostuu ja niihin kohdistuu myös monia odotuksia. Muun muassa palautteet, arvostus, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö koetaan asioina, jotka auttavat jaksamaan myös pidemmällä tähtäimellä. Vastavalmistuneet arvostavat myös selkeitä urasuunnitelmia, jotta tietävät mihin suuntaan ovat menossa ja mikä on mahdollista tulevaisuudessa saavuttaa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että epäoikeudenmukainen palkitseminen on palkitsemistapa, joka voi vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Epäviralliseen palkitsemiseen kohdistuu vähemmän odotuksia, mutta myös se on vastavalmistuneiden mielestä mukava ja tärkeä lisä osana palkitsemisen kokonaisuutta. Epävirallisten palkkioiden avulla työnantajan on mahdollista osoittaa kiitosta työntekijöille ja monesti ne antavat lisäpotkua jaksamiseen.
  • Piirainen, Anna (2013)
    Henkilökunnan rooli yrityksissä on kasvanut viime aikoina muun muassa tehtävien, vastuun määrän sekä omaan työhön vaikuttamisen osalta. Entisaikojen tahdottoman työnsuorittajan tilalla nähdään nykyisin ajatteleva ja tunteva henkilö, jonka tarpeet ja ominaisuudet pitää ottaa huomioon työympäristössä. Motivoituneen henkilökunnan onkin todettu olevan keskeinen organisaation menestystekijä. Joissakin työympäristöissä henkilöstön motivoimisella on erityisen suuri rooli. Päivittäistavarakaupassa työ on hektistä ja tilanteet muuttuvat nopeasti, mikä asettaa korkeat vaatimukset myös henkilökunnan työsuorituksille. Jotta työntekijät haluaisivat tehdä parhaansa myymälän hyväksi, heillä pitäisi olla työmotivaatiota. Päivittäistavarakaupan esimiesten on siksi tärkeää tietää, millä tavoin he saisivat työntekijöitä motivoitua parhaisiin mahdollisiin työsuorituksiin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millä tavoin päivittäistavarakaupan esimies voi motivoida henkilökuntaa parhaimpiin mahdollisiin työsuorituksiin. Motivoinnin keinoja etsittiin uuteen johtajuuteen kuuluvasta transaktionaalis-transformationaalisesta johtamismallista sekä työmotivaatiota selittävistä teorioista. Tutkimusta varten teemahaastateltiin kymmentä eri lähikaupoiksi luokiteltavien päivittäistavarakauppojen esimiestä. Haastattelua syvennettiin teemakyselyllä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostui kolme esimiesten työssään käyttämää motivointikeinoryhmää: työilmapiiri, työn mielekkyys ja työn seuranta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että päivittäistavarakaupan esimiestyössä tarvitaan sekä transaktionaalisen että transformationaalisen johtajuuden esittelemiä motivointikeinoja. Luottamus esiintyi aineistossa osana työilmapiirin kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kun taas aiemmissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa se näyttäisi muodostavan tutkimuksessa löydettyjä motivointikeinoryhmiä laajemman kentän. Synteesinä teoriakeskustelujen sekä aineiston perusteella voidaankin todeta, että luottamus toimii pohjana muiden motivointikeinojen käytössä. Myös muilla esitellyillä motivointikeinoilla oli keskinäisiä sidoksia toisiinsa. Motivointikeinot muodostavatkin erillisten keinojen sijaan laajan yhtenäisen kokonaisuuden, jossa eri keinoilla on vaikutusta toisiinsa.