Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työn imu"

Sort by: Order: Results:

  • Kallio, Sanna (2013)
    Tutkimuksessa selvitettiin mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ikääntyvä työntekijä jatkaisi työuraansa vanhuuseläkeiän alaikärajaan asti. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen eli niin sanottu eläkepommi uhkaa Suomen kansantalouden kestävyyttä ja kilpailukykyä yhä voimakkaammin tulevina vuosina. Tällöin jokaisen yksilön antaman työpanoksen merkitys korostuu ja samanaikaisesti yritysten tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota yhteen tärkeimpään resurssiinsa – henkilöstöönsä sekä sen osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin. Viisikymppiset tulisikin nähdä työelämän tähtinä, joilla on vielä paljon annettavanaan työelämässä sen sijaan, että heitä pidetään esimerkiksi korkeita eläke- ja sairauspoissaolokustannuksia aiheuttavana työvoimana. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen ja empiirinen tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla Thermo Fisher Scientific Oy:n yli 45-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Kyselylomaketutkimus suoritettiin aikavälillä 13.3. - 22.3.2013 ja kaikista yrityksen 323:sta yli 45-vuotiaasta työntekijästä kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä. Kyselytutkimuksen tulosten ja suoritetun korrelaatiotarkastelun perusteella todettiin, että yli 45-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla työelämässä eläkeikään asti jatkamisen kannalta korostuivat ennen kaikkea yksilöllisiin voimavaroihin liittyvät tekijät, kuten vahva usko omaan pystyvyyteen työssä (yksilö uskoo siihen, että hänellä on vielä annettavaa työelämässä). Kuitenkin tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kohdeyrityksen yli 45-vuotiaat työntekijät kokevat työantajan edistävän ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista todella vähän, jos lainkaan. Kohdeyrityksen kannalta myönteistä tutkimuksen tuloksissa oli, että lähes 70 prosenttia kaikista vastanneista piti työssä jatkamistaan eläkeikään asti joko todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä. Käytännössä huomio tulisi siis kohdistaa päivittäisjohtamisessa siihen, että esimerkiksi vahvistetaan ikääntyvien työntekijöiden uskoa siihen, että heillä on vielä paljon annettavaa työelämässä.
  • Friman, Hanna (2018)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia virtuaalitiimien johtamistapojen yhteyksiä työhyvinvoinnin tasoon. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan erityisesti ihmisläheisen sekä asiakeskeisen johtamistavan yhdeyttä työhyvinvointiin. Toinen tutkimuksen tavoite oli selvittää, vaikuttaako tiimin virtuaalisuuden taso käytettyihin johtamistapoihin. Näitä teemoja ei ole tarkasteltu virtuaalitiimien näkökulmasta aikaisemmin. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusotteena käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi 100 henkilöä. Näistä 90 henkilöä kuului tämän tutkimuksen kohderyhmään, joka oli samalla tutkimuksen lopullinen otos. Tutkimuskysymysten sekä aineiston laadun ja koon perusteella tutkimusmenetelmiksi valikoituivat frekvenssikuvaajat ja keskiluvt, korrelaatioanalyysi, regressioanalyysi sekä varianssianalyysi Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää sitä, että ihmisläheinen johtamistavan huomattiin olevan voimakkaasti yhteydessä työhyvinvoinnin tason kanssa. Myös se, että molemmat aikaisemmissa tutkimuksissa virtuaalitiimeissä toimiviksi todetuista johtamistavoista olivat työhyvinvoinnin tason kanssa positiivisesti yhteydessä, oli merkittävä huomio. Johtamistavoilla pystyttiin havaitsevan olevan selvä yhteys työhyvinvoinnin tasoon. Toinen merkittävä tulos oli ihmisläheisen johtamistavan heikompi ilmeneminen tiimeissä, joiden virtuaalisuuden taso on korkea.