Browsing by Subject "työnantajakuva"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella työnantajakuvan muodostumista sosiaalisessa mediassa milleniaalien silmin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastateltaviksi valittiin kymmenen milleniaalia. Haastatteluihin valitut milleniaalit erosivat toisistaan sekä iältään että uransa vaiheilta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolinen haastattelutulos. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja analysoida, miten potentiaalisen milleniaali työntekijän kokema työnantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajakuvan muodostumiseen. Milleniaalit valikoituivat kohderyhmäksi, sillä heitä ei oltu aikaisemmin käytetty kohderyhmänä sosiaalisessa mediassa muodostuvaa työnantajakuvaa tutkiessa. Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin, joten he sopivat kohderyhmäksi myös sosiaalisen median aktiivisuutensa vuoksi. Tutkimukseen kuuluu teoreettinen osuus, jossa avataan aiemman tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ja esitellään työnantajakuvan muodostuminen. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan milleniaaleja työelämässä ja heitä ohjaavia arvoja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että milleniaalit etsivät sosiaalisen median kanavista signaaleja yrityksestä, joiden avulla he muodostavat päässään työnantajakuvan organisaatiosta. Tämän tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostivat erityisesti psykologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia työnantajakuvan muodostamisessa. Lisäksi sosiaalisen median kanavista Instagram ja Linkedin osoittautuivat tärkeimmiksi alustoiksi työnantajakuvan muodostamiselle. Teemahaastattelujen tavoitteena on päästä tiettyyn ilmiöön sisään. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pääsemään perille siitä, miten työantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa haastateltujen milleniaalien mielestä. Kuten laadullisissa tutkimuksissa yleensäkin, myös tässä tutkimuksessa on omat rajoitteensa. Haastattelut keskittyvät yksilökohtaisiin kokemuksiin, ja nämä kokemukset voivat muuttua ajan saatossa. Tulevaisuudessa samat haastateltavat saattaisivat kertoa eri huomioita työnantajakuvan muodostumisesta sosiaalisessa mediassa.
-
(2019)Tässä tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutusta nyky-yhteiskunnan muutosten näkökulmasta. Aihe on tärkeä, koska työnantajakuva vaikuttaa yritysten näkökulmasta esimerkiksi työntekijöiden rekrytointiin, ja koska osaavasta henkilöstöstä saattaa muodostua kriittinen resurssi palvelualan yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin työn ja vapaa-ajan vuorovaikutukseen vaikuttavien resurssi- tai vaatimustekijöiden merkitystä työnantajakuvaan palvelualalla .Tutkimuksen tarkoituksena olilöytää suomalaisen palvelualan resurssitai vaatimustekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon tunteen kautta palvelualan yritysten työnantajakuvaan. Työn ja vapaa-ajan vuorovaikutus on henkilöstön hyvinvointiin liitoksissa oleva tekijä. Hyvinvoinnin nähdään heijastuvan palvelualan organisaatioiden työnantajakuvaan. Tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni monia yksilöille merkityksellisiä vaatimus- sekä resurssitekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Tutkimuksen tulosten perusteella yritykset voivat vaikuttaa työntekijöiden kohtelun, avoimen vuorovaikutuksen sekä vastuullisen toim innan kautta positiivisesti työnantajakuvaansa. Tutkimuksessa haastateltiin 24-59-vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia suomalaisia palvelualoilla työskenteleviä henkilöitä. Henkilöt edustivat eri ammatteja. Aineiston analysointi tehtiin ensin teemoittain, jonka jälkeen tyypittelemällä esiteltiin tyypillinen tai epätyypillinen vastaus aineistosta. Haastattelujen perusteella etenkin työajat vaikuttavat työpaikan valintaan. Haastattelussa ilmeni myös, että teknologian kehittyminen voi aiheuttaa haasteita rajojen vetämiselle työn sekä vapaa-ajan välille. Toisaalta tämän tutkimuksen haastatteluissa ilmeni myös arvostusta työn jousta vuutta ja autonomian tunnetta kohtaan. Joustavuudella voidaa vaikuttaa työajan säätelyn kautta työn ja vapaa-ajan tasapainon tunteeseen. Autonomiaa taas arvostetaan työaikoihin vaikuttamisen kautta. Yritysten asettamien odotuksien täyttäminen koettiin myös tärkeäksi tekijäksi tehtyjen haastattelun perusteella .
Now showing items 1-2 of 2