Browsing by Subject "työtapaturma"

Tutkimuksissa on todettu, että maatalousyrittäjille sattuu enemmän tapaturmia kuin työelämässä yleensä. Vuosittain noin 7 % maa-talousyrittäjistä joutuu tapaturman uhriksi töitä tehdessään. Luku on pysynyt lähes samana viimeisen 25 vuoden aikana. Työtapa-turmia ei kuitenkaan satu kaikille maatalousyrittäjille tasaisesti. Joillekin tapaturmia ei satu lainkaan ja toisille niitä sattuu vuosittain, jopa useampia vuodessa. Tässä tutkielmassa oli tarkoitus tutkia, onko olemassa sellaisia tilatason tekijöitä, mitkä altistavat maata-lousyrittäjiä työtapaturmille. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään myös, mitkä tekijät vaikuttavat työtapaturmien vakavuuteen. Tutkielmassa käytettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastoista ajettua aineistoa, mikä sisälsi tiedot vuosina 2014 - 2016 pakollisella MYEL-vakuutuksella vakuutetuista tiloista, vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella (MATA) vakuutetuista tiloista sekä näille tiloille sattuneista työtapaturmista. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja tutkimusmenetelminä käytettiin sekä tavan-omaista että logistista regressioanalyysiä. Analyysin perusteella aineistosta löytyi maatilojen tapaturma-alttiuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Näitä olivat MYEL-vakuutetuilla tiloilla maatilataloudesta saatu kokonaistyötulo, maatilataloudesta saatu pakollisella vakuutuksella vakuutettu työtulo, pakollisesti ja vapaaehtoisesti maatilataloudesta vakuutettujen yrittäjien määrä sekä pellon ja metsän pinta-alat. MATA-vakuutetuilla tiloilla vastaa-vat tekijät olivat tilan työtulo, yrittäjinä ja perheenjäseninä vakuutettujen henkilöiden määrä sekä pellon pinta-ala. Kaikki edellä maini-tut tekijät ovat sidoksissa tuotannon laajuuteen ja sitä kautta oletettavasti myös tiloilla tehtyyn työmäärään. Työtapaturmien vakavuuteen olivat puolestaan vahvimmin yhteydessä vahingoittuneen ikä, työtulo ja vakuutuksen vapaaehtoisuus. Näistä työtulon suuruus ja vakuutuksen vapaaehtoisuus lyhensivät työtapaturmista aiheutuneiden sairauslomien pituutta, kun taas korkeampi ikä pidensi sairauslomia. Merkitsevyystasolla p=0.05 muita työtapaturmien vakavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat vahingon sattuminen huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sekä vahingon sattuminen asunnon ja työpaikan välisellä mat-kalla. Huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sattuneet työtapaturmat olivat analyysin perusteella vähemmän vakavia tammikuun verrokkijaksoon verrattuna ja asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työtapaturmat olivat vakavampia kuin maatalousyrit-täjätyössä sattuneet vahingot. Vaikka tutkielmassa käytetty aineisto oli suuri ja sisälsi paljon havaintoja, jäivät kaikkien mallien selitysasteet alhaisiksi. Tämä on toisaalta luonnollista, sillä tapaturma-alttiuteen ja tapaturmien vakavuuteen vaikuttaa moni tekijä, joita ei aineistossa ollut mukana. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi maatalousyrittäjien henkilökohtaiset ominaisuudet sekä maatiloilla olevat puitteet. Näitä ominai-suuksia on hankala myös mitata ja vertailla. Niiden tutkiminen olisi jatkossa kuitenkin mielenkiintoista.