Browsing by Subject "vakuudet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2013)Tämänhetkisessä yleisessä pankkitilanteessa pankkien myöntäessä luottoa maatalousyrittäjäasiakkailleen on heidän kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vakuuksien ohella myös maatalousyrittäjien lainojen takaisinmaksukykyyn ja tilan vakavaraisuuteen. Jotta pankin omaa vakavaraisuutta ei riskeerattaisi, tulisi luotonantajan luottoa myöntäessään tietää verotustietoa yksityiskohtaisempaa tietoa maatalousyrityksen kannattavuudesta, tuloksesta sekä taseesta. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, mihin asioihin pankin olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota myöntäessään luottoa maatalousyrittäjäasiakkailleen. Maatalouden luototusprosessin laajemman hahmottamisen tueksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa maatalouden tulevaisuuden suuntia erityisesti Satakunnan alueella, sekä tulevan cap-uudistuksen vaikutuksia tilojen investointipäätöksiin. Yhtenä tutkimuksen tavoitteista on selvittää haastateltavien maatalousyritysten tämän hetkinen taloudellinen tilanne sekä taloudelliset tavoitteet tulevaisuudelle. Tutkimuksessa esitellään aluksi tutkimuksen kohteena oleva alue, Satakunta. Teoriaosio koostuu tutkimuksen keskeisistä käsitteistä sekä maatalousyrityksen ja -yrittäjän määritelmästä, joka on sovellettu yrityksen teoriasta. Lisäksi teoriaosassa käydään läpi maatalouden luototukseen liittyviä asioita jo olemassa olevan tiedon pohjalta. Tutkimus on tehty pankkisektorin näkökulmasta ja sen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä asiantuntijaa ja kymmentä maatalousyrittäjää Satakunnan alueelta. Teemahaastattelujen teemat laadittiin etukäteen tutkimuksen viitekehyksen perusteella. Tutkimustulosten perusteella yleinen luotonannon supistaminen ei ole vaikuttanut merkitsevästi maatalousyritysten luotonsaantiin. Tutkimushaastattelujen perusteella pankkien sääntelyiden kiristymisellä ja uudella pankkiverolla näyttäisi olevan enemmän vaikutusta maatalousyritysten luotonsaantiin kuin taloudellisella tilanteella. Tutkimustuloksista nousi esille sekä asiantuntijoiden että maatalousyrittäjien tietämättömyys CAP2020-tukiuudistuksesta. Tukipolitiikka näyttelee maataloustuotannossa suurta roolia ja tulevaisuudessa toivotaankin, että maatalousyrittäjä tarkastelisi tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia omaan liiketoimintaansa yhä paremmin. Tutkimustulosten perusteella rakennettiin arviointityökalu auttamaan pankkeja ja rahoituslaitoksia maatalousyrityksen luototusprosessin paremmin ymmärtämiseksi.
-
(2014)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maatalousyritysten vakuuksien muodostumista Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin suurimmilla maatiloilla sekä tutkia vaikuttaako konttori, velkamäärä, liikevaihto ja tuotantosuunta pellon vakuusarvoon. Tutkimuksen aineisto koostui pankin konttoreiden 145 velkaisimmasta maatilayrityksestä. Näiden tilojen vastuut olivat yli 350 000 euroa. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, varianssianalyysia, t-testiä ja regressioanalyysiä. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta viimeisien vuosien aikana ja investoinnit ovat vaatineet yhä enemmän vierasta pääomaa. Vieraan pääoman kasvava määrä aiheuttaa haasteita pankeille. Suurten asiakasriskien takia pankkien riskienhallinnan täytyy olla kunnossa. Vakuudet ovat pankin kannalta tärkein riskienhallintakeino ja niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään maatalouden rakennekehitystä, rahoitusta, riskienhallintaa ja vakuuksia. Tutkimustilat jaettiin ryhmiin konttorin, tuotantosuunnan ja velkaisuuden mukaan. Tutkimustilojen vakuudet muodostuivat pellosta, metsästä, tuotantorakennuksesta, yrityskiinnityksestä ja muista vakuuksista. Pelto oli vakuutena 137 tilalla, metsä 132 tilalla, tuotantorakennus 131 tilalla, muu vakuus 131 tilalla ja yrityskiinnitys 92 tilalla. Laskennallista vakuusvajetta oli 45 tilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna pellon osuus vakuutena oli suurin kasvitiloilla ja kotieläintiloista maitotiloilla. Pienin pellon osuus oli siipikarjatiloilla, joilla oli puolestaan suurin rakennusten osuus. Velkamäärän mukaan tarkasteltuna tuotantorakennuksen osuus vakuuksista oli suurin ja pellon osuus pienin suurimmassa velkaluokassa. Myös vakuusvajeen määrä suurimmassa velkaluokassa oli suurin (10 %). Konttorin vaikutus pellon vakuusarvoon oli tilastollisesti erittäin merkitsevä varianssianalyysin mukaan. T-testin mukaan Jalasjärven konttorin alueella pellon arvostus oli tilastollisesti merkitsevästi alempi kuin muilla alueilla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna t-testin mukaan ainoastaan sianlihantuotannossa p-arvo oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Tutkimuksessa tuli selkeästi ilmi se, miten maatilayritysten vakuudet muodostuvat konttorin/alueen, tuotantosuunnan ja velkamäärän mukaan. Regressioanalyysin mukaan velkamäärällä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus pellon arvostukseen. Sianlihantuotantoa harjoittavilla tiloilla pellon vakuusarvo oli korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa. Konttoreilla oli myös tilastollisesti yhteys pellon vakuusarvoon. Regressioanalyysin avulla saatiin vastaukset tutkimuksen alussa asetettuihin kysymyksiin. Maatilojen rakennekehitys on ollut voimakasta ja velat ovat keskittyneet pienelle joukolle maatiloja. Pankin kannalta riski keskittyy näihin tutkimustiloihin, jotka vastaavat pankin maatalouden velkamäärästä 70 %. Lainoja tulisi hinnoitella riskin mukaan ja siinä vakuuksilla on merkittävä rooli. Tuotantorakennuksen ja yrityskiinnityksen osuus vakuuksista kasvoi velkamäärän kasvaessa, joka lisää pankin riskiä entisestään.
Now showing items 1-2 of 2